“Minusta ei koskaan tule mummua” - Tahattomasti lapseton joutuu kohtaamaan myös surun lapsenlapsettomuudesta

Lapsenlapsettomuus on kokemus, joka ei juuri näy julkisessa keskustelussa, mutta koskettaa yhä useampaa samalla kun pysyvästi lapsettomaksi jääminen yleistyy. Lapsenlapsettomuuden kipeys liittyy ennen kaikkea tyhjän sylin kokemukseen ja niihin merkityksiin, joita isovanhemmuuteen liitetään.
Isovanhemmuudesta puhutaan julkisuudessa paljon, useimmiten valoisassa ja onnellisessa sävyssä. –Isovanhemmuutta pidetään kulttuurissamme melko itsestäänselvänä, ja lapsenlapsettomuus rikkoo tätä normia, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Johanna Repo.
Lapsenlapseton jää ulkopuoliseksi, kun ystävistä tulee isovanhempia
–Tukea ja ymmärrystä on vaikeaa löytää, kertoo lapsenlapsettomuutta sureva Silja Vepsänrepo. Vepsänrevolla on taustallaan pitkät ja vaikeat lapsettomuushoidot, jotka päättyivät lopulta tuloksettomina. Vaikka lapsettomuudesta puhutaan nykyään avoimemmin, vallitsee lapsenlapsettomuuden ympärillä hiljaisuus. –Nyt olen siinä tilanteessa, jossa ikätovereistani tulee isovanhempia ja nykyään minulta kysytään, joko minulla on lapsenlapsia tai kuinka monta, Vepsänrepo sanoo. –Edelleen liian monet kuvittelevat, että on sallittua kommentoida muiden lapsettomuutta. Minunkin kohdallani on usein kuviteltu, etten vain ole halunnut lapsia.
Lapsenlapsettomuuteen liittyvä suru riippuu paljon siitä, millaisia toiveita ja mielikuvia ihmisellä itsellään on liittyen isovanhemmuuteen. Mikäli on jo itse aikoinaan valinnut lapsettomuuden, ei lapsenlapsettomuuskaan todennäköisesti aiheuta suurta surua.
Monella isovanhempi-ikäisellä on taustallaan kuitenkin oma tahaton lapsettomuus, kuten Vepsänrevolla. –Ensimmäisellä kierroksella raastaneet epäonnistumisen ja toivottomuuden tunteet eivät enää ole läsnä, mutta kipu viiltää silti välillä edelleen, Vepsänrepo toteaa. –Kun toivoa ja mahdollisuutta lapsen saamiseen ei enää ole, tilanne on erilainen, mutta kenties armollisempi.
Lapsettomaksi jääneellä saattaa myös olla huoli siitä, kuka hänestä pitää huolta, kun hän vanhenee. Pelko yksinäisyydestä saattaa olla läsnä ja korostua, kun ympärillä tuttavat saavat lapsenlapsia. –Lasten tai lastenlasten saaminen ei tietenkään automaattisesti tarkoita, etteikö voisi kokea yksinäisyyttä. Myös monet tahattomasti lapsettomat muodostavat vaihtoehtoisia perheitä ja heillä on läheisiä ihmissuhteita, jotka kantavat koko elämän, Repomuistuttaa.
Lapsettomien yhdistys Simpukka järjestää tiistaina 4.5.2021 klo 18 verkkoluennon ja keskustelutilaisuuden: Ei isä eikä vaari, ei äiti eikä mummu - Tahattomasti lapsettomasta lapsenlapsettomaksi. Luennoitsijana on psykologi, psykoterapeutti Riikka Airo.
Silja Vepsänrevon tarina kerrotaan oheisella Simpukka-yhdistyksen videolla, jonka mediat voivat ottaa käyttöön omiin videotoistopalveluihinsa. Linkki videon tiedostoon löytyy täältä https://drive.google.com/drive/folders/1UjHvhIJY2BVt9uuDl12-x2j2Rwdgp-YM?usp=sharing
Katsoaksesi videon lähteestä www.youtube.com, anna hyväksyntä sivun yläosasta.Videolla tahattomasti lapsenlapseton Silja kertoo tarinansa.Siirry videokanavalle
Yhteyshenkilöt
Lisätietoa:
Johanna Repo
toiminnanjohtaja
Lapsettomien yhdistys Simpukka
0404808676
johanna.repo@simpukka.info
Haastattelupyynnöt:
Miika Rautiainen
viestintäsuunnittelija
045 7876 4464
miika.rautiainen@simpukka.info
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampellan Esplanadi 8 B LH 35
33100 TAMPERE
+358 400 844 823http://www.simpukka.info/
Simpukka on kaikkien tahatonta lapsettomuutta kokevien ja heidän läheistensä yhdistys. Simpukan tavoitteena on, että tahattomasti lapsettomat voivat yhteiskunnassa hyvin.
Tiedämme, miltä lapsettomuus tuntuu.
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Kalevantie 7 C
33100 TAMPERE
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
“Tuttuni teki aprillipilan, että saavat tyttövauvan vaikka kuulemma onneksi olikin poika.”28.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Somessa julkaistu ultraäänikuva paljastuukin aprillipilaksi, jolla julkaisija on halunnut kauhistuttaa ja huijata someseuraajiaan ja ystäviään. Lasta kipeästi toivovia saattaa lapsitoiveella vitsailu satuttaa. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry muistuttaa, että tahaton lapsettomuus on kipeä kriisi, johon liittyy voimakkaita tunteita, kuten osattomuutta, surua ja kateutta.
Kesälomat jaetaan ensin lapsiperheellisille - perheystävällisyys ei voi rakentua syrjiville käytännöille27.3.2025 12:28:59 EET | Tiedote
Lapsettomat kohtaavat työelämässä syrjintää kesälomien ja työvuorojen suunnittelussa. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry toivoo työnantajien huomioivan monenlaiset elämäntilanteet ja muutkin velvoitteet kuin lapset.
Sijaissynnytyksen hinta jopa 200 000 euroa - sijaissynnytysperheet jätetään Suomessa täysin yksin18.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Lapsettomien yhdistys Simpukan kyselyraportin mukaan ulkomailla sijaissynnytyksellä lapsen saaneet kohtaavat Suomen viranomaisilta asiatonta kohtelua. Suomeen tarvitaan ei-kaupalliset sijaissynnytykset salliva lainsäädäntö yhdenvertaisen lapsiperheellistymisen mahdollistamiseksi.
Lapsettomien yhdistys Simpukka: Lapsettomuushoidot kaupan alan TESissä kertovat perhemyönteisyydestä6.3.2025 15:42:22 EET | Tiedote
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry pitää lapsettomuushoitojen nostamista kaupan alan työehtosopimukseen ilahduttavana. Lapsettomuushoitojen läpikäyminen on usein raskas prosessi henkisesti ja fyysisesti. Työnantajan perhemyönteisyys voi vaikuttaa merkittävästi työntekijän hyvinvointiin.
Lapsettomien yhdistys Simpukan vuoden vapaaehtoinen 2024 Roosa Reponen: “Kokemuksemme tarjoaa arvokkaita näkökulmia.”5.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry valitsi Roosa Reposen Simpukan vuoden 2024 vapaaehtoiseksi. Reponen on koulutettu kokemusosaaja, -asiantuntija ja -toimija, jonka arjen keskiössä ovat erityisesti tahattoman lapsettomuuden ja harvinaisten sairauksien teemat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme