ELY-keskuksen kautta virtasi rahaa Hämeen maakuntiin vuonna 2021 yli 88 miljoonaa euroa

- Yritysrahoituksen kysyntä on jatkanut reipasta kasvua vuoden 2021 aikana Hämeen ELY-keskuksen toimialueella. Yrityksen kehittämisavustuksia ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksia myönnettiin yli 13 miljoonaa euroa edellisen vuoden 6,6 miljoonan sijaan, joten rahoituksen mahdollistamalta kasvusysäykseltä on saatu merkittävää piristystä Hämeen elinkeinoelämälle. ELY-keskuksen rahoituksen turvin yritysten liikevaihdon lasketaan lisääntyvän noin 217 miljoonaa ja viennin noin 95 miljoonaa euroa. Työpaikkoja arvioidaan syntyvän lähes 600, joista TKI-tehtävien osuus on 115 kappaletta. Ilahduttavaa kehitystä on nähtävissä myös uusien yritysten starttirahoituksen kasvussa ja palkkatuen reilulla viidenneksellä, lähes 15 miljoonaan euroon, lisääntyneessä myöntämisessä yksityiselle sektorille, kertoo elinkeinot-, työvoima- ja osaaminen -vastuualueen johtaja Vesa Jouppila.

Paljon avoimia työpaikkoja sekä täydennyskoulutuksia työelämään palaaville sairaanhoitajille

Vuonna 2021 työmarkkinoita leimasi työttömien työnhakijoiden ja varsinkin lomautettujen määrän väheneminen vuoteen 2020 verrattuna. Uusia työttömyysjaksoja alkoi edellisvuosia vähemmän. Vuoden lopussa työttömien määrä oli kuitenkin edelleen koronakriisiä edeltänyttä aikaa korkeammalla tasolla. Julkiseen työnvälitykseen ilmoitettujen uusien avointen työpaikkojen osalta mennyt vuosi oli ennätyksellinen. Samanaikaisesti jo ennen koronakriisiä näkynyt pula osaavasta työvoimasta kärjistyi monilla aloilla entisestään. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmista johtuen vilkas työvoiman kysyntä ei riittänyt laskemaan yli vuoden työttömänä olleiden määrää, ja pitkäaikaistyöttömyys on edelleen vuositasolla kasvussa. Aktivointiasteeseen laskettavien palveluiden piirissä olevien määrä on edellisvuosia pienempi kuten myös palvelun aloittaneiden määrä.

- Työvoimakoulutus ja muut työllistämistä edistävät palvelut olivat vajaakäytöllä. Koulutuksessa olevien määrät ovat laskeneet ja osa hankituista koulutuksista jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Ratkaisuja etsitään ja tilanteen uskotaan kehittyvän parempaan suuntaan muuan muassa lisääntyneen henkilöstön myötä. Työvoimakoulutuksen lähtökohtana on täydentää ammatillista osaamista ja päivittää mahdollisia vanhentuneita tai unohtuneita tietoja. Matka koulutuksesta takaisin uuteen työhön tai työpaikkaan voi olla lyhytkin, joten sen ei pitäisi olla esteenä koulutukseen hakeutumiselle. Ilman ajantasaista ammattitaitoa on vaikeaa löytää työpaikkaa, sillä työnantajien odotukset ovat korkealla ja perusasioiden opetteluun ei työpaikoilla ole enää aikaa, yksikön päällikkö Kari Sartamo toteaa.

Työvoiman saatavuuden ja kohtaannon ongelmia ratkaistiin onnistuneesti 59 yrityksen kanssa yhdessä hankituilla RekryKoulutuksilla. Uusia osaaja on koulutettu muun muassa hoitoalalle, elintarviketeollisuuteen, valimo-, maalaamo- ja elektroniikkatyöntekijöiksi, rakennuselementtirakentajiksi, ohjelmistokehittäjiksi sekä myynnin, markkinoinnin ja digitaalisen liiketoiminnan osaajiksi. Työelämän osaajatarpeisiin vastataan myös ammatillisilla lisä- ja täydennyskoulutuksilla. Hämeessä on järjestetty muun muassa työelämään palaaville sairaanhoitajille täydennyskoulutuksia, tiedolla johtamiskoulutus, yrittäjäkoulutuksia, lupakorttikoulutuksia, robotiikka- ja 3D-mallintamiskoulutuksia, asiakaspalvelukoulutuksia sekä hitsausalan täydennyskoulutuksia. Kaikkiaan työvoimakoulutuksia eli yhteishankintakoulutuksia, ammatillisia lisä- ja täydennyskoulutuksia sekä maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksia hankittiin 4,46 miljoonalla eurolla. Työvoimakoulutuksissa oli kuukaudessa keskimäärin 1100 oppilasta, joista runsas kolmannes maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksissa.

Palkkatukipäätöksiä työllistämisen ja työllistymisen tueksi tehtiin yksityiselle sektorille 14,70 miljoonalla eurolla. Kuntiin ja kuntayhtymiin työllistämiseen ja työllistymiseen maksettiin palkkatukea 5,53 miljoonaa euroa. Palkkauksiin valtion hallintoon työllistämiseen käytettiin 0,83 miljoonaa. Kaikkiaan työllistettynä oli kuukaudessa keskimäärin lähes 1700 henkilöä. Työllisyyspoliittisiin avustuksiin kolmannelle sektorille kohdistettiin lisäksi 2,20 miljoonaa euroa.

Starttirahan käyttö sekä starttirahalla perustettujen yritysten määrä kasvoi vuoteen 2020 verrattuna. Uusia yrityksiä starttirahan avulla syntyi Hämeeseen vuoden aikana 375. Uusia yrityksiä syntyi muun muassa kaupan ja terveydenhuollon aloille, rakentamiseen, fysioterapiaan, ravintola-alalle, vaatteiden valmistukseen sekä autojen asennukseen ja korjaukseen.

Maaliskuun alussa Hämeessä käynnistyi kaksi työllisyyden kuntakokeilua, jolloin osa TE-toimiston asiakkaista siirtyi Lahden seudun ja Hämeenlinnan seudun kuntakokeilujen asiakkaiksi. Kuntakokeilujen käynnistyminen oli julkisen työvoimahallinnon osalta suuri muutos.

Kotoutumislain mukaisia korvauksia maksettiin 9,5 miljoonaa euroa

Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnat saivat valtiolta 2,98 miljoonaa euroa kotoutumislain mukaisia laskennallisia korvauksia pakolaisten kotoutumisen edistämiseen. Korvaukset on tarkoitettu kunnassa käytettäviksi pakolaisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun kotoutumista tukevaan toimintaan. Laskennallisten korvausten lisäksi kunnille maksettiin kotoutumiseen liittyviä menoja (esim. tulkkauskustannukset, alkukartoituskorvaukset, sosiaali- ja terveyspalvelujen erityiskorvattavat kustannukset) 6,48 miljoonalla eurolla.

Yritystukirahoituksella vilkas vuosi

Vuonna 2021 yritysten kehittämisen rahoitus kasvoi huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Kaikkiaan rahoitusta myönnettiin 13,74 miljoonaa euroa eli 5,45 miljoonaa enemmän vuosi sitten. Rahoituksesta suurin osa oli yritysten kehittämisavustusta loppuosuuden koostuttua yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksesta ja yrityksen kehittämispalvelujen rahoituksesta.

- Toista vuotta poikkeuksellista korona-aikaa ei ole vähentänyt yritysten kiinnostusta kehittämiseen ja investointeihin. Yritystapaamisia tehtiin verkon välityksellä lähes entiseen tapaan. Yritystapaamisten siirtyminen melko puhtaasti verkon kautta tapahtuvaksi ei ole heikentänyt asiakasohjauksen tai -palvelun laatua, Hämeen ELY-keskuksen rahoitusyksikön päällikkö Sinikka Kauranen kertoo.

- Yritysten kehittämisavustusten myöntämisessä siirryttiin vuonna 2021 suhteellisen normaaliin olotilaan toimintaympäristön muutoksesta ja taloustilanteen ennustettavuuden vaikeutumisesta huolimatta. Valtuutta oli kuitenkin käytettävissä enemmän kuin yleensä, joten se avasi mahdollisuuden uusien toimialojen yrityksille hakea ja saada yrityksen kehittämisavustusta. Kanta- ja Päijät-Hämeessä rahoitus kuitenkin kohdistui pääosin teollisuuden yrityksille, joille myönnettiin avustuksia koneinvestointeihin. Lisäksi rahoitusta myönnettiin uusista toimialoista erityisesti ohjelmistoalalle, Sinikka Kauranen jatkaa.

Vientiyritykset ovat hyödyntäneet rahoituksia laajalti.

- Kanta- ja Päijät-Hämeen alueella vienti ja vientiä aloittavat yritykset hyödynsivät kehittämisavustukseen kohdennettua kansallista ja EU-valtuutta vuoden 2021 aikana ennätysmääräisesti. Lisäksi lokakuun lopussa päättyneen ohjelmakauden jälkeen kehittämistä saatettiin jatkaa myös kasvun kiihdytysohjelman mukaisin ehdoin. Noin puolet ELY-keskuksen kehittämisavustuksella rahoitetuista hankkeista kohdistui yrityksen kansainvälistymisen edistämiseen. Vuosi oli erittäin vauhdikas. Paikoin ei olisi uskonut, että elämme vielä keskellä koronapandemiaa, Hämeen ELY-keskuksen Team Finland -koordinaattorit Tuomo Kauha ja Matti Nykänen toteavat.

Kanta-Hämeessä suurin yritysten kehittämisavustus myönnettiin Vitabalans Oy:lle lääketehtaan laajennukseen. Aste Finland Oy sai rahoitusta teollisen toiminnan, prosessien ja osaamisen kehittämiseen resurssiviisaasti ja Jospak Oy Tehdas150 - vaihe 1-hankkeeseen, jossa yritys kehittää, pilotoi ja kaupallistaa uutta vuokaratkaisua ja siihen liittyvää valmistusmenetelmää. Päijät-Hämeessä eniten rahoitusta sai Korvenranta Oy nestaavaan CNC-työstökeskukseen ja automaattivarastoon. Jartek Invest Oy:lle myönnettiin rahoitusta yrityksen avaintuotteen tuotekehityshankkeeseen, ja Climecon Oy:lle tulevaisuuden tehdas -hankkeeseen.

Kehittämisavustusten lisäksi Kanta- ja Päijät-Hämeeseen myönnettiin rahoitusta yrityksen toimintaympäristön kehittämishankkeisiin 1,12 miljoonaa euroa. Rahoitukseltaan suurin hanke on Lahden seutu-Lahti Region Oy:n hanke ”Back to Business - Even stronger”. Hankkeessa pureudutaan matkailu- ja tapahtuma-alan kehittämiseen ja elvyttämiseen.

Yritykset käyttivät aktiivisesti myös ELY-keskuksen tarjoamia yritysten kehittämispalveluita, joiden avulla haettiin ulkopuolisen asiantuntijan sparrausta yrityksen kehittämiseen ja kasvuun. Vuonna 2021 analyysi-, konsultointi- ja koulutuspalveluihin myönnettiin rahoitusta noin 0,72 miljoonaa euroa. Suurin osa rahoituksesta kohdistui Konsultointi-palveluun. Erityisen suosittu oli Kasvun ja kansainvälistymisen konsultointi.

ESR-varoin edistetään opettajien ja opiskelijoiden osaamista ja mahdollisuuksia hybridi- ja etäopiskelussa

Euroopan sosiaalirahastosta myönnettiin vuonna 2021 hankkeille yhteensä noin 7,43 miljoonaa euroa. Hämeessä vuoden aikana rahoitetuilla hankkeilla tuetaan esimerkiksi opettajien ja opiskelijoiden osaamista ja mahdollisuuksia hybridi- ja etäopiskelussa. Tähän haasteeseen vastaavat muun muassa Suomen eOppimiskeskus ry:n vetämä hanke Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat sekä Kiipulasäätiön luotsaama UFO - uudet fyysisvirtuaaliset oppimisympäristöt -hanke. Yritysten muutoskyvykkyyttä kasvattamaan ja vihreää siirtymää tukemaan panostettiin merkittävästi. Esimerkiksi LAB ammattikorkeakoulun Yhdistämö - Yhteiskehittämisellä kasvua liiketoimintaan -hanke tukee sote-organisaatioiden osaamista uusien teknologioiden hyödyntämisessä. Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän hankkeessa DIVA - Data ja innovaatiot vihreän siirtymän tukena elintarvikealalla keskitytään puolestaan sivuvirtojen uudenlaiseen hyödyntämiseen osana yritysten kasvua.

Maaseudun kehittäminen jatkui siirtymäkauden rahoituksella

Maaseudun kehittämistä rahoitettiin 5,83 miljoonalla eurolla. Hankerahoituksen määrä oli kasvussa, mutta yritystukiin käytettiin rahoitusta edellisvuotta vähemmän. Rahoituksen painopiste säilyi silti yritysrahoituksessa. Leader-ryhmien yritystukien volyymi kasvoi ja kehittämisrahoituksen taso pysyi samalla tasolla.

- Kehittämishankkeiden rahoituksen kysyntä oli vilkasta. Rahoitukseen valittiin erityisesti uudentyyppisiä hankkeita ja sellaisia, jotka hyvin sopivat myös tulevan rahoituskauden strategioihin ja tavoitteisiin. Esimerkiksi ilmastoaiheisia, kiertotalouteen liittyviä ja luonnon monimuotoisuutta maaseutuympäristössä tukevia hankkeita rahoitettiin muutamia, Hämeen ELY-keskuksen kehittämispäällikkö Timo Kukkonen kertoo.

Maaseudun yritysrahoitusta myönnettiin vuoden aikana yhteensä 2,08 miljoonaa euroa. Rahoitettuja toimialoja olivat muuan muassa muu yritystoiminta ja elintarvikkeiden jalostus. Muun yritystoiminnan osalta suurimmat yksittäisen tuen saajat olivat AMJ-Tuotanto Oy, Matimek Oy, Icoma Oy ja Konepaja Seppo Suomi Oy. Elintarvikkeiden jalostuksen osalta suurimmat tuen saajat olivat Herkkumaa Oy, Maatilan lihakauppa Makumaa Oy ja Lihasampo Oy.

Suurimmat LEADER-yritystuet myönnettiin pienmeijerin rakentamiseen ja Heinolan eläinlääkäriaseman laajennukseen.

Maatilojen sukupolvenvaihdokset kaksinkertaistuivat, mutta investointitahti hiipui loppuvuonna

Vuonna 2021 maatilojen investointiavustuksia myönnettiin 4,23 miljoonaa euroa. Lisäksi investointeihin myönnettiin korkotukea 4,21 miljoonan euron lainapääomalle. Suurimmat tukikohteet olivat lypsykarjanavetoiden rakentamiseen, vaikkakin kokonaisinvestoinnit lypsykarjatalouteen alenivat merkittävästi erityisesti Kanta-Hämeessä. Suurimmat prosentuaaliset lisäykset olivat erityisesti aurinkoenergian tuotantoon. Nuoren viljelijän aloittamisavustuksia myönnettiin 0,96 miljoonaa euroa. Aloitustukiin myönnettiin lisäksi korkotukea 5,12 miljoonan euron lainapääomalle.

- Maataloudessa investointeja ja sukupolvenvaihdoksia suunnitellaan pitkällä jänteellä, mutta loppuvuoden aikana tapahtunut maatalouden kannattavuuden heikentyminen vähensi investointihalukkuutta. Maatalouspolitiikkaan on tulossa muutoksia vuoden 2023 alussa, jolloin tukijärjestelmiinkin tulee myös muutoksia. Vuoden 2023 alussa saattaa olla myös hakukatkoja. Jos maatiloille on tärkeää päästä aloittamaan investoinnin toteuttaminen nykyehdoilla tämän vuoden aikana, kannattaa hakemukset jättää alkuvuoden aikana. Tämän hetken tiedon mukaan tukijärjestelmiin ei olisi tulossa kuitenkaan dramaattisia muutoksia, jolloin myös investointeja on mahdollista tehdä kohtuullisen vakaalta pohjalta, maaseutuyksikön päällikkö Kari Kivikko Hämeen ELY-keskuksesta kertoo.

Helmi-rahoituksella kunnostettiin arvokkaita perinnebiotooppeja

Vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelman (METSO) rahalla maksettiin vuonna 2021 maanomistajille korvauksia yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisesta sekä kauppahintoja luonnonsuojelutarkoituksiin tehdyistä maakaupoista kaikkiaan noin 3,17 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön rahoittaman HELMI-elinympäristöohjelman rahoitusta soidensuojelun toteutukseen käytettiin 0,39 miljoonaa euroa. Lisäksi ELY-keskus hankkii ostopalveluna luontoselvityksiä ja luonnonhoitotöitä arvokkaille elinympäristöille ympäristöministeriön myöntämällä HELMI-elinympäristöohjelman erillismäärärahalla. Valtaosa summasta käytettiin arvokkaiden perinnebiotooppien (niityt, kedot, hakamaat) kunnostamiseen ja jatkuvan hoidon (laidunnus) järjestämiseen.

Ympäristöhankkeiden toteuttamiseen käytettiin 0,63 miljoonaa euroa. Rahoituksella tuettiin muun muassa Kanta- ja Päijät-Hämeen vesistö- ja valuma-aluekunnostusten suunnittelua ja toteutumista sekä tulvariskien hallintaa.

Rakennusperinnön hoitoavustuksilla tuetaan eri aikakausien rakennusperinnön sekä hyvien rakennus- ja korjaustapojen säilymistä. Asiantunteva korjaaminen varmistaa rakennuksen säilymisen pitkään käyttökelpoisena. Avustukset on tarkoitettu yksityisille omistajille ja rakennusperinnön hoitoa edistäville yhteisöille kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön kunnossapitoon. Tavoitteena on säilyttää arvokasta kulttuuri- ja rakennusperintöä ja synnyttää kunnostushankkeilla aluetaloudellista hyötyä. Avustusta jaettiin vuonna 2021 yhteensä 38 kohteelle 0,14 miljoonaa euroa.

Lisätietoja:

Hämeen ELY-keskus:

Ylijohtaja Tommi Muilu, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 206
Johtaja, Elinkeino, työvoima ja osaaminen, Vesa Jouppila, puh. 0295 025 013
Rahoitus työllisyyden edistämiseen: Yksikön päällikkö Kari Sartamo, puh. 0295 025 098
Työvoimakoulutus/Yhteishankinnat: Johtava koulutusasiantuntija Anni Lautala, puh. 0295 025 069 ja koulutusasiantuntija Tuula Kinnunen, puh. 0295 025 163
Työvoimakoulutus/Kotoutumiskoulutus: Työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen puh. 0295 025 097
Kotoutumislain mukaiset korvaukset kunnille: Työvoimapalveluasiantuntija Anita Salonen puh. 0295 025 097
Yritysrahoitus ja hankerahoitus ESR: Yksikön päällikkö Sinikka Kauranen, puh. 0295 025 151
Maatilojen kehittäminen: Yksikön päällikkö Kari Kivikko, puh. 0295 025 060
Maaseudun kehittäminen: Kehittämispäällikkö Timo Kukkonen, puh. 0295 025 065
Maaseudun kehittäminen, yritysrahoitus: Rahoitusasiantuntija Kari Palvaila puh. 0295 025 082
Ympäristö, Metso- ja Helmi-ohjelmat: luonnonsuojeluasiantuntija Riitta Ryömä, puh. 0295 025 134
Ympäristö, vesistökunnostukset ja tulvat: ympäristösuunnittelija Elina Laine, puh. 0295 025 107
Ympäristö, rakennusperintö: alueidenkäytön asiantuntija Hannele Kuitunen, puh. 0295 025 121

Tiedotus: Erikoissuunnittelija Sanna Paakkunainen. puh. 0295 025 159 ja viestintäsuunnittelija Minna Huovinen 0295 025 076