Huoli työurasta vaikeuttaa työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä päätöksiä nuorilla naisilla
Työelämän epävarmuus sekä kiireen ja henkisen kuormituksen lisääntyminen 2000-luvulla ovat vaikeuttaneet nuorten aikuisten työelämään kiinnittymistä. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa havaittiin, että enemmistö nuorista naisista suhtautui tulevaisuuden uraan ja työelämään luottavaisesti, mutta peräti joka viides oli huolissaan ura- ja työelämänäkymistään. Tutkimus perustuu Nuorisobarometriin 2019 vastanneiden 18–29-vuotiaiden, nuorten naisten vastauksiin (N=527).
Väitöskirjatutkija Outi Alakärpän mukaan tuloksista löytyy aiheita sekä iloon että huoleen.
– Löysimme kolme erilaista työelämäprofiilia. Naisista 43 prosenttia oli luottavaisia, 37 prosenttia varovaisen luottavaisia ja 20 prosenttia huolestuneita tulevaisuuden uran ja työelämän suhteen. Aikaisempien tutkimusten valossa tulokset ovat varsin myönteisiä työelämäluottamuksen suhteen, mutta merkille pantavaa on sosioekonomisten tekijöiden yhteys työelämäluottamuksen rakentumiseen. Nämä tuottavat siten eroja naisten välille, Alakärppä summaa.
Korkeakoulutus, varallisuus ja pääkaupunkiseudulla asuminen tuovat luottamusta
Tutkimuksen mukaan naiset, jotka olivat korkeasti koulutettuja, mukana työelämässä, asuivat pääkaupunkiseudulla, ja jotka arvioivat oman taloudellisen tilanteensa korkeimmaksi olivat luottavaisimpia tulevaisuuden uran ja työelämän suhteen. Sen sijaan naiset, joilla ei ollut tutkintoa, ja jotka olivat työttömiä tai opiskelijoita sekä asuivat maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa olivat huolestuneimpia. Luottavaisesti omaan uraan ja työelämään suhtautuville naisille kasautui siis paitsi taloudellisia, myös sosiaalisia resursseja.
– Huolestuttavaa tämä on siinä mielessä, että huoli tulevaisuudesta tuottaa myös epävarmuutta perheen perustamiseen ja työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviin päätöksiin nuorilla naisilla. Alhainen koulutustaso, heikko työmarkkina-asema, taloudellinen epävarmuus ja vähäiset työllistymismahdollisuudet näyttävät kaventavan nuorten naisten toimintamahdollisuuksia työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyvässä päätöksenteossa, toteaa Alakärppä.
Tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti naiset, jotka olivat varovaisen luottavaisia oman uran ja työelämän suhteen, pitivät työn ja perheen yhteensovittamista mahdottomana yhtälönä. Lisäksi naiset, jotka olivat huolestuneita, olivat valmiita lykkäämään perheen perustamista työhön liittyvien syiden takia.
– Jos omaa paikkaa ei esimerkiksi työelämässä löydy, päätöksiä kuten perheen perustamista lykätään tai sitten tehdään sellaisia päätöksiä, jotka eivät ole ensisijaisia tai toivottuja. Näillä päätöksillä on kuitenkin pitkälle ulottuvat vaikutukset nuorten naisten elämässä.
Alakärppä penääkin yhteiskunnan vastuuta eriarvoistumiskehityksen korjaamiseksi ja nuorten naisten työelämämahdollisuuksien parantamiseksi.
– Poliittisesti tulisi löytyä tahtoa siihen, että löydetään keinoja resurssien oikeudenmukaisempaan jakautumiseen ja siihen, että nuoret naiset taustastaan riippumatta pääsevät kiinnittymään yhteiskuntaan ja työelämään, ja rakentamaan siten mielekästä elämänkulkua.
KM Outi Alakärppä tutkii väitöskirjassaan nuorten naisten odotuksia työstä, perheestä ja näiden elämänalueiden yhteensovittamisesta. Nuorisobarometri 2019 -kyselyaineiston pohjalta tässä osatutkimuksessa tarkasteltiin nuorten naisten tulevaisuuden uraa ja työelämää koskevia odotuksia sekä näiden odotuksien yhteyksiä naisten taustatekijöihin. Lisäksi tutkittiin työelämäodotuksien yhteyttä siihen, mitä nuoret naiset odottavat työn ja perheen yhteensovittamiselta. Kyselyaineiston lisäksi väitöstutkimuksessa hyödynnetään haastatteluaineistoa.
Alkuperäisjulkaisu:
Alakärppä, O., Räikkönen, E., Rönkä, A., & Sevón, E. (2022). Confident, cautiously confident or concerned? Working life profiles, capabilities, and expectations for work-family reconciliation among young Finnish women. Community, Work and Family, https://doi.org/10.1080/13668803.2022.2027743
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Outi Alakärppä, puh. 040 805 4827, outi.j.alakarppa@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
viestinnän asiantuntija
Kirke Hassinen
kirke.m.hassinen@jyu.fi
puh. +358 50 462 6920
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Miksi väärä tieto leviää niin tehokkaasti? Informaatioturvallisuus on mielen itsepuolustusta26.9.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Kansalaisen informaatioturvallisuus on Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston uusi maksuton verkkokurssi, joka kertoo, kuinka meihin vaikutetaan digitaalisessa maailmassa.
Onnistuneen urheilusuorituksen perusta on havaintomotoriikka25.9.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uutuuskurssilla kehitetään pelisilmää. Havaintomotoriikkaa avaava kurssi on osa avoimen yliopiston liikuntatieteiden tarjontaa.
Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ja sosiaalisen median uhkatilanteet haitaksi nuorten terveydelle25.9.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
LitM Henri Lahden väitöstutkimus osoittaa, että sosiaalisen median ongelmakäyttö on yhteydessä huonompaan itsearvioituun terveyteen, alhaisempaan elämäntyytyväisyyteen ja lisääntyneisiin univaikeuksiin nuorilla. Lisäksi sosiaalisessa mediassa päivittäin tai viikoittain kohdatut uhkatilanteet selittävät yleisempiä alakuloisuus- ja ahdistuneisuusoireita. Vanhempien tuki, terveyden lukutaito ja tunneäly suojaavat nuorta sosiaalisessa mediassa, joka on nuorille tärkeä kasvu- ja toimintaympäristö.
Uusi ilmainen digitaalinen palvelu tehostaa syöpäpotilaiden voinnin ja diagnostiikan etäseurantaa24.9.2024 07:10:00 EEST | Tiedote
Yhteisessä tutkimusprojektissa Jyväskylän yliopisto ja Keski-Suomen hyvinvointialue kehittivät uusia digitaalisia ratkaisuja tehostamaan syöpäpotilaiden voinnin ja diagnostiikan etäseurantaa. Tuloksena syntyi digitaalinen potilaiden hyvinvoinnin ja elämänlaadun seurantatyökalu, joka mahdollistaa syöpäpotilaiden tehokkaan etäseurannan ilman kustannuksia.
Väitös: Organisaatioiden tietoturva perustuu usein yleisohjeisiin – väitöstutkimus auttaa kohdistamaan tietoturvainvestoinnit paremmin23.9.2024 11:00:00 EEST | Tiedote
FM Riku Nykänen käsittelee väitöskirjassaan tietoturvallisuuden hallintakeinojen valintaa yrityksissä ja organisaatioissa. Tietoturvallisuutta varmistavien toimenpiteiden eli hallintakeinojen tehokas valinta edellyttää kohdeorganisaation turvallisuustavoitteiden ja suojattavien kohteiden tuntemista, jotta tietoturvariskejä voidaan hallita kustannustehokkaasti. Väitöstutkimuksessaan Nykänen on kehittänyt malleja, joilla tietoturvainvestoinnit voidaan kohdistaa yleisiä ohjeita paremmin organisaation tavoitteiden mukaisiksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme