Kyselytutkimus: Kolmas osa palkansaajista on uupunut koronatilanteen vuoksi – vaikutukset voivat kestää pitkään kriisin jälkeenkin

37 prosenttia työntekijöistä sanoo, että koronakriisi on heikentänyt työssä jaksamista viime aikoina. Joka kolmas työntekijöistä sanoo pelkäävänsä jaksamisensa puolesta vielä kuukausia kriisin jälkeenkin.  

Toimihenkilöliitto ERTO kysyi huhtikuun alussa tuhannelta työssä käyvältä 18-63-vuotiaalta palkansaajalta koronakriisin vaikutuksista työssä jaksamiseen ja toimeentuloon.  

Kyselyssä kysyttiin myös, onko koronakriisi aiheuttanut vastaajille arkea haittaavia mielenterveydellisiä ongelmia. 14 prosenttia työntekijöistä sanoo kokeneensa ainakin jonkinasteisia mielenterveydellisiä ongelmia tilanteen vuoksi.  

- Mielenterveydelliset syyt olivat jo viime vuonna yleisin työkyvyttömyyseläkkeiden peruste. Myös sairauslomien yleisin syy oli mielenterveysongelmat. Miten ihmiset jaksavat kriisin aikana ja sen jälkeen?, kysyy Toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen huolestuneena.  

Aaltonen sanookin, että Suomessa pitää lisätä tuntuvasti terveyspalveluja ja muita syrjäytymisen välttämisen tukipalveluja kriisin jälkeen. Maan hallituksen tulevissa päätöksissä pitää turvata palveluiden rahoitus. 

- Myös työnantajien pitää tukea työntekijöiden jaksamista työpaikoilla nyt ja kriisin jälkeen. Muuten sairauslomat vain lisääntyvät tulevaisuudessa, Aaltonen sanoo. 

Yli kolmasosa huolissaan myös toimeentulostaan kriisin jälkeen 

40 prosenttia työntekijöistä sanoo kokeneensa ahdistusta toimentuloon liittyvästä epävarmuudesta viime aikoina. 36 prosenttia eli yli kolmasosa on huolissaan toimeentulonsa riittävyydestä myös akuutin kriisin jälkeen.  

- Lomautusprosessia on nopeutettu kriisin aikana lakimuutoksilla. Ennen lomautusprosessi kesti yt-lain piirissä olevissa yrityksissä vähintään 33 päivää, muutosten jälkeen vain 15 päivää. Tämä on arviomme mukaan jopa yli miljardin euron tuki työntekijöiltä yrityksille, sillä se keskeyttää satojen tuhansien työntekijöiden palkanmaksun 18 päivää aiemmin. Miljardissa on yhdeksän nollaa, Aaltonen muistuttaa. 

Nopeat neuvottelut siis tarkoittavat työntekijöille äkillistä toimeentulon laskua. Samaan aikaan työttömyyskassojen etuuskäsittely on ainakin osassa kassoista vaikeutunut ja aiheuttanut palkansaajissa huolta siitä, saako työttömyyskorvauksen ajoissa.  

- Julkisessa keskustelussa on painottunut vahvasti yritysten pelastaminen. Lähes puolet kyselyymme vastaajista on sitä mieltä, että kriisin aikana Suomessa ollaan liian korostetusti kiinnostuneita yritysten selviytymisestä, eikä riittävästi palkansaajan turvasta ja toimeentulosta. Niitä ei saa tässä hetkessä unohtaa, Aaltonen sanoo. 

 

Taustatiedot tutkimuksesta: 

Kyselytutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland Toimihenkilöliitto ERTOn toimeksiannosta.  

Tutkimuksessa haastateltiin 18-63 -vuotiaita, jotka olivat työelämässä palkansaajina maaliskuun alkupuolella, juuri ennen koronaepidemian varsinaista alkua. Tällä otantatavalla haluttiin varmistaa se, että mukaan otokseen on mahdollista tulla mukaan myös sellaisia, jotka ovat koronaepidemian vuoksi joutuneet työttömiksi tai lomautetuiksi.  

Otos on satunnaisotos, eikä sitä ole kiintiöity tai painotettu. Se edustaa kuitenkin alueellisesti ja sukupuolen mukaan hyvin tarkkaan koko aikuisväestön jakaumaa.  

Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 8.4. – 14.4.2020 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. 

 

Lopullinen vastaajamäärä on 1000. Kokonaistuloksissa keskimääräinen luottamusväli on noin ± 2,8%-yksikköä suuntaansa (95%:n luottamustasolla).