Jyväskylän yliopisto tutkii iäkkäiden ihmisten aktiivisuutta koronaviruspandemian aikana
- Nyt on syytä tutkia, onko iäkkäiden ihmisten aktiivisuus nyt rajoitusten aikana erilaista kuin ennen rajoituksia, sanoo professori Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta.
Vuosina 2017–2018 toteutetussa yli 1000 ihmistä kattaneessa AGNES-tutkimuksessa selvitettiin ihmisten aktiivisuutta sekä elinpiiriä, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja toimintakykyä sekä sosiaalisia suhteita ja yksinäisyyttä. Nyt toteutettavan AGNES-tutkimuksen laajennusosan tietoja verrataan aiemmin kerättyihin tietoihin. Näin saadaan käsitys muutosten laajuudesta sekä siitä, mitkä asiat ovat yhteydessä mahdollisesti havaittaviin muutoksiin. Tutkimuksen laajennusosaan kutsutaan mukaan vain AGNES-tutkimuksen ensimmäisen vaiheen osallistujat ja tutkimus toteutetaan kokonaan etänä kyselylomaketutkimuksena.
Monet asiantuntijat ovat esittäneet, että koronaviruspandemian hillitsemiseksi tarkoitetut rajoitukset alentavat iäkkäiden ihmisten aktiivisuutta ja hyvinvointia.
- Olen itsekin antanut sen suuntaisia lausuntoja, mutta tosiasiassa ei tiedetä, miten aktiivisuus, elinpiiri tai autonomia ovat muuttuneet ja keillä ne ovat muuttuneet, professori Rantanen sanoo.
Saattaa olla, että osa iäkkäistä ihmisistä on ollut yhtä aktiivisia kuin ennen rajoituksia, osan aktiivisuus tai mahdollisuus itselle tärkeisiin aktiiviteetteihin, vaikkapa lastenlasten hoitoon, kokouksissa käymiseen tai vesijumppaan, on todennäköisesti muuttunut.
Tutkimuksessa selvitetään, miten tietyt elinympäristön tai henkilön itsensä piirteet ovat yhteydessä muutoksiin. Etenkin se, mitkä asiat ovat lisänneet haavoittuvuutta tai sietokykyä rajoituksille kiinnostaa tutkijoita.
- Tällainen tieto on hyödyllistä, kun mietitään, miten ihmisiä voi auttaa. Tietoa muutoksista tarvitaan, jotta osataan toimia oikein, kun rajoitukset myöhemmin poistetaan. Koronaviruspandemian seurauksia on tärkeää tutkia myös muista kuin taudin tarttuvuuden tai talouselämän näkökulmista, Rantanen sanoo.
AGNES-tutkimuksen osallistujille lähetetään postitse kyselylomakke, jonka täyttäminen kestää puolesta tunnista tuntiin. Kenenkään henkilökohtaisia tietoja ei paljasteta ulkopuolisille vaan vastauksia käsitellään keskiarvoina ja prosentteina.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Taina Rantanen, Gerontologian tutkimuskeskus, liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, 040 805 3590, taina.rantanen@jyu.fi
Liikuntatieteellinen tiedekunta: www.jyu.fi/sport
Twitter: jyu.fi/sport Facebook: @jyusport
Martta Walkertiedottaja
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme