Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla varaudutaan kevättulviin (Kaakkois-Suomi, Häme, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala)

Mikäli lumi sulaa nopeasti ja lisäksi keväästä tulee sateinen, ovat poikkeuksellisen suuret tulvat mahdollisia. Säännöstellyillä järvillä tulvaan on varauduttu lisäämällä juoksutuksia hyvissä ajoin. Päijännettä säännöstellään Kalkkisista, siellä on vettä juoksutettu maksimimäärä lähes koko talven ajan. Saimaalla aloitetaan lisäjuoksutukset 18.4.2022.

Saimaalla aloitetaan lisäjuoksutukset

Kaakkois-Suomen ELY-keskus teki 11.4.2022 päätöksen Saimaan lisäjuoksutusten aloittamisesta 18.4.2022. Juoksutusta kasvatetaan nykyisestä Saimaan luonnollista purkautumista vastaavasta 580 kuutiometristä sekunnissa 700 kuutiometriin sekunnissa. Koko Saimaan valuma-alueen lumen vesiarvo on noin 180 mm, mikä on noin 60 mm enemmän kuin ajankohdan keskimääräinen lumen vesiarvo. Saimaan vedenkorkeus on nyt 14 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella, ja sen ennustetaan nousevan normaalivyöhykkeen ylärajalle touko-kesäkuun vaihteessa. Lisäjuoksutus on tarpeen aloittaa, jotta tulvariskiä voidaan pienentää mahdollisen sateisen kevään ja alkukesän varalta.

Juoksutuksia on lisätty Kallavedellä ja Iisalmen reitillä

Kallaveden kevättulvien ennustetaan nousevan keskimääräistä suuremmiksi, joten lisäjuoksutukset aloitettiin viikonlopun aikana Naapuskosken säännöstelypadolta ja Konnuksen kanavalta. Lisäjuoksutuksen suuruus on tällä hetkellä noin 100 m³/s, mutta se kasvaa Kallaveden pinnan noustessa. Keskiennusteiden mukaan Kallaveden tulvahuippu nousee 10–20 cm keskimääräistä kevättulvaa ylemmäksi. Kyseinen tulva toistuu Kallavedellä 10–15 vuoden välein. Tulvan huippu ajoittunee touko-kesäkuun vaihteeseen. Myös Ämmäkosken padosta on aloitettu juoksutukset Unnukasta Haukiveteen tällä viikolla.

Vesistömallin keskiennusteiden mukaan Onki- ja Poroveden tulvakorkeus tulee ylittämään luvan mukaisen kanavajuoksutusrajan molemmilla järvillä, joten ELY-keskus on lisännyt padoilla tehtäviä juoksutuksia viime viikolla. Juoksutusten tavoitteena on tehdä varastotilaa järviin tulvavesiä varten ja siten vähentää kanavien kautta tehtävien juoksutusten tarvetta. Kevätalennuksesta huolimatta kanavien kautta jouduttaneen juoksuttamaan ainakin Onkivedellä.

Pieliselle on haettu lupaa poiketa luonnonmukaisesta juoksutuksesta

Pohjois-Karjalassa Pielisen vedenkorkeuden ennustetaan nousevan kesäkuun alussa harvinaisen korkealle. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on hakenut Itä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa poiketa Pielisen luonnonmukaisesta juoksuttamisesta, jotta tulvavahinkoja saadaan rajoitettua. Pielinen on säännöstelemätön järvi, jonka juoksutus UPM Energy Oy:n omistamalla Kaltimon voimalaitoksella tapahtuu normaalitilanteessa järven luontaisten virtaamien mukaisesti. Myös erityisesti Pohjois-Karjalan itä- ja kaakkoisosien jokien ja järvien kevättulvahuipuista on odotettavissa huomattavasti tavanomaista suurempia. 

Kymijoen vesistöalueella ennakoidaan suuria tulvia etenkin Keski-Suomeen ja Etelä-Savoon

Keski-Suomessa maakunnan pohjoisosissa on odotettavissa huomattavasti tavanomaista korkeampia kevättulvia.

Keskimääräisen ennusteen mukaan Keiteleen pinnan odotetaan nousevan kesäkuussa yhtä korkealle kuin vuonna 2012 eli n. 30 cm keskimääräistä vuosimaksimia ylemmäksi. Keiteleen yläpuolisen Koliman tulva voi nousta vieläkin korkeammalle verrattuna keskimääräiseen tulvakorkeuteen.

Kivijärvellä tulva nousee todennäköisesti yhtä korkealle kuin viimeksi 1980-luvulla, joka oli yleisestikin märkä vuosikymmen. Etelämpänäkin Keski-Suomessa on tänä vuonna keskimääräistä korkeampia kevättulvia. Jyväskylän seudulla Vaajakosken voimalaitospadolla juoksutuksia on lisätty viime päivinä ja pian lähestyy hetki, jolloin padon tulva-aukkoja avataan. Vaajavirran alueella ja myös etelämpänä Päijänteen puolella jäällä ja vesillä liikkujien on syytä varoa jääpeitteen heikkenemistä ja kasvaneita virtauksia. Vaajakosken suurilla juoksutuksilla yläpuolisen Leppäveden pinnankorkeus saataneen kuitenkin pidettyä ylärajan alapuolella.

Etelä-Savossa Mäntyharjun reitillä vedenpinnat ovat kääntymässä jo nousuun ja kevättulvista ennakoidaan tavanomaista selvästi suurempia. Vesistöalueella lumen vesiarvon arvioidaan yleisesti olevan noin 170 mm, mikä on likimain kaksinkertainen ajankohdan tavanomaiseen määrään verrattuna. Lopullisiin tulvakorkeuksiin vaikuttaa vielä lumen sulamisen nopeus ja kevään sademäärät. Mikäli keväästä tulee sateinen, saattavat kevään tulvahuiput nousta joillakin järvillä jopa ennätyskorkealle.

Kyyveden vedenpinnan ennakoidaan nousevan toukokuun lopussa todennäköisesti 20–50 cm tavanomaista kevättulvaa korkeammalle. Puulaa säännöstelevä Kissakosken voimalaitos on kasvattanut juoksutusta, ja vedenpintaa on laskettu kevään aikana tehden tuleville sulamisvesille tilaa. Tästä huolimatta Puulan vedenpinnan ennakoidaan nousevan tyypillistä kevättulvakorkeuttaan ylemmäksi. Suuren juoksutuksen vuoksi vedenpinnat pysyvät voimalaitoksen alapuolisilla järvillä tavanomaista korkeammalla. Alempana reitillä Mäntyharjun Pyhävesi-Kallavedellä vedenpinta on jo lähtenyt nousuun ja tulvan ennakoidaan nousevan 30–50 cm tavanomaista kevättulvakorkeutta ylemmäksi. Tulvahuippu saattaa nousta jopa hyvin lähelle aiempaa ennätyskorkeuttaan.

Pohjois-Savossa Rautalammin reitille ennakoidaan myös tavanomaista suurempia tulvia, mutta varsinaisia huipputulvia alueelle ei tässä vaiheessa ennusteta. Keskimääräisten ennusteiden mukaan tulvat nousevat 10–20 cm tavanomaista kevättulvaa korkeammalle, mutta jäävät pienemmiksi kuin 2000-luvun korkeimmat huiput. Mittavampien vahinkojen syntyminen ei ole todennäköistä.

Päijänteen vedenpinta on noin 15 cm ajankohdan keskiarvotason alapuolella

Vedenkorkeutta on laskettu tavanomaista alemmaksi, koska valuma-alueella on selvästi lunta. Lumen vesiarvo on kuluvana talvena ollut maksimissaan noin 150 mm, mikä on 1,5- kertainen määrä keskimääräiseen talveen verrattuna. Yhtä suuria lumen vesiarvoja on ollut viimeksi 1990-luvulla. Päijänteen vedenkorkeus on lähdössä nousuun huhtikuun aikana ja nousu jatkuu heinäkuulle asti. Päijänteen vedenkorkeus oli huhtikuun alussa NN +77,76 ja kesäkuun lopun tavoitekorkeus on tällä hetkellä NN +78,60. Päijänteellä on siis lumen sulamisvesille tilaa nostaa vedenkorkeutta noin 90 cm, mikä vähentää Päijänteen tulvariskiä.

Tällä hetkellä Kymijoen virtaama ovat vuodenajalle tyypillinen 400 kuutiometriä sekunnissa, mutta myös Kymijoen virtaaman ennustetaan nousevan toukokuussa tasolle 500 kuutiometriä sekunnissa, mikä aiheuttaa haittaa maataloudelle. Keväällä 2021 suurimmat virtaamat olivat noin 600 kuutiometriä sekunnissa. Mahdolliset kevään runsaat sateen voivat pahentaa tilannetta merkittävästi myös tänä keväänä.

Kaakkois-Suomen kaakkoisessa osassa lunta on paikoin ennätyksellisesti

Virolahden ja Miehikkälän kuntien alueella sekä Lappeenrannan kaupungin eteläosassa lumen vesiarvo on ollut maksimissaan tänä talvena jopa 250 mm, mikä on 2,5-kertainen tavanomaiseen verrattuna. Esimerkiksi Hounijoen ja Urpalanjoen alueella lunta on edelleen paljon.

Etelämpänä Virojoen valuma-alueella lumet sulivat voimakkaammin jo viime viikolla ja lumen vesiarvo on puolittunut. Lumen suuri vesiarvo aiheuttaa alueella tavanomaista suuremman tulvariksin. Tämänhetkisen ennusteen mukaan tulvahuippu on huhtikuun viimeisellä viikolla tai toukokuun ensimmäisellä viikolla. Tulvan ajoitus ja suuruus määräytyvät kuitenkin lopulta sään mukaan. Lumen sulamisen aikana olevat yöpakkaset pienentävät tulvariskiä.