Emättimen mikrobiomi voi vaikuttaa raskauden kestoon
Emättimen mikrobiomi heijastaa raskauden keston ja synnytyksen käynnistymisen säätelyä. Mahdollisesti mikrobiomi vaikuttaa niihin myös suoraan, käy ilmi Helsingin yliopistossa ja HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa tehdystä tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan synnytyshistoria vaikuttaa emättimen mikrobiomiin. Mekanismit saattavat olla immunologisia.
– Emättimen mikrobiomi korreloi sekä nykyisen raskauden keston että mahdollisten aiempien raskauksien ja synnytysten kanssa. Löydösten syy-seuraussuhteet sekä mekanismeja sille, miten aiempi synnytys vaikuttaa mikrobiomiin, päästään selvittämään jatkotutkimuksissa, dosentti Anne Salonen Helsingin yliopistosta kertoo.
Raskauden keston ja synnytyksen käynnistymisen säätely tunnetaan huonosti. Emättimen mikrobiomi tunnistettiin nyt uutena tekijänä.
– Jatkossa on tärkeää tutkia, voiko mikrobiomin määrittäminen ja muokkaaminen tarjota terapeuttisia hoitomahdollisuuksia. Näin voitaisiin mahdollisesti vähentää ennenaikaisia tai yliaikaisia synnytyksiä sekä niihin liittyviä lääketieteellisiä riskejä ja kustannuksia, dosentti Ilkka Kalliala Helsingin yliopistosta sanoo.
Vallitseva laktobasillilaji vaihteli
Mikrobiomin koostumusta loppuraskaudessa tai sen roolia yliaikaisessa raskaudessa ja synnytyksen käynnistymisessä ei juuri ole aiemmin tutkittu.
eBioMedicine -tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin 324 suomalaisen naisen emättimen mikrobiomin koostumusta 37.–42. raskausviikolla 16S rRNA -geenin sekvensointimenetelmällä. Tiedot yhdistettiin kyselylomakkeen taustatietoihin ja potilastietojärjestelmistä saatuihin kliinisiin tietoihin.
Emättimen mikrobiomin koostumus loppuraskaudessa selittyi pitkälti nykyisen raskauden kestolla, aiempien raskauksien lukumäärällä ja sillä, päättyikö raskaus synnytykseen. Synnyttämättömillä naisilla mikrobiomin vallitseva laktobasillilaji oli Lactobacillus crispatus. Synnyttäneillä mikrobiomi oli monimuotoisempi.
Lactobacillus crispatus -valtaisen mikrobiomin on aiemmin todettu yhdistyvän gynekologiseen terveyteen ja suojaavan ennenaikaiselta synnytykseltä. Lactobacillus iners on yhdistetty lisääntyneeseen ennenaikaisen synnytyksen riskiin. Emättimen mikrobiomin monimuotoisuus ja vaihtelevuus raskauden aikana on vähäistä.
Alkuperäinen artikkeli: Kaisa Kervinen, Tiina Holstera, Schahzad Saqibb, Seppo Virtanen, Vedran Stefanovic, Leena Rahkonen, Pekka Nieminen, AnneSalonen, Ilkka Kalliala. Parity and gestational age are associated with vaginal microbiota composition in term and late term pregnancies. eBioMedicine 2022. DOI: 10.1016/j.ebiom.2022.104107
Lisätietoja:
Ilkka Kalliala, dosentti, kliininen opettaja, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
Puh. 050 4271204
ilkka.kalliala@hus.fi
Anne Salonen, dosentti, ryhmänjohtaja, Ihmisen mikrobiomit -tutkimusohjelma, Helsingin yliopisto
Puh. 050 4484522
anne.salonen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Miia Soininen
viestinnän asiantuntija
Helsingin yliopisto, Meilahden kampus
Puh. 02941 25495, 050 479 8541
miia.soininen@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Naisparien todennäköisyys saada lapsia on kasvanut, mutta vain korkeasti koulutetuilla18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Korkeasti koulutetut naisparit saavat lapsen useammin kuin vähemmän kouluttautuneet naisparit. Koulutuksen merkitys on korostunut entisestään ajan myötä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Lohen geenit paljastavat puberteetin ja evoluution salaisuuksia17.12.2024 12:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miten yksittäinen geeni voi vaikuttaa merkittävästi lohen sukukypsyysikään, joka on ratkaisevan tärkeä lohen elinkaaren kannalta.
Narukuviot valottavat kulttuurien välisiä yhteyksiä ja matemaattisen ajattelun juuria17.12.2024 09:51:50 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäri maailman dokumentoidut sormilla muodostettavat narukuviot voivat viitata jopa vuosituhansia vanhaan yhteiseen kulttuuriperintöön. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia kulttuuristen ilmiöiden kehitystä ja levinneisyyttä matemaattisten menetelmien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme