Ensimmäiset löydetyt kutupesät antavat toivoa järvilohen ja -taimenen elvytystoimien onnistumisesta Pielisjoen Laurinvirrassa

Järvilohen lisääntyminen ja poikasten kehittyminen vaatii koskimaisen virtavesiympäristön. Maa- ja metsätalousministeriö, alueen sähköyhtiöt ja muut toimijat rahoittivat kunnostushankkeessa noin 5-7 hehtaarin laajuisen lisääntymis- ja poikastuotantoalueen rakentamisen Pielisjoen Kuurnan Laurinvirtaan vuonna 2019.

Kyseessä on yksi valtion vaelluskalakantojen elvytystoiminnan kärkihankekohteista. Toimien ansiosta kaloilla on lisääntymisalueelle esteetön pääsy alapuolisilta järvialueilta.

Luonnonvarakeskuksen (Luke), Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristöteiden laitoksen sekä Kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio osuuskunnan yhteismaastoryhmä kartoitti järvilohen ja järvitaimenen kutupesiä Pielisjoella 10.–12.11. 2020. Kohteena olivat Kuurnan Laurinvirta ja Joensuun kosket.

Kutupesiä löytyi Laurinvirrasta yhteensä viisi kappaletta, mutta kutuun parhaiten sopivasta alueesta saatiin käytyä läpi korkeintaan neljäsosa suuren virtaaman takia.

Tutkimuspäivinä Pielisjoen virtaama oli 50 prosenttia ajankohdan mediaanin yläpuolella, joten tulvaluukuista piti laskea runsaasti ylimääräistä vettä Laurinvirtaan. Uoman virtaama oli noin 145 m³/s.

”Voimayhtiö Laurinvirta Oy pystyi kuitenkin hetkellisesti laskemaan virtaaman tästä noin puoleen, mikä edesauttoi pesien etsintää huomattavasti. Laurinvirran virtaama oli siltikin turhan suuri kahluutähystysmenetelmän käyttöön, joten pesien etsinnässä oli mukana Vesi-Vision sukeltaja”, kertoo toinen tutkimuksen koordinoijista, tutkija Jukka Syrjänen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Luonnonvarakeskuksesta tutkimusta koordinoi erikoistutkija Matti Janhunen.

Löydetyt pesät merkittiin ja tulevana kesänä määritellään pesistä kalalajit

Rajoitetusta etsinnästä huolimatta kahlaajat löysivät Laurinvirrasta kaksi pesää ja sukeltaja kolme. Kaikki pesät sijaitsivat rakennetun kutukynnyksen yläpuolisilla soralaikuilla.

Tutkijoiden mukaan tulokset ovat lupaavia.

”Todennäköisesti pesiä on uomassa enemmän. Kesänvanhoiksi poikasiksi selvinneiden määrä selviää tämän vuoden syksyllä tehtävässä sähkökoekalastuksessa, jonka tekee Luke. Vuoden tai parin kuluttua tiedämme Laurinvirran sopivuudesta järvilohelle enemmän”, aprikoi Janhunen.

Myös Joensuun koskien länsiuomasta löytyi kaksi järvilohen tai järvitaimenen kutupesää. Suuri virtaama salli kahlaamisen vain kapeilla rantakaistaleilla.

Kartoittajat merkitsivät pesien sijainnin uomaan merkkikivillä ja -kohoilla.

Tulevana keväänä virtaaman niin salliessa päällimmäisten ruskuaispussipoikasten eli pesäpoikasten tila tarkistetaan. Muutama poikanen otetaan näytteeksi DNA-analyysiin, jossa määritetään kalalaji eli onko kyseessä järvilohi vai järvitaimen. Lajien kutupesät, mätimunat ja pesäpoikaset ovat saman näköisiä, eikä niitä pysty määrittämään ulkonäöltä lajilleen.

Lisätietoja:
Tutkija Jukka Syrjänen, Jyväskylän yliopisto, jukka.t.syrjanen@jyu.fi
Erikoistutkija Matti Janhunen, Luonnonvarakeskus: matti.janhunen@luke.fi

Maastoselvityksen rahoitus on peräisin pääosin Pohjois-Savon ELY-keskukselta Pielisjoen tehtaiden ja vesivoimaloiden kalatalousvelvoitemaksuista. Tutkimusta tukevat myös R. Erik ja Bror Serlachiuksen Säätiö sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö Jyväskylän yliopistossa sekä Luken toteuttama Sateenvarjo III -hanke. Daiwa Sports Ltd lahjoitti mätimunien havainnoinnissa käytetyt haavit.