Luontokadon pysäyttäminen vaatii kattavampaa luontotietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä
Luontotiedolla on paljon kysyntää
Ajantasaista ja kattavaa luontotietoa tarvitaan yhteiskunnan monilla eri sektoreilla erityisesti toteutettaessa laaja-alaisia kestävyys-, ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita. Tietoa kaivataan oman toiminnan haitallisten ja myönteisten luontovaikutusten arviointiin. Luotettavaa ja kattavaa tietoa tarvitaankin päätöksenteossa monilla tasoilla aina yksittäisistä maanomistajista, yrityksiin, viranomaisiin, kuntiin ja kaupunkeihin sekä poliittisiin päättäjiin.
Kansallisen luontotiedon hallinta on Suomessa lukuisten eri toimijoiden vastuulla. Organisaatiot kehittävät ja hallinnoivat luontotietoa omista lähtökohdistaan eikä tieto ole aina helposti yhteensovitettavissa. Luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja koskeva tietopohja on lisäksi paikoin puutteellinen. Luontotyyppien ja maaperän monimuotoisuuden järjestelmällinen seuranta puuttuu lähes kokonaan.
Eri lähteistä kertyvien luontotietoaineistojen löydettävyyden, saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi tarvitaan panostusta organisaatioiden yhdenmukaiseen tiedonhallintaan. Pitkäjänteisellä kehittämisellä ja sen rahoittamisella varmistettaisiin myös luontotiedon jatkuvuus ja kokonaisvaltaisuus.
Poikkihallinnollinen kehittämisohjelma tukemaan koko tiedon arvoketjua
Ehdotuksen valmistelijoiden mielestä pitkäjänteinen, yhdessä valmisteltu tavoitteellinen ohjelma osoittaisi selkeän suunnan ja antaisi hyvän tuen luontotiedon kehittämiselle ja ylläpidolle. Tärkeää on sopia yhteisistä tavoitteista sekä eri toimijoiden rooleista tiedontuotannon ja -hallinnan prosesseissa. Toiminnan tukipilarina olisi virallinen yhteistyöelin.
Ohjelmalla varmistettaisiin luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden tietopohja sekä turvattaisiin nykyisten seurantojen jatkuvuus. Rakentamalla yhdenmukaista tiedonhallintaa edistetään tiedon avoimuutta ja yhteentoimivuutta. Lisäksi uusien menetelmien kehitys ja käyttöönotto tehostaa seurantoja ja ympäristömuutosten arviointityötä.
Vuosittaiset lisäkustannukset olisivat arviolta noin 15–20 miljoonaa euroa.
Esityksen taustalla vahva jaettu tahtotila
Ehdotuksen valmistelijat toimivat myös luontotiedon koordinaatioryhmässä, jonka jäseninä on luontotietoa tuottavia, jalostavia ja käyttäviä organisaatioita. Ajatus koordinaatioryhmästä syntyi monien eri tahojen tunnistamien tarpeiden seurauksena. Suomen ympäristökeskus (Syke) kutsui kiinnostuneita osallistumaan ryhmän toimintaan ja tällä hetkellä ryhmässä on jäseniä 16 eri organisaatiosta.
”Eri lähteistä kertyvän tiedon yhdistäminen avoimiin palveluihin ja eri tahoja palveleviksi tietotuotteiksi, sekä systemaattiset analyysit luonnon tilan muutoksista ja niihin vaikuttavista syistä ovat tärkeitä keinoja edistää tieteen ja yhteiskunnan muiden toimijoiden välistä vuoropuhelua”, sanoo Syken tutkimusprofessori Petteri Vihervaara, joka toimii koordinaatioryhmän puheenjohtajana.
Tämän ehdotuksen valmistelijoita ovat:
Suomen ympäristökeskus
Luonnonvarakeskus
ympäristöministeriö
maa- ja metsätalousministeriö
Metsähallituksen Luontopalvelut
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
Helsingin yliopisto
Maanmittauslaitos
Geologian tutkimuskeskus
Suomen metsäkeskus
Tilastokeskus
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
Lisätietoja
• Ehdotus kansallisen luontotiedon kehittämisohjelmasta on tämän tiedotteen liitteenä.
Petteri Vihervaara
Koordinaatioryhmän puheenjohtaja, tutkimusprofessori
Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@syke.fi
Puhelin +358 295 251740
Katja Holmala
Koordinaatioryhmän jäsen, ohjelmajohtaja, erikoistutkija
Luonnonvarakeskus
etunimi.sukunimi@luke.fi
Puhelin +358295327206
Joona Lehtomäki
Koordinaatioryhmän jäsen, erityisasiantuntija,
Ympäristöministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
Puhelin +358295250016
Niina Riissanen
Koordinaatioryhmän jäsen, metsäneuvos
Maa- ja metsätalousministeriö
etunimi.sukunimi@gov.fi
Puhelin +358295162339
Tuula Kurikka
Koordinaatioryhmän jäsen, luonnonsuojelun johtava asiantuntija
Metsähallitus, luontopalvelut
etunimi.sukunimi@metsa.fi
Puhelin +358206395923
Miia Saarimaa
Koordinaatiotryhmän jäsen, johtava luontotiedon asiantuntija,
Suomen metsäkeskus
etunimi.sukunimi@metsakeskus.fi
Puhelin +358504108559
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 31.3.–4.4.202527.3.2025 09:53:54 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Tutkimus: Yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistettava paikallista kansalaistoimintaa tukemalla25.3.2025 09:12:19 EET | Tiedote
Paikallista kansalaistoimintaa ei tueta riittävästi, vaikka se on keskeinen osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, todetaan Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston ja Demos Helsingin tuoreessa tutkimuksessa. Tutkijat ovat huolestuneita erityisesti haavoittuviin ryhmiin liittyvistä tuloksista, sillä vain kolmannes kansalaisyhteiskuntaa edustavista vastaajista koki, että yhteisön toiminta-alueella ihmiset pitävät haavoittuvimmista huolta.
Environmental information used in urban planning and municipal decision-making supports municipal vibrancy24.3.2025 06:03:00 EET | Press release
Municipalities play a key role in supporting residents' well-being, preventing biodiversity loss, and mitigating greenhouse gas emissions. Finnish Environment Institute’s new Policy Brief publications, aimed at municipal decision-makers, encourage the use of environmental information and preserving local natural environments.
Utnyttjandet av miljöinformation i stadsplanering och beslutsfattande stöder kommunernas livskraft24.3.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Kommunerna spelar en nyckelroll i att stödja invånarnas välbefinnande, förhindra förlust av biologisk mångfald och minska växthusgasutsläpp. Finlands miljöcentrals Policy Brief-publikationer riktade till kommunala beslutsfattare uppmuntrar till att utnyttja miljöinformation och vårda närmiljön.
Ympäristötiedon hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa ja päätöksenteossa tukee kuntien elinvoimaisuutta24.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Kunnat ovat avainroolissa tukemassa asukkaiden hyvinvointia, estämässä luontokatoa ja hillitsemässä kasvihuonekaasupäästöjä. Suomen ympäristökeskuksen kuntapäättäjille suunnatut Policy Brief -julkaisut kannustavat ympäristötiedon hyödyntämiseen ja lähiluonnon vaalimiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme