Keskenmenoa seuraavat pelot voivat romuttaa lapsitoiveen – valtaosa jää täysin ilman tukea

Keskenmeno on elämän perusteita ravisteleva kriisi, jota värittävät suru, epäonnistuminen, ahdistus, häpeä ja syyllisyys. Noin 15 prosenttia todetuista raskauksista päättyy keskenmenoon.
Keskenmeno voi aiheuttaa kokonaisvaltaisia ja pitkäkestoisia hyvinvointihaittoja ja heikentää etenkin psyykkistä vointia. Tämä ilmenee Lapsettomien yhdistys Simpukan juuri julkaistusta kyselyraportista, jonka taustalla on elokuussa 2022 toteutettu kysely keskenmenosta ja sen hoidosta. Kyselyyn vastasi 761 henkilöä, joista lähes kaikki olivat itse olleet raskaana keskenmenoon johtaneessa raskaudessa.
Keskenmenosta aiheutuneet pelot näyttäytyvät hälyttävinä: lähes kaikilla keskenmenon kokeneilla (95 %) on huomattavia pelkoja siitä, että uusi raskaus ei jatku normaalisti.
”Kokemus keskenmenosta on vaikuttanut merkittävästi uuteen raskauteen. Minun on hyvin vaikea luottaa siihen, että asiat voisivat mennä hyvin. En uskalla kunnolla kiintyä vauvaan, koska pelkään menetystä niin paljon.”
Peräti viidennes kyselyn vastaajista (21 %) kertoo keskenmenon vaikuttaneen negatiivisesti heidän lapsilukutoiveeseensa tai toteutuneeseen lapsilukuunsa.
”Kokemus sai miettimään, että kestäisikö saman uudestaan. Ehkä elämä ilman lapsia olisi parempi kuin tämä kokemus uudestaan.”
Kyselyn mukaan harva saa keskenmenoon ammattimaista psyykkistä tukea. Myös hoitohenkilöstön empatian osoitukset jäävät usein uupumaan, vaikka niillä olisi potilaan selviytymisessä valtavan iso merkitys. Myötätunnon sijaan moni kohtaa jopa töykeitä tai suorastaan musertavia kommentteja.
“Lääkärin sanat jäivät ikuisesti mieleen: ‘No, tää on kuollut. Uutta vaan tekemään!’”
Kokonaisuutena keskenmenojen hoito näyttäytyy kirjavana ja sirpaleisena. Potilaita pompotellaan hoitopaikasta toiseen, ja moni jää ilman tärkeitä hoito-ohjeita ja jopa kivunhoitoa. Täysin hoidotta kokee jääneensä joka kymmenes keskenmenon kokenut.
– Kyselyaineistosta piirtyy lohduton kuva keskenmenon hoidon tilasta Suomessa. Vastauksissa toistuivat keskenmenon kokeneiden järkytys, turhautuminen ja pettymys saatuun hoitoon sekä kokemus yksin jättämisestä. Keskenmenojen hoidosta puuttuu kokonaan Käypä hoito -suositus, kertoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio.
Keskenmenon kokemuksesta toipuminen vie pitkään
Keskenmenon jälkeen koetut hyvinvointihaitat ovat pitkäkestoisia: kolmen vuoden kuluttua keskenmenosta selkeä enemmistö vastaajista (65 %) koki yhä jotakin psyykkistä, sosiaalista tai fyysistä hyvinvointihaittaa.
Hyvinvointihaitoissa korostuvat psyykkiset haitat, kuten pelot, mielialanvaihtelut, ahdistus ja itsesyytökset. Tyypillisiä ovat myös sosiaaliset hyvinvointihaitat, kuten kateus raskaana olevia kohtaan, ulkopuolisuuden tunne ja etääntyminen ystävistä.
“Kehossa ja mielessä on ikuiset arvet tapahtuneesta. Toisinaan suren yhä tapahtunutta vaikka aikaa viimeisimmästä keskenmenosta on yli seitsemän vuotta.”
Empatiavajetta ja puutteita psykososiaalisessa tuessa
Keskenmeno on usein syvä järkytys riippumatta siitä, missä raskauden vaiheessa se tapahtuu. Siinä missä keskenmenon kokenut kokee menettäneensä lapsen, hoitohenkilöstölle se oli vasta alkio tai sikiö. Näkökulmaero voi heijastua negatiivisesti potilaan kokemukseen hoidosta.
”Sairaalassa ensikontakti, päivystyksen hoitaja, huusi minulle ja käski rauhoittua. Kivut olivat kovat, olin paniikissa ja peloissani ja lisäksi yksin.”
”Olisin kaivannut aitoa kohtaamista, jossa olisi huomioitu tilanteen ainutkertaisuus ja surullisuus perhettäni kohtaan, vaikka työntekijöille se olisi kuinka arkipäiväistä.”
”Kokemusta vähäteltiin ja tunnelma oli kireä ja syyllistävä. Hoito oli liukuhihnamaista ja annettiin ymmärtää, että olen lähinnä ruuhkauttamassa systeemiä.”
Kyselyvastaajista reilu neljännes (28 %) kokee, että heitä ei kohdattu terveydenhuollossa keskenmenon hoidon aikana lainkaan empaattisesti. Vastauksissa toistuvat kokemukset huolten sivuuttamisesta sekä keskenmenon kokeneen jättämisestä yksin.
Empaattisesti kohdatuksi kertoi tulleensa noin puolet vastaajista.
– Nämä vastaajat kertovat pienistä empaattisista kohtaamisista, kuten kosketuksesta ja myötätuntoisista sanoista, joilla on suuri merkitys. Psykososiaalista tukea ja keskusteluapua tulisi tarjota terveydenhuollossa aina keskenmenon toteamisen ja hoidon yhteydessä. Riittävän tuen saaminen voi rohkaista toivomaan lasta jatkossakin, sanoo Savio.
Vastaajien mukaan kokemuksen käsittelyyn on kuitenkin vaikea saada ammattimaista psyykkistä tukea.
”Tuntuu siltä, että niin kauan kuin olet raskaana, niin sinua kohdellaan kuin kukkaa kämmenellä, mutta kun se pahin mahdollinen eli keskenmeno tapahtuu, niin mitään tukea tai jatkoseurantaa ei tarjota.”
Kokemus voi olla huomattavan rankka myös mahdolliselle kumppanille. Silti vain alle viidennes (18 %) vastaajista kertoo, että heidän kumppaninsa huomioitiin hoidon yhteydessä.
Ongelmat hoitoon pääsyssä
Keskenmenon kokenut törmää kokonaisvaltaisesti kuormittavassa tilanteessa hoidon saamisen haasteisiin. Terveydenhuollon palvelut näyttäytyvät sekavana palveluviidakkona, jossa hoitoa ja tukea saavat todennäköisimmin he, jotka sitä jaksavat etsiä ja vaatia.
”Poliklinikan päivystyksestä todettiin spontaanisti alkaneesta keskenmenosta: ’Päivystykseen voi tulla, jos pää ei kestä kotona, jos se nyt on ihan välttämätöntä’. Tämä siinä vaiheessa, kun pyörtyilin kotona kivuista.”
”Olin ennen keskenmenoa pyytänyt neuvolasta lähetteen psykologille, se oli tehty. Neuvolasta kuitenkin sanottiin, että asiakkuus loppuu, kun raskaus loppuu. Yritin päästä kaupungin pariterapiaan, mutta sieltä vastattiin, että se on vain lapsiperheille tai raskaana oleville. Tuntui kauhealta, kun juuri olin synnyttänyt kuolleen vauvan, jätettiin niin yksin.”
Käypä hoito -suositukselle huutava tarve
Kyselyaineisto osoittaa merkittäviä puutteita keskenmenojen hoidossa.
– Käypä hoito -suositus on laadittava viipymättä. Hoitopolun ja tuen tulee olla selkeästi ymmärrettäviä niin ammattilaisille kuin keskenmenon kokeville, kiteyttää Savio.
Lapsettomien yhdistys Simpukka on mukana yhteistyökumppanina ehdotuksessa keskenmenoihin liittyvässä Käypä hoito -suosituksessa, jonka valmisteli lääkäri Marika Kaksonen ihmisoikeusjärjestö Artikla 3 ry:stä. Kyselyn tulokset viedään terveydenhuollon ammattilaisille tueksi keskenmenojen hoitopolun rakentamiseen.
”Uskon, että keskenmenojen parempi hoito julkisella johtaisi jopa viime kädessä syntyvyyden nousuun Suomessa ja pienentäisi työikäisten naisten mielenterveysongelmia ja esimerkiksi jaksamista töissä. Kerrannaisvaikutukset ovat valtavat.”
Lainaukset ovat kyselyyn vastanneiden avoimia vastauksia. Lapsettomien yhdistys Simpukka välittää pyynnöstä haastattelupyyntöjä kyselyyn vastanneille. Raportti on luettavissa yhdistyksen verkkosivuilta sekä tämän tiedotteen liitteestä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia SavioToiminnanjohtajaLapsettomien yhdistys Simpukka ry
Puh:+358 40 4808 676piia.savio@simpukka.infoKuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
Tampellan Esplanadi 8 B LH 35
33100 TAMPERE
+358 400 844 823http://www.simpukka.info/
Tiedämme, miltä lapsettomuus tuntuu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
“Tuttuni teki aprillipilan, että saavat tyttövauvan vaikka kuulemma onneksi olikin poika.”28.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Somessa julkaistu ultraäänikuva paljastuukin aprillipilaksi, jolla julkaisija on halunnut kauhistuttaa ja huijata someseuraajiaan ja ystäviään. Lasta kipeästi toivovia saattaa lapsitoiveella vitsailu satuttaa. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry muistuttaa, että tahaton lapsettomuus on kipeä kriisi, johon liittyy voimakkaita tunteita, kuten osattomuutta, surua ja kateutta.
Kesälomat jaetaan ensin lapsiperheellisille - perheystävällisyys ei voi rakentua syrjiville käytännöille27.3.2025 12:28:59 EET | Tiedote
Lapsettomat kohtaavat työelämässä syrjintää kesälomien ja työvuorojen suunnittelussa. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry toivoo työnantajien huomioivan monenlaiset elämäntilanteet ja muutkin velvoitteet kuin lapset.
Sijaissynnytyksen hinta jopa 200 000 euroa - sijaissynnytysperheet jätetään Suomessa täysin yksin18.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Lapsettomien yhdistys Simpukan kyselyraportin mukaan ulkomailla sijaissynnytyksellä lapsen saaneet kohtaavat Suomen viranomaisilta asiatonta kohtelua. Suomeen tarvitaan ei-kaupalliset sijaissynnytykset salliva lainsäädäntö yhdenvertaisen lapsiperheellistymisen mahdollistamiseksi.
Lapsettomien yhdistys Simpukka: Lapsettomuushoidot kaupan alan TESissä kertovat perhemyönteisyydestä6.3.2025 15:42:22 EET | Tiedote
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry pitää lapsettomuushoitojen nostamista kaupan alan työehtosopimukseen ilahduttavana. Lapsettomuushoitojen läpikäyminen on usein raskas prosessi henkisesti ja fyysisesti. Työnantajan perhemyönteisyys voi vaikuttaa merkittävästi työntekijän hyvinvointiin.
Lapsettomien yhdistys Simpukan vuoden vapaaehtoinen 2024 Roosa Reponen: “Kokemuksemme tarjoaa arvokkaita näkökulmia.”5.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry valitsi Roosa Reposen Simpukan vuoden 2024 vapaaehtoiseksi. Reponen on koulutettu kokemusosaaja, -asiantuntija ja -toimija, jonka arjen keskiössä ovat erityisesti tahattoman lapsettomuuden ja harvinaisten sairauksien teemat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme