Metsä suojaa eläimiä ja kasveja ilmaston lämpenemiseltä
Metsän suotuisat vaikutukset on osoitettu laajalla kansainvälisellä tutkimuksella, jossa oli mukana professori Miska Luoto Helsingin yliopiston BioGeoClimate Modelling Lab -tutkimusryhmästä. Tutkimustulokset julkaistiin äskettäin arvostetussa Nature Ecology and Evolution -tiedelehdessä.
Neljän asteen ero lämpötiloissa
Lämpötiloja mitattiin viidellä mantereella, tropiikin sademetsistä aina pohjoisen havumetsiin. Kerätyn aineiston mukaan päivän ylin lämpötila metsässä on keskimäärin neljä astetta alhaisempi kuin läheisellä puuttomalla alueella. Tämä tieto auttaa ennustamaan paremmin ilmaston lämpenemisen vaikutuksia metsän monimuotoisuuteen.
Metsä eristeenä
Latvuston lehdet ja oksat eristävät ja suojaavat metsän alempia kerroksia. Siksi kesällä korkein lämpötila on metsän keskellä alhaisempi ja vastaavasti talvella ja yöllä lämpötila on keskimäärin yhden asteen verran korkeampi kuin avoimessa ympäristössä. Kuumina kesäpäivinä metsän keskellä on tropiikissa jopa lähes kymmenen astetta viileämpää, kun taas pohjoisilla alueilla ero on vain muutamia asteita. Metsän eristävä vaikutus onkin pidettävä mielessä, kun ennustetaan ilmaston lämpenemisen vaikutuksia biodiversiteettiin. Noin neljännes maapallon pinta-alasta on metsien peitossa ja näillä alueilla elää ja esiintyy yli puolet lajeista. Laaja-alaiset metsien hakkuut ja ilmaston lämpeneminen yhdessä muodostavat erityisen uhan maapallon biodiversiteetille.
Ilmastonmuutoksen puskuri
Julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin ensimmäistä kertaa, että lämpötilan noustessa myös lehvästön puskurointikyky nousee. Maksimilämpötilojen nousu metsäympäristössä on siten luultua hitaampaa. Vaikka lämpötilat nousevat, niin metsän keskellä lämpötila ei nouse samaa tahtia. Tutkimus osoittaa, että metsä on todellinen puskuri ilmaston lämpenemistä vastaan. Tulokset vahvistavat ymmärrystä metsien merkityksestä ilmastonmuutoksessa, ja osoittavat selvästi että metsät pitää säilyttää ja metsittämistä lisätä ilmaston lämmetessä. Metsien merkitys ilmastonmuutoksen puskurina on erityisen suurta tropiikissa, kuten esimerkiksi voimakkaasti hakatuilla Amazonin ja Indonesian sademetsäalueilla.
Referenssi:
Lisätietoja:
Professori Miska Luoto, The BioGeoClimate Modelling Lab
Sähköposti: miska.luoto@helsinki.fi
Puhelin: +358 44 2727327
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Riitta-Leena InkiViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 448 5770riitta-leena.inki@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lintujen talviruokintapaikkojen määrät vähenevät20.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan entistä harvempi suomalainen ruokkii lintuja. Suurimmat syyt ruokinnan vähenemiseen ovat havainnot rotista ja taloyhtiöiden tiukentuneet säännöt. Yksittäisillä ruokintapaikoilla linnuille tarjotaan kuitenkin entistä enemmän ja monipuolisempaa ruokaa.
Psykiatrisen diagnoosin synty potilaan ja ammattilaisen välillä tehtävä näkyvämmäksi19.11.2024 11:33:33 EET | Tiedote
Usein menettely psykiatristen häiriöiden antamisen taustalta häivytetään, vaikka käsitys persoonallisuushäiriön diagnoosista rakentuu potilaan ja ammattilaisen välisessä vuorovaikutuksessa.
Nuorten psykoottistyyppiset oireet kytkeytyvät masennukseen ja itsetuhoisuuteen15.11.2024 09:35:39 EET | Tiedote
Psykoottistyyppiset oireet, kuten epäluuloisuus ja epätavalliset ajatukset, ovat yleisiä nuorilla, jotka lähetetään nuorisopsykiatriseen hoitoon, ja ne liittyvät usein masennukseen ja itsetuhoisuuteen. Tutkijat korostavat niiden systemaattisen arvioinnin tärkeyttä osana nuorten hoitoa.
Mitokondrioiden kierrätys keski-iässä voi olla ratkaisevan tärkeää aivojen terveydelle14.11.2024 11:34:59 EET | Tiedote
McWilliams Lab -tutkimusryhmän uusi tutkimus korostaa keski-iän merkitystä aivojen terveydelle olennaisena ajanjaksona. Sen aikana tapahtuu merkittäviä muutoksia siinä, miten solut poistavat vaurioituneita mitokondrioita. Puutteet tässä kierrätysprosessissa on yhdistetty Parkinsonin ja Alzheimerin taudin kaltaisiin hermorappeumatauteihin, mutta viime aikoihin asti tämän prosessin tutkiminen ikääntyvissä nisäkäsaivoissa on ollut haastavaa.
Vetäytyneet nuoret rakentavat identiteettinsä kärsimyksen perustalle14.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Vetäytyneiden nuorten miesten minuus erottuu muista psyykkisten ja sosiaalisten puutteiden ja fatalistisen uhriuden kautta. Kärsimys on samalla nuorten keino torjua yksilönvastuun eetos ja kapinoida yhteiskuntaa vastaan, ilmenee Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta, jonka aineisto pohjautuu Hikikomero-keskustelufoorumiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme