Energiakriisi vauhditti energia- ja ilmastotoimia mökeillä
Noin viidennes vastaajista oli säätänyt talvilämmitystä pienemmälle tai jättänyt mökkinsä kylmilleen silloin kun siellä ei itse vietetty aikaa. Uusiutuvaan energiaan, kuten ilma- tai maalämpöön tai aurinkoenergiaan oli panostettu noin joka kymmenennellä mökillä.
Lisäksi oli tehostettu puulämmitystä ja mökkien energiatehokkuutta oli parannettu lisäeristyksellä tai vaihtamalla kodinkoneita energiatehokkaammaksi. Moni vastaaja kertoi suunnittelevansa tulevaisuudessa erilaisia energiatoimia, kuten aurinkopaneelien tai ilmalämpöpumpun hankintaa.
Osa vastaajista oli vaihtanut autonsa sähkö- tai hybridiautoon, alentanut matkavauhtia ja suosinut muutenkin taloudellisempaa ajotapaa. Vastaajat kertoivat myös pyrkineensä vähentämään turhia mökkimatkoja siten, että mökillä oltiin kerralla pidempi aika esimerkiksi etätöitä tehden.
Tutkijoiden mukaan energiatehokkuus- ja ilmastotoimia on monilla mökeillä tehty tai suunniteltu jo ennen energiakriisiä, mutta kallistuneet energian ja polttoaineiden hinnat ovat vauhdittaneet toimia. Neljänneksellä vastaajista mökki lämpeni erilaisilla lämpöpumpuilla ja viidenneksellä vastaajista oli mökillään aurinkopaneelit. Kyselyyn vastanneet mökkeilijät käyttävät myös keskimäärin muuta väestöä useammin sähkö-, hybridi- ja kaasuautoja.
”Kyselyn saama innostus ja vastausten suuri määrä kertovat siitä, että vapaa-ajan asukkaat ovat kiinnostuneita energia- ja ilmastotoimista. Suomessa on viime vuosina menty kriisistä kriisiin, jotka ovat vahvasti koskettaneet myös mökkeilyä. On selvää, että mökkeily on tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja mökki on paikka, jossa omat vaikutusmahdollisuudet ilmasto- ja energiatoimien käytäntöön ottamiseksi korostuvat”, erikoistutkija Marja Salo Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Mökkeilyn hiilijalanjäljestä tuloksia loppuvuodesta
Kysely liittyy Suomen ympäristökeskuksen laajempaan tutkimukseen mökkeilyn hiilijalanjäljestä. Vapaa-ajan asumisen hiilijalanjälkeä ei ole aiemmin laskettu valtakunnallisesti. Hankkeen tuloksena syntyy arvio mökkeilyn kokonaishiilijalanjäljestä sekä työkaluja, joilla mökkeilijät voivat itse arvioida omaa hiilijalanjälkeään. Työkalut palvelevat myös mökkeilyn kansalaisneuvontaa. Tulokset valmistuvat vuoden 2023 loppuun mennessä.
Mökkeilyn hiilijalanjälki -tutkimushanketta rahoittavat saaristoasiain neuvottelukunta (maa- ja metsätalousministeriö) ja ympäristöministeriö, ja se tehdään yhteistyössä Vapaa-ajan asukkaiden liiton ja Omakotiliiton kanssa.
Kyselyn tuloksista kerrotaan Kevätmessujen Kevätlavalla perjantaina 31.3. klo 12-12.30. Keskustelemassa ovat erikoistutkija Marja Salo Suomen ympäristökeskuksesta, toiminnanjohtaja Marju Silander Omakotiliitosta ja hallituksen puheenjohtaja Tapio Tervo Vapaa-ajan asukkaiden liitosta.
- Liitteessä nostoja kyselystä (pdf)
Lisätietoja
Erikoistutkija Marja Salo, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1131, marja.salo@syke.fi
Erikoistutkija Kati Pitkänen, Suomen ympäristökeskus, puh. 029 525 1101, kati.pitkanen@syke.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme