Maankuoren kierrätys saattoi käynnistää suurimmat laavapurkaukset
![Karoon laakiobasalttien jäänteet rekonstruoidulla Gondwana-jättiläismantereella. Nyt tutkitut näytteet on kerätty Ahlmannryggenin vuorijonosta, aikaisemmat suomalaisten tutkimukset ovat keskittyneet Vestfjellalle. (Kuva: Jussi Heinonen/Luomus)](/data/images/00414/76812573-511e-4279-b662-4307846a47e4-w_720.jpg)
Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen, Carnegien tiedeinstituutin ja Britannian Etelämanner-tutkimuslaitoksen tutkijat ovat löytäneet todisteita laakiobasalttien syntyyn liittyvästä maapallon vaippaan kierrätetystä merellisestä kuoriaineksesta . Tämän kierrätetyn kuoriaineksen kemialliset jäljet ovat tallentuneet 180 miljoonaa vuotta sitten jähmettyneisiin laavapurkausten syöttökanaviin joita löytyy Etelämantereen kalliopaljastumilta.
Ikivanhoja laakiobasalttimuodostumia tunnetaan kaikilta mantereilta. Muutamia vuosimiljoonia jatkuneet ja maankuorta repineet rakopurkaukset ovat syösseet ilmoille tuhkaa ja laavaa jopa miljoonien kuutiokilometrien verran. Määrä vastaa monisatakertaisesti Itämeren vesitilavuutta.
Kansainvälisen ryhmän tutkimat Karoo-laakiobasaltit purkautuivat Etelämantereen ja Afrikan väliseen repeämävyöhykkeeseen jurakaudella 180 miljoonaa vuotta sitten. Tuohon aikaan molemmat mantereet olivat vielä osa eteläistä pallonpuoliskoa hallinnutta Gondwana-jättiläismannerta.
– Kivistä analysoimamme alkuainepitoisuudet ja isotooppikoostumukset tukevat näkemystä, että vaippaan uponnut merellinen kuori on yksi lähtöaineista Karoon laakiobasalttien syntyprosessissa. Aikaisemmissa tutkimuksissa kierrätetystä kuoriaineksesta on löytynyt lähinnä vain epäsuoria viitteitä, kertoo tutkijatohtori Jussi Heinonen Luomuksesta.
Maanpinnan laattatektoninen liike johtaa siihen, että merellistä kuorta uppoaa maapallon vaippaan alityöntövyöhykkeillä, kuten nykyisin esimerkiksi Japanin ja Andien vuoriston edustalla. Tämän niin kutsutun kierrätetyn kuoren lopullinen kohtalo on epäselvä, mutta se voi alhaisen sulamislämpötilansa vuoksi olla hyvää sytykettä muun muassa suurille laavapurkauksille.
Jättiläismanner oli kuin kattilan kansi
Seuraavaksi Luomuksen tutkimusryhmä selvittää, oliko nyt löydetty kierrätetty maankuori merkittävä kivisulan lähtöaines kaikissa vai vain joissakin Karoon laakiobasalttipurkauksissa. Eräät ryhmän aiemmat tutkimukset viittaavat siihen, että valtaviin laavapurkauksiin on todennäköisesti vaadittu myös vaipan yläosien voimakasta kuumenemista. Gondwana-jättiläismanner olisi saattanut estää maan sisältä kohoavan lämmön virtausta kuin kattilan kansi, jonka alle kasautuu valtava määrä lämpöenergiaa.
– Jättiläismantereen merkittävä rooli ylävaipan lämmittäjänä olisi ihmiskunnalle hyvä uutinen. Silloin valtavien laavapurkausten todennäköisyys olisi pienempi nyt, kun mantereet ovat erillään toisistaan ja vaippa pääsee jäähtymään tasaisesti valtamerten keskiselänteiden kautta, toteaa Heinonen lopuksi.
Tutkimus kuuluu Suomen Akatemian rahoittamaan MARZ (Magmatism in the Africa-Antarctica Rift Zone) -projektiin ja sen tulokset on julkaistu Earth and Planetary Science Letters -julkaisusarjassa.
Julkaisu: Heinonen, J.S., Carlson, R.W., Riley, T.R., Luttinen, A.V. & Horan, M.F., 2014: Subduction-modified oceanic crust mixed with a depleted mantle reservoir in the sources of the Karoo continental flood basalt province. – Earth and Planetary Science Letters 394:229–241.
Aiempi julkaisu: Heinonen, J.S., Carlson, R.W. & Luttinen, A.V., 2010: Isotopic (Sr, Nd, Pb, and Os) composition of highly magneisan dikes of Vestfjella, western Dronning Maud Land, Antarctica: A key to the origins of the Jurassic Karoo large igneous province?– Chemical Geology 277:227–244.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Jussi Heinonen, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, puh. 050 318 5304, jussi.s.heinonen@helsinki.fi
Yli-intendentti Arto Luttinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, puh. 050 518 4686, arto.luttinen@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura HiisivuoriTiedottaja, LUOMUS
Puh:+358 50 576 2960laura.hiisivuori@helsinki.fiKuvat
![Karoon laakiobasalttien jäänteet rekonstruoidulla Gondwana-jättiläismantereella. Nyt tutkitut näytteet on kerätty Ahlmannryggenin vuorijonosta, aikaisemmat suomalaisten tutkimukset ovat keskittyneet Vestfjellalle. (Kuva: Jussi Heinonen/Luomus)](/data/images/00414/76812573-511e-4279-b662-4307846a47e4-w_240.jpg)
Linkit
Tietoja julkaisijasta
![Helsingin yliopisto](/data/images/00435/ffcc79be-41c7-4a5a-98db-27a85f765a65-w_300_h_250.jpg)
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutkijat loivat solun, josta ei voi syntyä syöpää9.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston ja HUS Helsingin yliopistollisen sairaalan tutkijat onnistuivat luomaan soluja, joiden jakautumista voidaan kontrolloida. Menetelmä mahdollistaa uudenlaiset, turvalliset soluhoidot.
Tasapuolisempi typpilannoitteiden käyttö parantaisi ruokaturvaa5.7.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Typpilannoitteen käytön osittainen siirtäminen rikkaista köyhiin maihin lisäisi maailman viljantuotantoa ja kaksinkertaistaisi sadot ruokaturvattomimmissa maissa. Lisäksi se hillitsisi ilmastonmuutosta ja luontokatoa.
Turismi ja piittaamattomuus uhkaavat Kanariansaarten luontoa4.7.2024 09:18:45 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijoiden järjestämä työpaja Kanariansaarilla pohti luonnonsuojelun ja massaturismin yhteensovittamista sekä tietotarpeita muutoksiin varautumiseksi. Tuore työpajaraportti kokoaa yhteen paikallisten toimijoiden näkemyksiä luonnonsuojelun ja turismin yhteensovittamisen haasteista.
Äidin raskaudenaikainen hyvinvointi suojaa lapsen mielenterveyttä3.7.2024 11:58:13 EEST | Tiedote
Äidin positiivinen mielenterveys raskausaikana ja lapsen varhaiset kokemukset vaikuttavat merkittävästi lapsen mielenterveyteen ja kognitiiviseen kehitykseen.
Helsingin yliopistoon valittiin yli 4 200 uutta opiskelijaa – lähes joka seitsemäs pääsi sisään3.7.2024 11:33:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme