Kansallisen aivoterveysohjelman asiantuntijat: Suomessa asuvien aivot tarvitsevat lisää yhteisöllisyyttä, unta ja aivoergonomisia ympäristöjä

Aivoterveysohjelma on ainutlaatuinen maailmassa, sillä siinä painotetaan ensi kertaa suojaavia tekijöitä eli aivoille hyvää tekeviä asioita. Aivoliiton koordinoimana ohjelman tavoitteita työsti yhteensä noin 50 eri tieteenaloja edustavaa asiantuntijaa.

– Aivoterveys tarkoittaa paljon muutakin kuin aivosairauksien poissaoloa, sillä aivot vaikuttavat kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Ehkä on yllättävääkin, kuinka paljon positiivisen sosiaalisen kanssakäymisen ja yhteenkuuluvuuden kautta voidaan edistää jokaisen aivoterveyttä, kertoo ohjelman valmistelussa mukana oleva neurologian erikoislääkäri Kaisa Hartikainen.

Aivoterveysohjelmassa nostetaan esille asioita, jotka ovat jääneet nyky-yhteiskunnassa vähemmälle huomiolle, mutta joilla on merkittävä yhteys aivojen hyvinvoinnille ja sitä kautta esimerkiksi mielenterveyteen.

– Meidän tulee huomioida aivojen tiedonkäsittelytoimintojen luonne ja rajat. Kun huolehditaan etteivät aivot kuormitu turhaan eikä yli voimavarojen, pystytään vähentämään uupumista. Työuupumus on tällä hetkellä ihan globaali pandemia, joka lisääntyy koko ajan. Jos kuormitamme aivoja liikaa, toiminnanohjauksen kapasiteetti ei olekaan käytössä esimerkiksi työtehtäviin eikä myöskään aivoterveellisiin valintoihin.

– Jos päivällä työ ei ole aivoergonomista ja toiminnanohjaus on todella kuormittunut, niin illalla emme kenties kykene muuta kuin katsomaan telkkaria ja syömään niitä sipsejä. Jotta me siinä tilanteessa valitsemmekin, että lähden nyt kävelylle ja teenkin jonkun terveellisen iltapalan, niin se vaatii toiminnanohjaustoimintoja.

Aivoergonomia tarkoittaa, että vältetään aivojen turhaa kuormitusta. Työpaikalla se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vältetään turhaa tai huonosti esitettyä tietoa. Myös lapset ja ikääntyvät tarvitsevat aivojen toiminnot huomioon ottavia ympäristöjä. Toimintaympäristöjen ja -tapojen tulee tukea keskittymistä ja mahdollistaa riittävä palautuminen sekä huomioida myös aivojen kehitysvaihe ja ikääntyminen.

– Haluamme muistuttaa poliittisten ja muiden päätöksentekijöiden roolista esimerkiksi siinä, että toimintaympäristömme, siis muutkin kuin työyhteisöt, ovat aivoergonomisia. Yksityisellä sektorillakin siinä on oma merkittävä roolinsa. Emme siis niinkään vain suoraan yksilöön kohdistuvista terveyskäyttäytymisvaatimuksista, huomauttaa Aivoliiton toiminnanjohtaja Mika Pyykkö.

Aivoterveysohjelman toimeenpanokausi on vuosina 2023–2029. Yksi ohjelman vaikutustavoitteista on aivoterveys- ja aivosairausymmärryksen sekä aivojen hyvinvoinnin arvostuksen lisääntyminen yhteiskunnassa. Ohjelman toimeenpano keskittyykin vuonna 2023 aivoterveyteen liittyvän koulutuksen tarjoamiseen esimerkiksi sote- ja koulutussektorien sekä organisaatioiden henkilöstöhallinnon ammattilaisille.