Lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa
Lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden ensiostajien määrä on kaksinkertaistunut Suomessa vuosien 2008–2017 aikana ja käyttöjaksot ovat verrattain pitkiä, selvisi HUSin Uuden lastensairaalan lastenpsykiatrian tutkimusryhmän, Helsingin yliopiston ja Kelan yhteisessä tutkimuksessa.
– Lisäksi 45 prosentilla psykoosilääkkeen ensiostajista oli jokin muu psyykenlääke samanaikaisesti käytössä, kertoo aiheesta väittelevä Eveliina Varimo.
Psykoosilääkkeiden ensiostajia, käytön kestoa ja monilääkitystä lapsilla ja nuorilla ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa. Maailmalla tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden kokonaiskäyttöön, ja tutkimusta psykoosilääkityksen aloittamisesta on tehty vähän.
Tutkimus perustui Kelan lääkeosto- ja vammaistukirekisterien tietoihin vuosilta 2008–2017. Tutkimusajanjaksona tehtiin 70 000 psykoosilääkeostoa alle 18-vuotiailla, joista psykoosilääkityksen aloitti ensimmäistä kertaa 26 353 lasta ja nuorta. Käyttö kasvoi eniten 13–17-vuotiaiden ikäryhmässä.
Monilääkitys yleistyi psykoosilääkkeitä käyttävillä lapsilla ja nuorilla
Muu samanaikaisesti käytössä oleva psyykenlääkitys lisääntyi psykoosilääkityksen ensimmäistä kertaa aloittavilla vuosina 2008–2016. Yleisimmät psykoosilääkkeeseen yhdistetyt psyykenlääkeryhmät olivat masennus- ja ADHD-lääkkeet.
Tutkimuksen perusteella yli 13-vuotiailla nuorilla ja tytöillä oli suurempi riski psykoosilääkityksen aikaiselle monilääkitykselle. Masennus- ja ADHD-lääkkeiden käyttö jo ennen psykoosilääkityksen aloitusta lisäsi myös riskiä monilääkitykselle psykoosilääkityksen aikana.
– Havaitsimme, että psykoosilääkityksen aloittaminen oli yleisempää syksyllä, mikä heijastelee koulun alkuun liittyvää kuormitusta. Tämän vuoksi on tärkeää, että neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivät lapset ja nuoret saavat koulussa riittävät tukitoimet liiallisen kuormittumisen ehkäisemiseksi.
– Psykoosilääkehoito on osa lasten- ja nuorisopsykiatrista hoitoa, mutta sen aloitusta on harkittava tarkkaan ja hoitoa seurattava tiiviisti. Psykoosilääkehoitoon on aina yhdistettävä psykososiaalinen tuki ja hoito, esimerkiksi vanhempainohjaus tai terapia, Varimo korostaa.
Lääketieteen lisensiaatti Eveliina Varimo väittelee 19.5. klo 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa lastenpsykiatriaan kuuluvasta aiheesta Antipsychotic use in Finnish children and adolescents: Prevalence, incidence, treatment duration, and polypharmacy.
Väitöstilaisuus järjestetään Puistosairaalan Niilo Hallman-salissa, Stenbäckinkatu 11.
Tietoja väittelijästä:
Eveliina Varimo on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 2013 ja lastenpsykiatrian erikoislääkäriksi 2022. Hän toimii HUS lastenpsykiatrialla osastonlääkärinä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
psykoosi Eveliina Varimo, 040 758 7111, eveliina.varimo@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Naisparien todennäköisyys saada lapsia on kasvanut, mutta vain korkeasti koulutetuilla18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Korkeasti koulutetut naisparit saavat lapsen useammin kuin vähemmän kouluttautuneet naisparit. Koulutuksen merkitys on korostunut entisestään ajan myötä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Lohen geenit paljastavat puberteetin ja evoluution salaisuuksia17.12.2024 12:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miten yksittäinen geeni voi vaikuttaa merkittävästi lohen sukukypsyysikään, joka on ratkaisevan tärkeä lohen elinkaaren kannalta.
Narukuviot valottavat kulttuurien välisiä yhteyksiä ja matemaattisen ajattelun juuria17.12.2024 09:51:50 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäri maailman dokumentoidut sormilla muodostettavat narukuviot voivat viitata jopa vuosituhansia vanhaan yhteiseen kulttuuriperintöön. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia kulttuuristen ilmiöiden kehitystä ja levinneisyyttä matemaattisten menetelmien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme