Jatkuva oppiminen kuormittaa työelämässä – uusi hanke tukee oppimisen johtamista ja kestävyyttä
Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen vaatimukset ovat läsnä työelämässä: eri toimialojen henkilöstön on opittava uutta ylläpitääkseen osaamistaan ja selviytyäkseen arkisista ongelmanratkaisutilanteista. Työ itsessään nähdään yhä useammin jatkuvana oppimisena.
– Monilla toimialoilla ei enää riitä, että työntekijä käy aika ajoin kurssilla. Sen sijaan on oltava mahdollisuuksia oppia työn lomassa, niissä hetkissä, kun uutta ymmärrystä tarvitaan, kasvatustieteen apulaisprofessori Kaija Collin kuvailee. Tammikuussa alkanut, Collinin johtama Lähijohtaminen kestävän oppimisen edistäjänä työelämässä (joKo) -hanke tulee lisäämään arvokasta tietoa kestävästä työssä oppimisesta ja sen tukemisesta valmentavan lähijohtamisen keinoin.
Kestävä oppiminen on työarjessa usein haastavaa
Viime vuosien tutkimushavaintojen mukaan uuden oppiminen ei ole pelkästään innostavaa vaan myös uuvuttavaa – se on kuvattu myös erääksi tulevaisuuden työterveysriskiksi. Syyt oppimisen kuormittavuuteen liittyvät esimerkiksi digitalisaation tuottamiin jatkuviin muutoksiin työvälineissä ja työn tekemisen tavoissa, mutta myös yleisemmin työn puitteisiin, tukeen ja vastuisiin. Tämä kriittisempi näkökulma on ollut toistaiseksi hyvin vähän esillä työssä oppimisen tutkimuksissa.
– Aikaisemmissa tutkimuksissamme olemme havainneet, että työntekijät puhuvat esimerkiksi ”kertakäyttöosaamisesta” ja ”puolioppimisesta”. Niillä viitataan osaamisen heikkoon hyödynnettävyyteen sekä liian kiireiseen työarkeen, jossa syväoppimista ei ehdi tapahtua, hankkeen koordinaattorina toimiva Soila Lemmetty kertoo.
Organisaatioiden laadukkaan toiminnan takaamiseksi työntekijöiden oppimisen tulisi kuitenkin olla kestävää. Oppimisen tulisi edistää yksilöiden hyvinvointia, tuottaa syvää ja pitkäkestoista osaamista ja olla laajasti sovellettavissa. Mutta millä tavalla tällainen oppiminen mahdollistetaan?
– Tässä hankkeessa pureudumme kestävän oppimisen käsitteeseen. Haluamme selvittää millaisia ovat kestävät oppimisprosessit ja tilanteet ja minkälaiset lähijohtamisen käytännöt juuri näitä tilanteita voivat mahdollistaa. Siten voimme kehittää malleja ja suosituksia myös laajemmin erilaisilla työpaikoilla hyödynnettäviksi, Collin kertoo.
Hankkeessa kerätään haastattelu- ja havainnointiaineistoa erilaisista organisaatioista: poliisista, sairaalasta sekä teknologiayrityksestä. Lisäksi hankkeen aikana toteutetaan lähijohtajille suunnattu interventiokoulutus, jonka vaikutuksia tarkastellaan myös laajemmin työelämän kehittämisen näkökulmasta. JoKo-hanke toteutetaan Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella vuosien 2021–2022 aikana ja sitä rahoittaa Työsuojelurahasto.
Lisätietoja:
Hankkeen verkkosivut: www.jokohanke.com
Hankkeen johtaja, apulaisprofessori Kaija Collin,
kaija.m.collin@jyu.fi, puh. +358400248058
Tutkimuskoordinaattori, tutkija Soila Lemmetty,
soila.j.lemmetty@jyu.fi, puh. +358408054737
Projektitutkija, Marianne Jaakkola
marianne.e.jaakkola@jyu.fi, puh. +358505140344
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija
Puh: 050 462 6920
kirke.m.hassinen@jyu.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Tasavallan presidentti pitää ensimmäisen Martti J. Kari -muistoluennon Jyväskylän yliopistossa22.11.2024 16:30:07 EET | Tiedote
Martti J. Kari -muistoluento 3.12.2024 klo 15.00–16.00, Jyväskylän yliopiston juhlasali, päärakennus (C), Seminaarinkatu 15, Jyväskylä.
Väitös: Luokan ulkopuolella tapahtuva kielenoppiminen osaksi myös vieraan kielen opetusta ja arviointia22.11.2024 08:58:00 EET | Tiedote
FM Elisa Räsäsen väitöstutkimus osoittaa, että kielenoppijoilla on monia mahdollisuuksia käyttää opiskelemaansa kieltä luokan ulkopuolella myös vieraan kielen oppimisen kontekstissa. Oppitunneilla voidaan tukea tätä luokan ulkopuolella tapahtuvaa oppimista tarjoamalla välineitä teknologiavälitteisen ympäristön hyödyntämiseen ja kielenkäytön reflektoimiseen.
Väärällä tiedolla vaikuttaminen toi Vuoden Uno -palkinnon Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun - Misinformaation tutkimukseen merkittävä rahoitus Strategisen tutkimuksen neuvostolta20.11.2024 12:38:30 EET | Tiedote
Professoriliiton Jyväskylän osasto on myöntänyt Vuoden Uno -palkinnon viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aholle syyskokouksessaan 19.11.2024. Samana päivänä Strategisen tutkimuksen neuvosto “sinetöi” nimityksen myöntämällä Luoma-ahon tutkimusryhmälle lähes 500 000 euron rahoituksen liittyen tekoäly- ja informaatiovaikuttamiseen. Vuodesta 2014 lähtien Jyväskylän yliopistossa kahdessa eri tiedekunnassa professorina työskennellyt Luoma-aho on tehnyt monipuolista ja ansiokasta tutkimusta muun muassa viestinnän luotettavuuden, vaikuttavuuden sekä misinformaation parissa.
Flerspråkiga barns hemspråk kan också beaktas i tvåspråkig undervisning20.11.2024 09:05:00 EET | Tiedote
Anu Palojärvi vid Jyväskylä universitet har i sin doktorsavhandling undersökt hur en expertlärare, som arbetar med tvåspråkig (finsk-svensk) undervisning på daghem med flerspråkiga barn, tänker och agerar. Resultaten tyder på att utvecklande av tvåspråkig undervisning och inkludering av de flerspråkiga barnens hemspråk kan ske samtidigt. En skicklig lärare kan därför både stödja inlärning av nya språk genom tvåspråkig undervisning och visa uppskattning för och ge utrymme åt de flerspråkiga barnens hemspråk, vilket gör undervisningen mer socialt rättvis.
Monikielisten lasten kotikielet voidaan huomioida myös kaksikielisessä opetuksessa20.11.2024 09:00:50 EET | Tiedote
KM Anu Palojärvi selvitti väitöstutkimuksessaan kaksikielistä pedagogiikkaa (suomi-ruotsi) varhaiskasvatuksessa toteuttavan eksperttiopettajan ajattelua ja toimintaa monikielisten lasten kanssa. Tulosten perusteella kaksikielisen opetuksen kehittäminen ja monikielisten lasten kotikielien mukaan ottaminen toimintaan voivat tapahtua samanaikaisesti. Taitava opettaja voi siis tukea sekä uusien kielten oppimista kaksikielisellä opetuksella että osoittaa arvostusta ja antaa tilaa monikielisten lasten kotikielille, mikä tekee opetuksesta sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme