Luottamuspula ja työn epävarmuus ennakoivat epäasiallista kohtelua
Työterveyslaitoksen mediatiedote 29.8.2023
Epäasiallinen kohtelu on yhdistetty lisääntyneisiin sairauspoissaoloihin, masennus- ja ahdistuneisuusoireiluun ja uniongelmiin. Epäasiallista kohtelua kokeneet myös poistuvat työnantajansa palveluksesta todennäköisemmin kuin muut työntekijät.
Työnantajilla on työturvallisuuslakiin perustuva velvoite taata turvallinen työympäristö. Kohdennettuja ja tutkittuja keinoja tarvitaan kuitenkin lisää. Tutkimushanke käynnistyi kuntaorganisaatioiden käytännön tarpeesta löytää uusia työkaluja epäasiallisen kohtelun ja asiakasväkivallan ehkäisyyn ja selvittämiseen.
Hoitotyössä kohonnut riski konfliktitilanteille
Kunta-alan ammateista terveydenhuollon ja hoitotyön työntekijät raportoivat epäasiallista kohtelua eniten. Riskiä lisäävät aiemmat syrjintäkokemukset, liiallinen työmäärä, uhka työtehtävien lakkauttamisesta ja lyhyt aika tehtävässä. Vastauksissa nousi esiin myös kokemus siitä, että työyhteisössään ei tule ymmärretyksi ja hyväksytyksi ja ettei esihenkilöön voi luottaa.
– Epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn kannattaa panostaa, jos nämä ilmiöt ovat työyhteisössä korostuneet tai kasvussa, vaikka varsinaisia työpaikkakiusaamiskokemuksia ei vielä työhyvinvointikyselyissä raportoitaisikaan, sanoo johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.
Kunta10-tutkimuksessa vuonna 2022 väkivaltaa tai sen uhkaa työssään oli kokenut vajaa puolet kunta-alalla työskentelevistä naisista ja kolmannes miehistä. Asiakasväkivaltatilanteita ennustavat tekijät vaihtelevat ammateittain. Hoito- ja sosiaalialan ammateissa riskiä lisäävät vuorotyö, kiivas työtahti, kiire ja vaikeus pitää taukoja työpäivän aikana.
Psykososiaaliset voimavaratekijät vähentävät sekä epäasiallista kohtelua että asiakasväkivaltaa
Myönteiset muutokset lähiesihenkilön ja työyhteisön toiminnassa olivat yhteydessä sekä vähentyneeseen epäasialliseen kohteluun että asiakasväkivaltatilanteisiin kunta-alan työpaikoilla kahden vuoden seurannassa.
– Työpaikoilla on panostettava ennen kaikkea esihenkilötyön sekä työyhteisön vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittämiseen, sanoo vanhempi asiantuntija Nina Olin Työterveyslaitoksesta.
Opettajien väkivaltariskiä koskeneessa osatutkimuksessa havaittiin, että vaikka alakoulujen opettajien väkivaltariski oli 20 prosenttia suurempi huono-osaisimmilla alueilla verrattuna hyväosaisimpiin, riskiin voitiin vaikuttaa hyvällä johtamisella ja kannustavalla työyhteisöllä. Avainasemassa ovat kollegojen tuki, yhteistyön kulttuuri, laadukas johtaminen ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus.
– Kun nämä tekijät olivat kunnossa, opettajien väkivaltariskissä ei enää havaittu eroa hyvä- ja huono-osaisten alueiden välillä, sanoo Jenni Ervasti.
Hankkeessa tuotettu uusi tutkimustieto on hyödynnettävissä sekä riskissä olevien työyksiköiden tunnistamiseen että kehittämistoiminnan suunnitteluun. Lataa työpaikkasi käyttöön tiiviit oppaat konfliktitilanteiden käsittelyyn: Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Lisätiedot
- Jenni Ervasti, johtava tutkija, Työterveyslaitos, 043 825 5475, jenni.ervasti@ttl.fi
- Nina Olin, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, 046 851 0497, nina.olin@ttl.fi
Hanke: Kuntatyönantajan vaikutusmahdollisuudet työpaikkakiusaamiseen ja asiakasväkivaltaan
- Hankkeessa toteutettiin ja arvioitiin kunta-alan työyhteisöille räätälöity kehittämishanke epäasiallisen kohtelun ja asiakasväkivaltatilanteiden hallintaan. Lisäksi tunnistettiin epäasiallisen kohtelun alkamista ja asiakasväkivaltatilanteiden riskiä ennustavia tekijöitä.
- Tutkimuksessa hyödynnettiin Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimusaineistoa vuosilta 2017–2022: Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimus (FPS) | Työterveyslaitos (ttl.fi)
- Tutustu loppuraporttiin: Työnantajan vaikutusmahdollisuudet epäasialliseen kohteluun ja asiakasväkivallan uhkaan (julkari.fi)
- Hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto, Työterveyslaitos ja osallistuvat organisaatiot.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja tiedotteemme.
Tilaa kohdennettu uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Väestörakenteen muutosvaikutuksia tutkiva LIFECON-hanke sai jatkorahoituksen14.6.2024 11:59:53 EEST | Uutinen
Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutuksia tutkiva LIFECON-hanke sai jatkorahoituksen vuoteen 2027 asti. Jatkokaudella hankkeen tutkimuksen ja vuorovaikutustoiminnan on tarkoitus vastata erityisesti ajankohtaisiin, hallituksen ja ministeriöiden tunnistamiin tarpeisiin. LIFECON-hanketta rahoittaa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) DEMOGRAPHY-ohjelma ja sitä toteuttavat Työterveyslaitos, Helsingin yliopisto ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla).
Undersökning: hantering av arbetsbelastningen måste utgöra en del av beredskapsplaneringen13.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Vid arbetsplatsernas beredskapsplanering beaktas sällan tryggandet av arbetstagarnas funktionsförmåga och arbetshälsa. Särskilt i säkerhetskritiska arbeten är det dock just människans funktionsförmåga som avgör hur man presterar på arbetsplatsen. Hantering av arbetsbelastningen måste därför utgöra en del av beredskapsplaneringen.
Tutkimus: työkuormituksen hallinta on otettava osaksi valmiussuunnittelua13.6.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Työpaikkojen valmiussuunnittelussa otetaan harvoin huomioon työntekijöiden toimintakyvyn ja työhyvinvoinnin turvaaminen. Etenkin turvallisuuskriittisissä töissä työpaikan suoriutuminen on kuitenkin kiinni juuri ihmisen toimintakyvystä. Työkuormituksen hallintaa onkin otettava osaksi valmiussuunnittelua.
Study: workload management needs to be incorporated into contingency planning13.6.2024 08:30:00 EEST | Press release
Workplace contingency planning rarely takes into account the safeguarding of employees’ functional capacity and well-being at work. However, especially in safety-critical work, the performance of the workplace depends on the functional capacity of people. Therefore, workload management needs to be incorporated into contingency planning.
Kutsu 11.6.2024: Maahanmuuttajien perheenyhdistäminen, lainsäädäntö ja väestön kehitys10.6.2024 22:29:29 EEST | Kutsu
DEMOGRAPHY Talks tarjoaa tuoretta tutkimustietoa aiheesta "Perheenyhdistäminen ja väestön kehitys – lainsäädännön vaikutus kotoutumiseen" 11.6. klo 14–15
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme