Kaivostoiminnan alapuolisten vesistöjen tarkkailuohjelmien ja pohjaeläinmenetelmien vertailuhanke on valmistunut

Selvityshanke jakautui kahteen osaan, jossa ensimmäisessä osassa arvioitiin Kainuun ELY-keskuksen toimesta kaivoksille ja rikastamoille määrättyjen vesistöjen velvoitetarkkailuohjelmien eroja. Toisessa osassa Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston toimesta vertailtiin kahden erilaisen tarkkailumenetelmän soveltuvuutta kaivoskohteiden alapuolisten vesistöjen pohjaelimistöjen perusteella tehtävään ekologisen tilan luokitukseen.

Kainuun ELY-keskuksen selvityksessä havaittiin, että vesistötarkkailuohjelmissa tarkkailtavien muuttujien lukumäärään sekä tarkkailutiheyteen vaikutti kaivostoiminnan laajuus sekä louhittavan kiviaineksen koostumus. Samankaltaisten kaivostoimintojen, kuten metallimalmikaivokset, välillä määrätyissä velvoitetarkkailuissa todettiin vain vähän eroavaisuuksia. Vesistötarkkailun riittävyyden arviointi on aina osa lupaprosessia. Velvoitetarkkailua voidaan muuttaa toiminnan aikana, esimerkiksi toiminnan laajuuden muuttuessa, ympäristön muutostilanteissa tai luvan päivityksen yhteydessä.

Suomen ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston tekemässä selvityksessä havaittiin suuria eroavaisuuksia samoilta paikoilta otettujen näytteenottohetken pohjaeläinyhteisöä kuvaavan Ekman-menetelmän sekä nykyhetken lisäksi pohjasedimentin historiaa kartoittavan paleolimnologisen menetelmän antamien tulosten välillä.Tämän tutkimuksen perusteella paleolimnologinen menetelmä soveltuisi täydentävänä menetelmänä mm. velvoitetarkkailukäyttöön erityisesti kohteissa, joissa kuormittavaa toimintaa edeltävästä tilasta kertovaa biologista tietoa on huonosti saatavilla.

Pintavesien seurannoissa nykyisin käytettävä Ekman-menetelmä kuvaa sangen luotettavasti järven tilaa osana vesien hoidossa käytettävää tilaluokittelua, joka sisältää myös rantavyöhykkeen pohjaeläimet erilaisine menetelmineen. Kaivoskuormituksen lisäksi syvänteiden tilaa näyttää heikentävän myös hajakuormitus ja vesistöjen ruskettuminen, joka huonontaa happitilannetta.

Hanke on saanut rahoituksen ympäristöministeriöstä. Hankkeen loppuraportti on julkaistu Doria-julkaisuarkistossa.