Lappiin osuva saderintama voi suurentaa tulvahuippuja – riski merkittäville vahingoille vähäinen
Kevään tulvahuiput Tornionjoella, Muonionjoella, Kemijoen alaosalla sekä Tenojoella saavutetaan kuluvan viikon aikana. Keskiviikon ja torstain aikana Lapin yli kulkee saderintama, jonka sadekertymä voi olla paikoitellen jopa 20–30 mm. Osa sateesta voi Pohjois-Lapissa tulla lumena. Saderintaman jälkeen sää jälleen lämpenee.
Tornionjoella, Muonionjoella ja Ounasjoella tulossa keskimääräistä suurempi tulva
Tornionjoella ja Muonionjoella tulvahuippu on todennäköisesti viikonvaihteessa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä noin puoli metriä. Tulvasta on tulossa keskimääräistä suurempi, mutta ei yhtä suurta kuin esimerkiksi vuoden 1968 suurtulva. Ylitorniolla vesi on noussut Poikkilahdentielle ja tie on suljettu liikenteeltä. Liikenteelle aiheutuvia haittoja lukuun ottamatta tulvavahinkojen riski arvioidaan pieneksi.
Kittilässä vedenkorkeus voi nousta viikonloppuna hieman vahinkorajan yläpuolelle. Edellisen kerran vesi on ollut yhtä korkealla vuonna 2018. Vuoden 2005 tulvassa vedenkorkeus oli puolisen metriä nyt ennustettua tulvahuippua korkeammalla. Tulvapenkereet suojaavat kriittisimmät kohteet ja merkittäviä vahinkoja ei arvioida syntyvän. Mikäli sateet toteutuvat hyvin runsaina, saattavat vedenpinnat kuitenkin nousta Ounasjoella, Tornionjoella ja Muonionjoella selvästi ennustettua enemmän.
Kemijoen latvoilla Kemihaarassa tulvahuippu oli 14. toukokuuta. Tulva jäi hieman keskimääräistä kevättulvaa pienemmäksi. Kemijärvellä vedenkorkeus on noin puolitoista metriä säännöstelyn ylärajan alapuolella. Järvi täyttyy ensi viikon alkuun mennessä. Rovaniemellä tulvahuippu on viikonloppuna tai ensi viikon alussa. Vedenkorkeus voi nousta Lainaalla vielä hieman, ja tulvasta on tulossa tavanomaisen suuruinen.
Tenojoella tulvahuippua ennustetaan lähipäiville. Tulvan suuruus on keskimääräinen ja hieman pienempi kuin viime vuonna. Vedenkorkeus Onnelansuvannossa on jäämässä noin metrin alemmaksi kuin vuoden 1999 keväällä jääpadon aiheuttamassa tulvassa.
Simojoella ja Ivalojoella vedenkorkeudet laskussa
Simojoen tulva oli korkeimmillaan 12. toukokuuta. Simossa virtaama oli noin 280 m3/s, mikä on selvästi pienempi kuin keskimääräisen kevättulvan virtaama. Tulva oli samaa suuruusluokkaa kuin kolmena edeltävänä keväänä. Vedenkorkeus jäi noin 0,9 metriä alemmas kuin vuoden 1993 tulva, joka on suurin 1990–2000-luvulla havaittu tulva Simossa.
Ivalojoella tulvahuippu saavutettiin 14. toukokuuta. Ivalossa vedenkorkeus nousi keskimääräisen kevättulvan korkeuteen, mikä on noin 2 metriä kesävedenkorkeutta korkeampi. Pajakoskella virtaama oli suurimmillaan noin 500 m3/s, mikä on noin puolet vuoden 2005 suurtulvan virtaamasta.
Säännösteltyjen järvien vedenpinnat nousemassa tyypilliseen kesän vedenkorkeuteen
Inarijärven vedenpinta on noussut viime päivien aikana vajaa puoli metriä, ja se jatkaa lähiviikot tasaista nousuaan. Virkistyskäytön kannalta hyvä kesäajan vedenkorkeus saavutetaan tämänhetkisen ennusteen mukaan kesäkuun alkupuolella.
Yli-Suolijärven, Ala-Suolijärven ja Isojärven vedenkorkeudet ovat noin metrin säännöstelyn ylärajan alapuolella. Yli-Suolijärven ja Ala-Suolijärven ennustetaan täyttyvän tavanomaiseen kesäajan vedenkorkeuteen touko-kesäkuun vaihteeseen mennessä ja Isojärven tämän viikon loppuun mennessä. Juottaan tekojärvi ja Olkkajärvi ovat jo lähes täynnä. Vanttausjoen ja Kaihuanjoen vesistöjen säännöstellyissä järvissä vedenkorkeudet ovat nousussa ja saavuttavat kesäajan vedenkorkeuden touko-kesäkuun vaihteessa.
Tengeliönjoen vesistössä Raanujärven vedenkorkeus on noin 20 cm:n ja Iso-Vietosen vedenkorkeus noin 60 cm:n päässä tavanomaisesta kesäajan vedenkorkeudesta. Järvien ennustetaan täyttyvän toukokuun loppuun mennessä.
Seuraava viranomaisten tulvakokous on 22.5.2023.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ari KoistinenRyhmäpäällikköSuomen ympäristökeskus
Tulvaennusteet
Niina KarjalainenJohtava vesitalousasiantuntijaLapin ELY-keskus
Puh:0295 037 354Juha-Petri KämäräinenJohtava vesitalousasiantuntijaLapin ELY-keskus
Säännöstely
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
------------------------
Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa.
tulvakeskus.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Kommunernas konsumtionsbaserade utsläpp långt ifrån en hållbar nivå17.12.2024 06:01:00 EET | Pressmeddelande
Finlands miljöcentral (Syke) har publicerat alla finländska kommuners konsumtionsbaserade växthusgasutsläpp från 2019. Enligt resultaten är kommunerna i Finland mycket långt ifrån hållbar konsumtion.
Kuntien kulutusperäiset päästöt kaukana kestävästä tasosta17.12.2024 06:01:00 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut kaikkien Suomen kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2019. Tulosten mukaan Suomen kunnissa ollaan hyvin kaukana kestävästä kulutuksesta.
Hushållen behövs för klimattalko - Den förnyade räknaren Klimatdiet.fi hjälper till att bedöma det egna koldioxidavtrycket17.12.2024 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Hushållens koldioxidavtryck har minskat betydligt under 2000-talet, från cirka 14 ton koldioxidekvivalenter (CO2e) till 7,7 ton. Orsaken är dock inte att finländarnas konsumtionsvanor skulle ha förändrats, utan att växthusgasutsläppen från produktionen minskat både i Finland och utomlands.
Kotitalouksia tarvitaan ilmastotalkoisiin - Uudistunut Ilmastodieetti.fi-laskuri auttaa arvioimaan oman hiilijalanjäljen17.12.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitalouksien hiilijalanjälki on laskenut tuntuvasti 2000-luvulla noin 14 hiilidioksidiekvivalenttitonnista (CO2e) 7,7 tonniin. Syynä ei kuitenkaan ole suomalaisten kulutustottumusten muutos vaan tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomen ympäristökeskus on päivittänyt Ilmastodieetti.fi-työkalun, jolla kotitaloudet voivat laskea oman kulutuksensa hiilijalanjäljen.
Kysely: suomalaisilta vahva tuki puhtaalle energiasiirtymälle10.12.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Suomalaiset tukevat puhdasta energiasiirtymää, kertovat Suomen ympäristökeskuksen kyselytutkimukset. Tuuli- ja aurinkoenergiaan suhtaudutaan myönteisesti ja enemmistö vastanneista kannattaa myös ydinvoiman lisäämistä. Vesivoima ja puunkäyttö energiantuotannossa jakavat mielipiteitä. Hiili- ja turvevoiman perään kansalaiset eivät juurikaan haikaile.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme