Lapin jokien virtaamat nousussa – Tornionjoen ja Muonionjoen tulvista tulossa keskimääräistä suurempia
Tornionjoen ja Muonionjoen tulvista on tulossa keskimääräistä suurempia. Tornionjoella virtaamat ovat olleet nousussa huhtikuun lopusta alkaen. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan tulevan viikon ai-kana Torniossa noin 1,5 metriä ja Pellossa noin 2 metriä. Vedenkorkeudet ovat korkeimmillaan ensi viikon lopussa. Muonionjoella virtaama on vasta lähdössä nousuun ja sen ennustetaan nousevan no-peasti huippuunsa ensi viikon loppuun mennessä. Tulvavahinkojen riskin arvioidaan kuitenkin olevan pieni. Tulva voi aiheuttaa haittaa liikenteelle joillakin alavilla tieosuuksilla.
Simojoella virtaama on ollut nousussa huhtikuun loppupuolelta asti ja on nyt korkeimmillaan. Tulvasta on tulossa tavanomaista pienempi. Ivalojoella vedenkorkeus on Ivalon kohdalla lähtenyt nousuun maa-nantaina ja on nyt noussut noin metrin. Vedenkorkeuden ennustetaan olevan korkeimmillaan viikon lopulla tai ensi viikon alkupuolella. Ivalojoella tulvan suuruus on tavanomainen tai hieman sitä pienem-pi.
Ounasjoella Kittilässä vedenkorkeus on lähtenyt selvään nousuun maanantaina, ja nousua on kertynyt jo yli 1,5 metriä. Tulvahuipun ajankohta on ensi viikon lopulla, ja tulvan ennustetaan jäävän todennä-köisesti vahinkorajan alapuolelle. Vahinkorajan ylittyminen on kuitenkin mahdollista, jos ensi viikolla on sateista ja hyvin lämmintä.
Kemijärvellä vedenkorkeus on vielä alhainen, mutta sen ennustetaan nousevan tulevan viikon aikana noin 4 metriä. Rovaniemellä Kemijoen vedenkorkeus on noussut toukokuun alusta noin puoli metriä, ja se on korkeimmillaan ensi viikon lopussa tai sen jälkeen. Kemijoella tulva on todennäköisesti jäämässä tavanomaista pienemmäksi.
Tenojoella vedenkorkeudet ovat kääntyneet tiistaina nousuun. Karigasniemellä ja Onnelansuvannossa vedenkorkeus on kohonnut noin metrin ja veden ennustetaan vielä nousevan 2–2,5 metriä tulevan vii-kon aikana. Tenojoen tulvahuippua ennustetaan ensi viikon puolivälin tuntumaan. Tulvan suuruus on tavanomainen tai hieman sitä pienempi.
Lämpötilan kehitys ja mahdolliset sateet voivat vielä muuttaa tulvien suuruutta ja tulvahuippujen ajan-kohtaa merkittävästi. Nyt on hyvä hetki tarkistaa veneiden ja laitureiden kiinnitykset sekä kerätä irtain tavara pois alavilta ranta-alueilta.
Seuraava viranomaisten tulvakokous on 17.5.2023
Linkkejä
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ari KoistinenRyhmäpäällikköSuomen ympäristökeskus
Tulvaennusteet
Niina KarjalainenJohtava vesitalousasiantuntijaLapin ELY-keskus
Puh:0295 251 287etunimi.sukunimi@ely-keskus.fiJuha-Petri KämäräinenJohtava vesitalousasiantuntijaLapin ELY-keskus
Säännöstely
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
------------------------
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
tulvakeskus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Kommunernas konsumtionsbaserade utsläpp långt ifrån en hållbar nivå17.12.2024 06:01:00 EET | Pressmeddelande
Finlands miljöcentral (Syke) har publicerat alla finländska kommuners konsumtionsbaserade växthusgasutsläpp från 2019. Enligt resultaten är kommunerna i Finland mycket långt ifrån hållbar konsumtion.
Kuntien kulutusperäiset päästöt kaukana kestävästä tasosta17.12.2024 06:01:00 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut kaikkien Suomen kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2019. Tulosten mukaan Suomen kunnissa ollaan hyvin kaukana kestävästä kulutuksesta.
Hushållen behövs för klimattalko - Den förnyade räknaren Klimatdiet.fi hjälper till att bedöma det egna koldioxidavtrycket17.12.2024 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Hushållens koldioxidavtryck har minskat betydligt under 2000-talet, från cirka 14 ton koldioxidekvivalenter (CO2e) till 7,7 ton. Orsaken är dock inte att finländarnas konsumtionsvanor skulle ha förändrats, utan att växthusgasutsläppen från produktionen minskat både i Finland och utomlands.
Kotitalouksia tarvitaan ilmastotalkoisiin - Uudistunut Ilmastodieetti.fi-laskuri auttaa arvioimaan oman hiilijalanjäljen17.12.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitalouksien hiilijalanjälki on laskenut tuntuvasti 2000-luvulla noin 14 hiilidioksidiekvivalenttitonnista (CO2e) 7,7 tonniin. Syynä ei kuitenkaan ole suomalaisten kulutustottumusten muutos vaan tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomen ympäristökeskus on päivittänyt Ilmastodieetti.fi-työkalun, jolla kotitaloudet voivat laskea oman kulutuksensa hiilijalanjäljen.
Kysely: suomalaisilta vahva tuki puhtaalle energiasiirtymälle10.12.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Suomalaiset tukevat puhdasta energiasiirtymää, kertovat Suomen ympäristökeskuksen kyselytutkimukset. Tuuli- ja aurinkoenergiaan suhtaudutaan myönteisesti ja enemmistö vastanneista kannattaa myös ydinvoiman lisäämistä. Vesivoima ja puunkäyttö energiantuotannossa jakavat mielipiteitä. Hiili- ja turvevoiman perään kansalaiset eivät juurikaan haikaile.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme