Kestävämpään ja terveellisempään ruokavalioon siirtymisessä on huomioitava väestöryhmien väliset erot ruokaan liittyvissä motiiveissa
Matalammin koulutetut ja pienempituloiset arvostivat ruoan edullisuutta ja tuttuutta enemmän kuin korkeammassa asemassa olevat. Toisaalta hyvä hinta-laatusuhde (”on hintansa arvoinen”) oli tärkeä motiivi kaikissa tulo- ja koulutusryhmissä.
Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yli 10 000 vastaajaa kattava LoCard-kyselytutkimus tuo uutta tietoa myös sukupuolten välisistä eroista: ruoan tuttuuden ja hinnan tärkeys korostuivat hieman enemmän miehillä kuin naisilla.
- Eettisyyden merkitys kasvoi, kun joku kotitalouden jäsenistä noudatti kasvisruokavaliota tai vältti punaista lihaa, sanoo yliopistonlehtori ja akatemiatutkija Hanna Konttinen Helsingin yliopistosta.
Päivittäisissä ruokavalinnoissa monet eri motiivit tärkeitä
Ruokaan ja syömiseen liittyvät motiivit ja arvot ovat jatkuvassa muutoksessa; tutkimus tarjoaakin ajantasaista tietoa erilaisten motiivien suhteellisesta tärkeydestä eri väestöryhmissä Suomessa. Tulokset havainnollistavat myös sitä, että päivittäisiä ruokavalintoja ohjaavat monenlaiset kriteerit, kuten hyvä hinta-laatusuhde, edullisuus, hyvä maku, terveellisyys ja käytännöllisyys.
- Kun pyritään siirtymään kestävämpään ja terveellisempään ruokavalioon, on tärkeää, että terveys- ja ympäristönäkökohtien lisäksi huomioidaan muut arkielämässä tärkeät ruoanvalintakriteerit sekä väestöryhmien väliset erot niissä, Konttinen kertoo.
Ruokapalveluilla tärkeä rooli kasvisruokiin tutustumisessa
Edullinen hinta ja tuttuus voivat helpottaa ekologisesti kestäviä ja terveellisiä ruokavalintoja matalammin koulutetuilla ja pienituloisilla.
- Kasvipainotteisia vaihtoehtoja tekevät kaikille väestöryhmille tutummiksi muun muassa ruokapalvelut: koulut ja työpaikkaruokalat, Konttinen toteaa.
Tutkimus perustuu 10 795 S-ryhmän asiakasomistajan vastauksiin. Tutkittavat täyttivät verkkokyselyn, jossa tiedusteltiin muun muassa sosiodemografisia taustatietoja ja ruokaan liittyviä motiiveja.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin arvostetussa kansainvälisessä International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity -tiedelehdessä: Konttinen, H., Halmesvaara, O., Fogelholm, M., Saarijärvi, H., Nevalainen, J., & Erkkola, M. Sociodemographic differences in motives for food selection: results from the LoCard cross-sectional survey. Int J Behav Nutr Phys Act 18, 71 (2021). https://doi.org/10.1186/s12966-021-01139-2
LoCard-tutkimus:
Julkaisu on osa Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston LoCard-tutkimushanketta, jossa tehdään kansainvälisesti uraauurtavaa ruoan käytön ja elintapojen tutkimusta S-ryhmän ostodatalla ja kyselyillä S-ryhmän asiakasomistajille. Ostotietojen käyttö pohjaa asiakasomistajien suostumukseen. S-ryhmä ei rahoita LoCard-tutkimushanketta.
Lisätietoja LoCard-tutkimuksesta: https://locard.fi/
Lisätiedot:
Hanna Konttinen
Puh. 0294124892
hanna.konttinen@helsinki.fi
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Naisparien todennäköisyys saada lapsia on kasvanut, mutta vain korkeasti koulutetuilla18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Korkeasti koulutetut naisparit saavat lapsen useammin kuin vähemmän kouluttautuneet naisparit. Koulutuksen merkitys on korostunut entisestään ajan myötä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Lohen geenit paljastavat puberteetin ja evoluution salaisuuksia17.12.2024 12:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miten yksittäinen geeni voi vaikuttaa merkittävästi lohen sukukypsyysikään, joka on ratkaisevan tärkeä lohen elinkaaren kannalta.
Narukuviot valottavat kulttuurien välisiä yhteyksiä ja matemaattisen ajattelun juuria17.12.2024 09:51:50 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäri maailman dokumentoidut sormilla muodostettavat narukuviot voivat viitata jopa vuosituhansia vanhaan yhteiseen kulttuuriperintöön. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia kulttuuristen ilmiöiden kehitystä ja levinneisyyttä matemaattisten menetelmien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme