



Kysely: Monet pitkäaikaissairaat haluaisivat maksaa lääkkeiden lähes 600 euron vuosiomavastuun osissa
Monet pitkäaikaissairaat ovat kiinnostuneita maksamaan lääkkeiden vuosiomavastuun osissa, selviää SOSTEn, Diabetesliiton, Reumaliiton ja Sydänliiton tuoreesta kyselystä. Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta on kiinnostunut hyödyntämään mahdollisuutta lääkkeiden vuosiomavastuun maksamiseen pienemmissä osissa esimerkiksi kuukausilaskutuksella.
”Lääkkeiden omavastuusta aiheutuvan maksutaakan osittaminen olisi tärkeä uudistus, joka helpottaisi monen sairastavan alkuvuotta”, toteaa Reumaliiton vaikuttamistyön asiantuntija Maria Mattila.
Yli sadan euron kertaostos pitäisi voida maksaa osissa
SOSTE, Diabetesliitto, Reumaliitto ja Sydänliitto toteuttivat tammi-helmikuussa 2023 kyselyn, jossa kartoitettiin niiden jäsenten kiinnostusta reseptilääkkeiden vuosiomavastuun jaksotukseen. Vastauksia kyselyyn tuli 464. Liittojen jäseninä on paljon pitkäaikaissairauksia sairastavia ihmisiä.
Kyselyn vastaajista 43 prosenttia kannatti sitä, että summan voisi maksaa pienemmissä osissa, kun kertaostos on suuruudeltaan 100 euroa tai enemmän.
”Olisi erittäin hyvä, jos jo 100 eurosta alkaen pystyisi jakamaan laskua osiin, jottei käy niin että pienituloisena joudun tilanteeseen, jossa päätän, ostanko ruokaa ja tankkaanko autoa tai ostanko bussikortille kautta vai ostanko yhden lääkkeen”, kertoo kyselyyn vastannut henkilö avoimessa vastauksessaan.
50 euron alkuomavastuu saa kritiikkiä
Omavastuun osituksessa on huomioitava uudistuksen vaikutukset perustoimeentulotukea saaviin lääkkeiden käyttäjiin.
”Kokonaistoimeentulo ei saa kaikkein pienituloisimmilla heiketä, eikä oikeus toimeentulotukeen vaarantua lääkeomavastuun ositusmahdollisuuden myötä”, sanoo Diabetesliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen- Lozić.
Suomessa otettiin vuonna 2016 käyttöön Kela-korvauksien alkuomavastuu, minkä vuoksi korvauksia saa vasta, kun on itse maksanut korvauksen piiriin kuuluvista lääkkeistä 50 euroa.
Samalla peruskorvausprosenttia suurennettiin 35 prosentista 40 prosenttiin. Moni järjestöjen kyselyn vastaajista (12 %) kritisoi 50 euron alkuomavastuuta.
”Kyselyssä tuli esille, että pienituloisille jo 50 euron alkuomavastuu on suuri menoerä. Kasvavat elinkustannukset kärjistävät ongelmaa entisestään”, toteaa Sydänliiton yhteiskunnallisen vaikuttamisen koordinaattori Mikko Pousi.
Lääkkeiden käyttäjien omavastuut ovat Suomessa eurooppalaisittain korkeita. Järjestöjen tavoitteena on sairastuneiden kokonaismaksutaakan pienentäminen alentamalla lääkkeiden omavastuita ja yhdistämällä terveydenhuollon maksukatot.
”Lääkekaton maksun jakaminen osiin olisi askel oikeaan suuntaan ja helpottaisi paljon lääkkeitä käyttävien tilannetta”, toteaa SOSTEn erityisasiantuntija Mirjami Tran Minh.
Lisätietoja:
- vaikuttamistyön asiantuntija Maria Mattila, Reumaliitto maria.mattila@reumaliitto.fi, 044 768 0448
- sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Laura Tuominen-Lozić, Diabetesliitto laura.tuominen-lozic@diabetes.fi, 040 072 3655
- yhteiskunnallisen vaikuttamisen koordinaattori Mikko Pousi, Sydänliitto mikko.pousi@sydanliitto.fi, 044 333 9484
- erityisasiantuntija Mirjami Tran Minh, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, mirjami.tran@soste.fi, 040 704 0226
Avainsanat
Tietoja julkaisijasta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen 250 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yli 70 muuta toimijaa. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Hallituksen leikkaukset pahentavat työnteon kannustinongelmia20.9.2023 10:38:31 EEST | Tiedote
Hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät merkittävästi pienituloisten ja osa-aikatyötä tekevien työn vastaanottamisen kannustinongelmia. Asumistuen leikkausten seurauksena ero peruspäivärahalla elävän ja pientä palkkaa saavan tuloissa kapenee.
Ensi vuoden talousarvioesitys lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta19.9.2023 21:45:07 EEST | Tiedote
SOSTE on pettynyt siihen, että hallitus ei budjettiriihessään perääntynyt sosiaaliturvaleikkauksista, vaikka niiden on selkeästi osoitettu lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.
SOSTE budjettiesityksestä: Isku heikoimpien ja sairaimpien auttamiseen28.8.2023 13:33:12 EEST | Tiedote
SOSTE on huolissaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen vaikutuksista erityisesti heikoimpien ja sairaimpien toimeentuloon sekä näiden ihmisten auttamiseen. Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin leikaten merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa.
SOSTE: Orpon hallitus leikkaa köyhimmiltä ja pettää sopimuksen järjestöjen rahoituksesta16.6.2023 17:30:17 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitusohjelma nakertaa kaikista heikoimmassa asemassa elävien toimeentuloa leikkaamalla palveluita, perusturvaa ja viimesijaista toimeentulotukea sekä korottamalla asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantavat katastrofaalisella tavalla järjestöjen tarjoaman tuen ja avun.