Jyväskylän yliopisto

Jatkuva oppiminen kuormittaa työelämässä – uusi hanke tukee oppimisen johtamista ja kestävyyttä

Jaa
Miksi työssä tapahtuva oppiminen toisinaan uuvuttaa ja toisinaan motivoi? Millaiset lähijohtamisen käytännöt edistävät työntekijöiden ja tiimien kestävää oppimista ja osaamisen kehittämistä työn arjessa? Jyväskylän yliopistossa käynnistyvässä tutkimus- ja kehittämishankkeessa pureudutaan työssä tapahtuvan oppimisen monipuoliseen luonteeseen.
Työssä tapahtuva oppiminen ei ole  tutkimusten mukaan pelkästään innostavaa, vaan voi myös uuvuttaa. Kuvituskuva: Mostphotos
Työssä tapahtuva oppiminen ei ole tutkimusten mukaan pelkästään innostavaa, vaan voi myös uuvuttaa. Kuvituskuva: Mostphotos

Jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen vaatimukset ovat läsnä työelämässä: eri toimialojen henkilöstön on opittava uutta ylläpitääkseen osaamistaan ja selviytyäkseen arkisista ongelmanratkaisutilanteista. Työ itsessään nähdään yhä useammin jatkuvana oppimisena.

– Monilla toimialoilla ei enää riitä, että työntekijä käy aika ajoin kurssilla. Sen sijaan on oltava mahdollisuuksia oppia työn lomassa, niissä hetkissä, kun uutta ymmärrystä tarvitaan, kasvatustieteen apulaisprofessori Kaija Collin kuvailee. Tammikuussa alkanut, Collinin johtama Lähijohtaminen kestävän oppimisen edistäjänä työelämässä (joKo) -hanke tulee lisäämään arvokasta tietoa kestävästä työssä oppimisesta ja sen tukemisesta valmentavan lähijohtamisen keinoin.

Kestävä oppiminen on työarjessa usein haastavaa

Viime vuosien tutkimushavaintojen mukaan uuden oppiminen ei ole pelkästään innostavaa vaan myös uuvuttavaa – se on kuvattu myös erääksi tulevaisuuden työterveysriskiksi. Syyt oppimisen kuormittavuuteen liittyvät esimerkiksi digitalisaation tuottamiin jatkuviin muutoksiin työvälineissä ja työn tekemisen tavoissa, mutta myös yleisemmin työn puitteisiin, tukeen ja vastuisiin. Tämä kriittisempi näkökulma on ollut toistaiseksi hyvin vähän esillä työssä oppimisen tutkimuksissa.

– Aikaisemmissa tutkimuksissamme olemme havainneet, että työntekijät puhuvat esimerkiksi ”kertakäyttöosaamisesta” ja ”puolioppimisesta”. Niillä viitataan osaamisen heikkoon hyödynnettävyyteen sekä liian kiireiseen työarkeen, jossa syväoppimista ei ehdi tapahtua, hankkeen koordinaattorina toimiva Soila Lemmetty kertoo.

Organisaatioiden laadukkaan toiminnan takaamiseksi työntekijöiden oppimisen tulisi kuitenkin olla kestävää. Oppimisen tulisi edistää yksilöiden hyvinvointia, tuottaa syvää ja pitkäkestoista osaamista ja olla laajasti sovellettavissa. Mutta millä tavalla tällainen oppiminen mahdollistetaan?

– Tässä hankkeessa pureudumme kestävän oppimisen käsitteeseen. Haluamme selvittää millaisia ovat kestävät oppimisprosessit ja tilanteet ja minkälaiset lähijohtamisen käytännöt juuri näitä tilanteita voivat mahdollistaa. Siten voimme kehittää malleja ja suosituksia myös laajemmin erilaisilla työpaikoilla hyödynnettäviksi, Collin kertoo.

Hankkeessa kerätään haastattelu- ja havainnointiaineistoa erilaisista organisaatioista: poliisista, sairaalasta sekä teknologiayrityksestä. Lisäksi hankkeen aikana toteutetaan lähijohtajille suunnattu interventiokoulutus, jonka vaikutuksia tarkastellaan myös laajemmin työelämän kehittämisen näkökulmasta. JoKo-hanke toteutetaan Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella vuosien 2021–2022 aikana ja sitä rahoittaa Työsuojelurahasto.

Lisätietoja:

Hankkeen verkkosivut: www.jokohanke.com

Hankkeen johtaja, apulaisprofessori Kaija Collin,
kaija.m.collin@jyu.fi, puh. +358400248058

Tutkimuskoordinaattori, tutkija Soila Lemmetty,
soila.j.lemmetty@jyu.fi, puh. +358408054737

Projektitutkija, Marianne Jaakkola
marianne.e.jaakkola@jyu.fi, puh. +358505140344

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kirke Hassinen
Viestinnän asiantuntija


Puh: 050 462 6920


kirke.m.hassinen@jyu.fi

Kuvat

Työssä tapahtuva oppiminen ei ole  tutkimusten mukaan pelkästään innostavaa, vaan voi myös uuvuttaa. Kuvituskuva: Mostphotos
Työssä tapahtuva oppiminen ei ole tutkimusten mukaan pelkästään innostavaa, vaan voi myös uuvuttaa. Kuvituskuva: Mostphotos
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
PL 35
40014 Jyväskylä

http://www.jyu.fi

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote

Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.

Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.

Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye