Inflaatio korkeimmillaan vuosiin
”Luvuista voidaan todeta, että korona-ajan huipulla todella ollaan. Muutaman vuoden ajan inflaatio oli yhden prosentin tuntumassa tai hieman sen yli, mutta koronapandemia muutti tilanteen nopeasti”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen sanoo.
Maaliskuussa 2020 koronavirus iski Eurooppaan, ja tästä käynnistyivät koronan leviämisen rajoitustoimet. Kuluttajat eivät enää voineet käydä ostoksilla kuten ennen, työvoimaa siirtyi etätöihin ja liikkeitä jouduttiin sulkemaan tai tarjontaa rajoittamaan. Pandemia vavahdutti koko yhteiskuntaa, ja sen heijastumat näkyvät kulutuksessa sekä kuluttajahinnoissa. Inflaatio laski huhtikuussa 2020 rajoitustoimien ollessa tiukimmillaan muutamaksi kuukaudeksi jopa alle nollan.
”Viimeksi tällaista nähtiin finanssikriisin jälkeen vuoden 2009 toisella vuosipuoliskolla”, Nieminen kertoo.
Rajoitustoimia höllennettiin loppuvuonna 2020, mutta silti vuositasolla keskimääräinen inflaatio jäi matalaksi, 0,29 prosenttiin.
”Käytännössä tämä tarkoittaa, että keskimääräiset kuluttajahinnat eivät juurikaan muuttuneet.”
Vuoden 2021 aikana normaaliin elämäntilanteeseen on yritetty palata useamman kerran, mutta koronapandemian uusien aaltojen myötä tässä ei ole vieläkään onnistuttu. Kuluttajahinnat ovat kuitenkin lähteneet nousuun, ja loka-joulukuussa inflaatio ylitti jo kolmen prosentin rajan.
”Osasyynä hintojen nousuun ovat yritysten investoinnit ja kustannusten nousu sekä maailmanmarkkinahintojen heilunta, mutta myös vuoden 2020 matala inflaatio. Käytännössähän kuluttajahinnat jäivät vuoden 2019 tasolle lähes kahdeksi vuodeksi. Painetta hintojen nostolle oli”, Nieminen toteaa.
Hyödykeryhmittäin tarkasteltuna hintavaihtelua on paljon: on hyödykkeitä, joiden hinnat ovat nousset ja toisia, joiden hinnat ovat laskeneet.
”Vaatteiden ja jalkineiden kuluttajahinnat ovat hinta-aineistomme perusteella pysyneet vuosina 2020 ja 2021 lähes ennallaan, kun taas kodin sisustuksen tuotteiden (esim. matot ja huonekalut) selkeästi laskeneet. Etätyöhön siirtyminen ja rajoitustoimet näyttävät vaikuttavan juuri näiden tuotteiden kulutukseen ja sitä kautta hintoihin. Samaa ei ole nähtävissä esimerkiksi elintarvikkeiden kulutuksessa ja hinnoissa.”
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kristiina nieminen, yliaktuaari
p. 029 551 2957, kristiina.nieminen@tilastokeskus.fi
Kristiina NieminenYliaktuaari
Puh:029 551 2957kristiina.nieminen@tilastokeskus.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Suomalaisten mediaanivarallisuus laskenut – varallisuuserot kasvoivat vuonna 202312.3.2025 08:02:51 EET | Tiedote
Kotitalouksien nettovarallisuuden mediaani on Suomessa laskenut. Vuonna 2023 mediaani oli noin 96 000 euroa. Edellisellä tutkimuskerralla, vuonna 2019, mediaani oli rahan arvon muutos huomioiden 121 300 euroa.
Lentomatkustajien määrä kasvoi vuonna 2024 – Lapin lentokentillä vilkasta7.3.2025 08:07:01 EET | Tiedote
Suomen lentokenttien matkustajamäärä kasvoi viime vuonna. Lentomatkustajia oli kaikkiaan 19,8 miljoonaa, mikä oli 7 % enemmän kuin vuonna 2023.
Suomalaisten toimeentulovaikeudet lisääntyivät jo kolmatta vuotta peräkkäin6.3.2025 08:01:27 EET | Tiedote
Suomalaisista 9 % kuului vuonna 2024 kotitalouksiin, joilla oli vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada tulot riittämään pakollisiin menoihin. Heidän osuutensa kasvoi kolmatta vuotta peräkkäin ja oli lähes samalla tasolla kuin vuonna 2004.
Lähes joka toinen kertoo kokeneensa lapsuudessa vanhempien tekemää henkistä tai fyysistä väkivaltaa3.3.2025 12:01:19 EET | Tiedote
Lähes joka toinen 16–74-vuotias nainen ja 18–74-vuotias mies raportoi kokeneensa alle 15-vuotiaana vanhempiensa tekemää henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Puolet miehistä ja 60 prosenttia naisista kertoo puolestaan todistaneensa vanhempiensa välistä vakivaltaa ollessaan alle 15-vuotias.
Alaikäiset yhä useammin viranomaisten pakkokeinojen kohteena, vaikka kokonaismäärä laskee28.2.2025 08:02:16 EET | Tiedote
Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos käyttivät pakkokeinoja 181 500 kertaa vuonna 2024. Määrä oli 2,4 % pienempi kuin edellisvuonna. Alaikäisiin kohdistuneet pakkokeinot, kuten esimerkiksi takavarikot, laite-etsinnät ja kiinniotot, kuitenkin lisääntyivät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme