Luontokadon pysäyttäminen vaatii kattavampaa luontotietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä
Luontotiedolla on paljon kysyntää
Ajantasaista ja kattavaa luontotietoa tarvitaan yhteiskunnan monilla eri sektoreilla erityisesti toteutettaessa laaja-alaisia kestävyys-, ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita. Tietoa kaivataan oman toiminnan haitallisten ja myönteisten luontovaikutusten arviointiin. Luotettavaa ja kattavaa tietoa tarvitaankin päätöksenteossa monilla tasoilla aina yksittäisistä maanomistajista, yrityksiin, viranomaisiin, kuntiin ja kaupunkeihin sekä poliittisiin päättäjiin.
Kansallisen luontotiedon hallinta on Suomessa lukuisten eri toimijoiden vastuulla. Organisaatiot kehittävät ja hallinnoivat luontotietoa omista lähtökohdistaan eikä tieto ole aina helposti yhteensovitettavissa. Luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskeva tietopohja on lisäksi paikoin puutteellinen. Luontotyyppien ja maaperän monimuotoisuuden järjestelmällinen seuranta puuttuu lähes kokonaan.
Eri lähteistä kertyvien luontotietoaineistojen löydettävyyden, saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi tarvitaan panostusta organisaatioiden yhdenmukaiseen tiedonhallintaan. Pitkäjänteisellä kehittämisellä ja sen rahoittamisella varmistettaisiin myös luontotiedon jatkuvuus ja kokonaisvaltaisuus.
Poikkihallinnollinen kehittämisohjelma tukemaan koko tiedon arvoketjua
Ehdotuksen valmistelijoiden mielestä pitkäjänteinen, yhdessä valmisteltu tavoitteellinen ohjelma osoittaisi selkeän suunnan ja antaisi hyvän tuen luontotiedon kehittämiselle ja ylläpidolle. Tärkeää on sopia yhteisistä tavoitteista sekä eri toimijoiden rooleista tiedontuotannon ja -hallinnan prosesseissa. Toiminnan tukipilarina olisi virallinen yhteistyöelin.
Ohjelmalla varmistettaisiin luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden tietopohja sekä turvattaisiin nykyisten seurantojen jatkuvuus. Rakentamalla yhdenmukaista tiedonhallintaa edistetään tiedon avoimuutta ja yhteentoimivuutta. Lisäksi uusien menetelmien kehitys ja käyttöönotto tehostaa seurantoja ja ympäristömuutosten arviointityötä.
Vuosittaiset lisäkustannukset olisivat arviolta noin 15–20 miljoonaa euroa.
Esityksen taustalla vahva jaettu tahtotila
Ehdotuksen valmistelijat toimivat myös luontotiedon koordinaatioryhmässä, jonka jäseninä on luontotietoa tuottavia, jalostavia ja käyttäviä organisaatioita. Ajatus koordinaatioryhmästä syntyi monien eri tahojen tunnistamien tarpeiden seurauksena. Suomen ympäristökeskus (Syke) kutsui kiinnostuneita osallistumaan ryhmän toimintaan ja tällä hetkellä ryhmässä on jäseniä 16 eri organisaatiosta.
”Eri lähteistä kertyvän tiedon yhdistäminen avoimiin palveluihin ja eri tahoja palveleviksi tietotuotteiksi, sekä systemaattiset analyysit luonnon tilan muutoksista ja niihin vaikuttavista syistä ovat tärkeitä keinoja edistää tieteen ja yhteiskunnan muiden toimijoiden välistä vuoropuhelua”, sanoo Syken tutkimusprofessori Petteri Vihervaara, joka toimii koordinaatioryhmän puheenjohtajana.
Tämän ehdotuksen valmistelijoita ovat:
Suomen ympäristökeskus
Luonnonvarakeskus
ympäristöministeriö
maa- ja metsätalousministeriö
Metsähallituksen Luontopalvelut
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
Helsingin yliopisto
Maanmittauslaitos
Geologian tutkimuskeskus
Suomen metsäkeskus
Tilastokeskus
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Lisätietoja
• Ehdotus kansallisen luontotiedon kehittämisohjelmasta on tämän tiedotteen liitteenä.
Petteri Vihervaara
Koordinaatioryhmän puheenjohtaja, tutkimusprofessori
Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@syke.fi
Puhelin +358 295 251740
Katja Holmala
Koordinaatioryhmän jäsen, ohjelmajohtaja, erikoistutkija
Luonnonvarakeskus
etunimi.sukunimi@luke.fi
Puhelin +358295327206
Joona Lehtomäki
Koordinaatioryhmän jäsen, erityisasiantuntija,
Ympäristöministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
Puhelin +358295250016
Niina Riissanen
Koordinaatioryhmän jäsen, metsäneuvos
Maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
Puhelin +358295162339
Tuula Kurikka
Koordinaatioryhmän jäsen, luonnonsuojelun johtava asiantuntija
Metsähallitus, luontopalvelut
etunimi.sukunimi@metsa.fi
Puhelin +358206395923
Miia Saarimaa
Koordinaatiotryhmän jäsen, johtava luontotiedon asiantuntija,
Suomen metsäkeskus
etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi
Puhelin +358504108559
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.
Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande
Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.
Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.
Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release
The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.
Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote
Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme