Helsingin yliopisto

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa infektiotautiriskeihin

Jaa

Tuore Euroopan laajuinen tutkimus selvitti ihmisille ja eläimille haitallisten alkueläinten, bakteerien ja virusten esiintymistä linnuilla ja lepakoilla erilaisissa ilmasto-olosuhteissa. Useiden näiden taudinaiheuttajien esiintyminen oli yhteydessä lämpötilaan tai sademäärään.

Mustarastailla on usein punkkeja ja pieni osa linnuista kantaa esimerkiksi borrelioosia. Kuvaaja: Aleksi Lehikoinen.
Mustarastailla on usein punkkeja ja pieni osa linnuista kantaa esimerkiksi borrelioosia. Kuvaaja: Aleksi Lehikoinen.

Tuore kokoomatutkimus keräsi yhteensä 75 patogeenin eli taudinaiheuttajan esiintymisen tiedot Euroopasta lähes 400 lintu- ja 40 lepakkolajilla. Esiintymistietojen yhdistäminen ilmastotekijöihin paljasti, että useiden patogeenien esiintyminen on yhteydessä lämpötilaan tai sademäärään.

–  Yleisesti patogeenisten bakteerien esiintyminen oli todennäköisempää lämpimän ja kuivan ilmaston alueilla. Sen sijaan patogeeniset virukset suosivat kosteita ilmastoja, kertoo tutkimusta vetänyt tutkija Yanjie Xu Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.

Patogeenien esiintymisen yhteyttä ilmastotekijöihin voitiin selvittää 17 eniten tutkitulla patogeenilla. Havaitut yhteydet vaihtelivat.

– Lämpötila oli positiivisesti yhteydessä lintuinfluenssaviruksen, malaria-alkueläimen sekä klamydiaa, salmonellaa, Q-kuumetta ja pilkkutautia aiheuttavien bakteerien esiintymiseen linnuilla ja lepakoilla, selventää yliopistolehtori Arto Pulliainen Turun yliopiston biolääketieteen laitokselta.

Sademäärällä oli sekä positiivisia että negatiivisia yhteyksiä patogeenien esiintymiseen. Esimerkiksi lisääntyvät sademäärät kasvattivat Usutu-, Sindbis- ja lintuinfluenssavirusten sekä salmonellabakteerien esiintymistodennäköisyyttä.

– Usutu- ja Sindbis-virukset ovat hyttyslevitteisiä ja siten sadanta voi lisätä hyttysten suosimia kosteikkoja. Vastaavasti lintuinfluenssa ja salmonella esiintyvät etenkin vesilinnuilla, joille kosteikot ovat myös tärkeitä, kertoo akatemiatutkija Thomas Lilley Luomuksesta.

Yli 700 alkuperäistutkimukseen ja lähes puoleen miljoonaan havaintoon perustuva kokoomatutkimus vahvistaa käsitystä, että ilmastonmuutos voi muuttaa riskiä sairastua infektiotauteihin. Ilmastonmuutos muokkaa niin patogeenien kuin niiden isäntien eli villieläinten esiintymistä. Lintujen levinneisyysalueiden on jo aikaisemmin osoitettu siirtyvän kohti pohjoista keskimäärin reilun kilometrin vuosivauhdilla. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös patogeenien esiintyvyyteen ympäristössä, esimerkiksi vesistössä.

– On mahdollista, että esimerkiksi lämpöä suosivat patogeenit yleistyvät Pohjois-Euroopassa ilmaston lämpenemisen myötä, pohtii yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luomuksesta.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Ecography-tiedesarjassa ja se perustuu Suomen akatemian rahoittaman ’Climate change and health’ -tutkimuskonsortion työhön Helsingin ja Turun yliopistoissa.

Alkuperäinen julkaisu

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tutkija Yanjie Xu (englanniksi), yanjie.xu@helsinki.fi, puh: 040 1650825
Yliopistolehtori Arto Pulliainen (asiantuntemus: mikrobit), arto.pulliainen@utu.fi, puh: 040 1586044
Akatemiatutkija Thomas Lilley (asiantuntemus: lepakot), thomas.lilley@helsinki.fi, puh: 040 8337783
Yli-intendentti Aleksi Lehikoinen (asiantuntemus: linnut, ilmastonmuutos), aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, puh: 045 1375732

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Mitokondrioiden kierrätys keski-iässä voi olla ratkaisevan tärkeää aivojen terveydelle14.11.2024 11:34:59 EET | Tiedote

McWilliams Lab -tutkimusryhmän uusi tutkimus korostaa keski-iän merkitystä aivojen terveydelle olennaisena ajanjaksona. Sen aikana tapahtuu merkittäviä muutoksia siinä, miten solut poistavat vaurioituneita mitokondrioita. Puutteet tässä kierrätysprosessissa on yhdistetty Parkinsonin ja Alzheimerin taudin kaltaisiin hermorappeumatauteihin, mutta viime aikoihin asti tämän prosessin tutkiminen ikääntyvissä nisäkäsaivoissa on ollut haastavaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye