Luonnosta virtaa – helppoja harjoituksia lähiympäristössä
KELA:n rahoittamassa tutkimushankkeessa on kehitetty Luonnosta Virtaa (LuoVi) –interventio, jonka taustalla ovat eko- ja ympäristöpsykologian tutkimukset ja teoriat luonnon hyvinvointivaikutuksista.
– Myönteisissä luontokokemuksissa on tärkeää tarkkaavuuden elpyminen ja stressistä palautuminen, tutkittavien ryhmien ohjaaja, tutkija Kirsi Salonen tiivistää.
– LuoVi -interventiossa tavoitteena on vahvistaa luonnon hyvinvointivaikutuksia ja osallistujien psyykkistä itsesäätelyä luontoympäristöön liittyvien paikkakokemusten tunnistamisen ja jakamisen avulla, yliopistotutkija Katriina Hyvönen kuvailee.
Tutkijat suosittavat kolmen kohdan harjoitteita
LuoVi-projektin tutkijat ovat laatineet helppoja harjoituksia, joiden avulla jokainen voi kokeilla luontoaistimuksen vaikutusta omaan hyvinvointiinsa.
Hakeudu mielipaikkaasi. Löydä itsellesi mieluisa luontokohde, jossa voit pysähtyä huomioimaan omia tuntemuksiasi ja olotilaasi. Katsele ympärillesi. Jos havaitset kiinnostavan paikan, voit jäädä siihen hetkeksi. Voit myös vaihtaa paikkaa edelleen, jos kohde ei tuntunutkaan sopivalta.
Mitä havaitset paikassasi? Mitkä kohdat ovat varjossa ja mitkä valossa? Mitä ääniä kuulet? Anna mieleesi nousta asioita, mistä iloitset tänään. Esimerkiksi: Nukuitko hyvin? Tunnetko olosi rauhalliseksi?
Valitse paikassasi mieluisa kohde, esimerkiksi puu, kivi, sammal, puro tai polku.
Miltä valitsemasi luontokohde tuntuu ja tuoksuu? Millaisia ääniä siitä kuuluu? Mitä värejä siinä havaitset? Jos valitsemasi luontokohde osaisi puhua, mitähän se sinulle sanoisi? Ja mitähän sinä voisit sanoa sille?
Paikkakokemuksen tallentaminen
Voit halutessasi ottaa kuvan mielipaikastasi tai valitsemastasi kohteesta. Voit katsella kuvaa hetkinä, jolloin kenties kaipaat sellaista olotilaa, jonka aistit omassa mielipaikassasi.
Osallistu kyselyyn arjesta ja ulkoilusta
Tutkimusryhmä kerää tietoa arjesta ja ulkoilusta koronaepidemian aikana Suomessa. Tutkijat pyytävät vastaamaan kyselyyn alla olevasta linkistä:
Tutkijaryhmä: professori Kalevi Korpela (Tampereen yliopisto), projektitutkija Kirsi Salonen (Tampereen yliopisto) ja yliopistotutkija Katriina Hyvönen (Jyväskylän yliopisto).
Lisätietoja:
Katriina Hyvönen, yliopistotutkija, Jyväskylän yliopiston psykologian laitos, s-posti: katriina.i.hyvonen@jyu.fi, puh. 040 765 0584
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenTiedottaja
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme