Luottamuspula ja työn epävarmuus ennakoivat epäasiallista kohtelua
Työterveyslaitoksen mediatiedote 29.8.2023
Epäasiallinen kohtelu on yhdistetty lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin, masennus- ja ahdistuneisuusoireiluun ja uniongelmiin. Epäasiallista kohtelua kokeneet myös poistuvat työnantajansa palveluksesta todennäköisemmin kuin muut työntekijät.
Työnantajilla on työturvallisuuslakiin perustuva velvoite taata turvallinen työympäristö. Kohdennettuja ja tutkittuja keinoja tarvitaan kuitenkin lisää. Tutkimushanke käynnistyi kuntaorganisaatioiden käytännön tarpeesta löytää uusia työkaluja epäasiallisen kohtelun ja asiakasväkivallan ehkäisyyn ja selvittämiseen.
Hoitotyössä kohonnut riski konfliktitilanteille
Kunta-alan ammateista terveydenhuollon ja hoitotyön työntekijät raportoivat epäasiallista kohtelua eniten. Riskiä lisäävät aiemmat syrjintäkokemukset, liiallinen työmäärä, uhka työtehtävien lakkauttamisesta ja lyhyt aika tehtävässä. Vastauksissa nousi esiin myös kokemus siitä, että työyhteisössään ei tule ymmärretyksi ja hyväksytyksi ja ettei esihenkilöön voi luottaa.
– Epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn kannattaa panostaa, jos nämä ilmiöt ovat työyhteisössä korostuneet tai kasvussa, vaikka varsinaisia työpaikkakiusaamiskokemuksia ei vielä työhyvinvointikyselyissä raportoitaisikaan, sanoo johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.
Kunta10-tutkimuksessa vuonna 2022 väkivaltaa tai sen uhkaa työssään oli kokenut vajaa puolet kunta-alalla työskentelevistä naisista ja kolmannes miehistä. Asiakasväkivaltatilanteita ennustavat tekijät vaihtelevat ammateittain. Hoito- ja sosiaalialan ammateissa riskiä lisäävät vuorotyö, kiivas työtahti, kiire ja vaikeus pitää taukoja työpäivän aikana.
Psykososiaaliset voimavaratekijät vähentävät sekä epäasiallista kohtelua että asiakasväkivaltaa
Myönteiset muutokset lähiesihenkilön ja työyhteisön toiminnassa olivat yhteydessä sekä vähentyneeseen epäasialliseen kohteluun että asiakasväkivaltatilanteisiin kunta-alan työpaikoilla kahden vuoden seurannassa.
– Työpaikoilla on panostettava ennen kaikkea esihenkilötyön sekä työyhteisön vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittämiseen, sanoo vanhempi asiantuntija Nina Olin Työterveyslaitoksesta.
Opettajien väkivaltariskiä koskeneessa osatutkimuksessa havaittiin, että vaikka alakoulujen opettajien väkivaltariski oli 20 prosenttia suurempi huono-osaisimmilla alueilla verrattuna hyväosaisimpiin, riskiin voitiin vaikuttaa hyvällä johtamisella ja kannustavalla työyhteisöllä. Avainasemassa ovat kollegojen tuki, yhteistyön kulttuuri, laadukas johtaminen ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus.
– Kun nämä tekijät olivat kunnossa, opettajien väkivaltariskissä ei enää havaittu eroa hyvä- ja huono-osaisten alueiden välillä, sanoo Jenni Ervasti.
Hankkeessa tuotettu uusi tutkimustieto on hyödynnettävissä sekä riskissä olevien työyksiköiden tunnistamiseen että kehittämistoiminnan suunnitteluun. Lataa työpaikkasi käyttöön tiiviit oppaat konfliktitilanteiden käsittelyyn: Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- Jenni Ervasti, johtava tutkija, Työterveyslaitos, 043 825 5475, jenni.ervasti@ttl.fi
- Nina Olin, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, 046 851 0497, nina.olin@ttl.fi
Hanke: Kuntatyönantajan vaikutusmahdollisuudet työpaikkakiusaamiseen ja asiakasväkivaltaan
- Hankkeessa toteutettiin ja arvioitiin kunta-alan työyhteisöille räätälöity kehittämishanke epäasiallisen kohtelun ja asiakasväkivaltatilanteiden hallintaan. Lisäksi tunnistettiin epäasiallisen kohtelun alkamista ja asiakasväkivaltatilanteiden riskiä ennustavia tekijöitä.
- Tutkimuksessa hyödynnettiin Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimusaineistoa vuosilta 2017–2022: Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimus (FPS) | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Tutustu loppuraporttiin: Työnantajan vaikutusmahdollisuudet epäasialliseen kohteluun ja asiakasväkivallan uhkaan (julkari.fi)
- Hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja osallistuvat organisaatiot.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.
Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu 10.4. Tuuletusta maahanmuuttokeskusteluun3.4.2025 08:20:11 EEST | Kutsu
Mitä tiedämme tutkimuksen perusteella muuttoliikkeestä? Miten maahanmuutto vaikuttaa Suomen talouteen? Onko tulevaisuuden Suomi vastaanottavainen? Tervetuloa tuulettamaan ajatuksia ja hakemaan tuoretta näkökulmaa muuttoliikkeestä käytävään keskusteluun.
Förstavårdarnas egen FirstFit-metod ger stöd vid fysiskt belastande arbete27.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Förstavårdarens arbete är fysiskt belastande: man lyfter, bär och flyttar. Uppgifterna kräver muskelstyrka, funktionsförmåga i andnings- och cirkulationsorganen och god motorisk förmåga. FirstFit-metoden är en nationellt enhetlig metod för bedömning, uppföljning och främjande av den fysiska funktionsförmågan som utvecklats för förstavårdare. Syftet med metoden är att stödja förstavårdarens arbetsförmåga under hela yrkeskarriären och att motivera hen att ta hand om sin funktionsförmåga och sitt välbefinnande. Samtidigt förebygger man olycksfall och förlänger yrkeskarriären.
Ensihoitajien oma FirstFit-menetelmä tuo apua fyysisesti kuormittavaan työhön27.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Ensihoitajan työ on fyysisesti kuormittavaa: siinä nostetaan, kannetaan ja siirretään. Tehtävät vaativat lihasvoimaa, hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja hyvää motoriikan hallintaa. FirstFit-menetelmä on ensihoitajille kehitetty valtakunnallisesti yhtenäinen menetelmä fyysisen toimintakyvyn arviointiin, seurantaan ja edistämiseen. Menetelmän tavoitteena on tukea ensihoitajan työkykyä läpi koko työuran ja motivoida häntä huolehtimaan omasta toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan. Samalla ehkäistään tapaturmia ja pidennetään työuria.
The FirstFit method for paramedics helps with physically demanding work27.3.2025 08:00:00 EET | Press release
Paramedics do physically demanding work that includes lifting, carrying and moving. These tasks require muscular strength as well as functional capacity from the respiratory and circulatory systems and good motor control. The FirstFit method is a nationally standardised method for the assessment, follow-up and promotion of physical functional capacity for paramedics. The aim of the method is to promote paramedics' work ability throughout their careers and motivate them to take care of their own functional capacity and well-being. This will also reduce the number of accidents and extend the length of careers.
I Finland upplevs tidspress som den näst vanligaste arbetssäkerhetsrisken – långvarigt sittande är fortfarande den främsta risken i Europa26.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt en färsk ESENER-undersökning som beställts av Europeiska arbetsmiljöbyrån är långvarigt sittande (64 %) och upprepade hand- eller armrörelser (63 %) de vanligaste riskfaktorerna på europeiska arbetsplatser. I Finland är den största risken upprepade hand- eller armrörelser (73 %) och på andra plats, till skillnad från övriga Europa, är stress orsakad av upplevd tidspress (71 %).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme