Mielenterveysongelmien ja neurokehityksellisten häiriöiden hoito välttämätöntä lastensuojelussa olevien lasten kouluttautumiselle
Tutkimuksessa verrattiin kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja muiden lasten peruskoulun päättötodistuksia. Tulosten mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetuilla lapsilla lukuaineiden keskiarvo jäi keskimäärin merkittävästi heikommaksi kuin muilla lapsilla.
Kodin ulkopuolisen sijoituksen taustalla on usein monenlaista huono-osaisuutta, esimerkiksi vanhempien vakavia mielenterveysongelmia tai lapsen omia käyttäytymisen ongelmia. Sijoitetuilla lapsilla yleisiä ovat myös erilaiset mielenterveyden ja kehityksen häiriöt kuten oppimisvaikeudet ja keskittymishäiriöt.
- Tulokset viittaavat siihen, että psykiatriset ja neurokehitykselliset häiriöt selittävät merkittävästi sitä, miksi sijoitettuna olleet lapset pärjäävät muita heikommin koulussa, sanoo väitöskirjatutkija Antti Kääriälä.
Väitöksen mukaan näiden häiriöiden tuloksellinen hoito on tärkeää sijoitettujen lasten tulevaisuudelle.
- Jos pystytään parantamaan lapsuuden hyvinvointia ja välttämään huonot tulokset peruskoulussa, lisätään merkittävästi jatkokoulutuksen ja myöhemmin työllistymisen mahdollisuuksia, Kääriälä toteaa.
Teini-ikäisille tarjottavia palveluita kehitettävä
Tutkimuksen mukaan erityisesti teini-ikäisenä sijoitettujen nuorten peruskoulumenestys jää selvästi muita heikommaksi. Psykiatriset ja neurokehitykselliset häiriöt eivät kuitenkaan näytä yksin selittävän heidän huonoa koulumenestystään.
- Sijoitus kodin ulkopuolelle voi olla välttämätön toimenpide joidenkin nuorten kohdalla, mutta se ei välttämättä auta koulumenestykseen enää kovin merkittävästi. Nuoren kannalta tärkeämpää saattaa olla ensin perusasioiden ja arjen sujumisen turvaaminen, Kääriälä kertoo.
Teini-iässä sijoitetuilla nuorilla sijoituksen taustalla on usein juuri koulunkäynnin vaikeudet ja muun muassa päihteiden käyttö. Kääriälän mukaan monet sijoitetut nuoret olisivat tarvinneet nykyistä tehokkaampaa tukea todennäköisesti jo varhaisemmassa vaiheessa.
- Osaammeko tällä hetkellä tukea eri tavoin oireilevia nuoria järkevällä tavalla? Nuorten palveluiden kehittämiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn olisi todella syytä panostaa.
Väitöskirja perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen aineistoihin, jossa on seurattu kaikkien Suomessa vuonna 1987 ja 1997 syntyneiden lasten tilannetta useiden sosiaali- ja terveysrekistereiden avulla.
****************************
VTM Antti Kääriälä väittelee 20.8.2020 kello 14 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa Porthania-rakennuksessa (sali PII, Yliopistonkatu 3). Väitöskirjan otsikko on "Always a Step Behind? Educational and Employment Transitions among Children in Out-of-home Care."
Väitöstilaisuutta voi seurata etäyhteydellä osoitteessa http://video.helsinki.fi/unitube/live-stream.html?room=l21
Vastaväittäjänä on dosentti Reija Paananen Diakonia ammattikorkeakoulusta, ja kustoksena toimii professori Heikki Hiilamo.
Väitöskirja on ensimmäinen julkaisu Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itlan tutkimussarjassa. Väitöskirja on luettavissa myös sähköisenä julkaisuna E-thesis-palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/317968
Lisätietoja:
Antti Kääriälä
Erikoistutkija
puh. 050 324 9144
antti.kaariala@thl.fi
Twitter @kaariala
Avainsanat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Naisparien todennäköisyys saada lapsia on kasvanut, mutta vain korkeasti koulutetuilla18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Korkeasti koulutetut naisparit saavat lapsen useammin kuin vähemmän kouluttautuneet naisparit. Koulutuksen merkitys on korostunut entisestään ajan myötä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Lohen geenit paljastavat puberteetin ja evoluution salaisuuksia17.12.2024 12:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miten yksittäinen geeni voi vaikuttaa merkittävästi lohen sukukypsyysikään, joka on ratkaisevan tärkeä lohen elinkaaren kannalta.
Narukuviot valottavat kulttuurien välisiä yhteyksiä ja matemaattisen ajattelun juuria17.12.2024 09:51:50 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäri maailman dokumentoidut sormilla muodostettavat narukuviot voivat viitata jopa vuosituhansia vanhaan yhteiseen kulttuuriperintöön. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia kulttuuristen ilmiöiden kehitystä ja levinneisyyttä matemaattisten menetelmien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme