Nenään sumutettava ”biologinen maski” voi suojata koronatartunnalta tuntien ajan
Tutkijoiden kehittämä, uusi TriSb92-niminen molekyyli suojaa soluviljely- ja eläintutkimusten mukaan koronavirustartunnalta ainakin kahdeksan tunnin ajan jopa suuren altistumisriskin tilanteissa. Toisin kuin rokotteiden tuottama suoja TriSb92:n vaikutus alkaa välittömästi sen annostelun jälkeen.
– Eläinkokeissa nenään annosteltu TriSb92 suojasi tartunnalta sellaisessa altistustilanteessa, jossa kaikki suojaamattomat hiiret saivat tartunnan, tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, tutkijatohtori Anna Mäkelä kertoo.
Tutkimustulokset on julkaistu vielä vertaisarvioimattomassa raportissa.
Tähtäimessä koronaviruksen akilleen kantapää
TriSb92-molekyyli perustuu Suomessa kehitettyyn aivan uuteen, biologisten lääkkeiden kohdentamisen mahdollistavaan teknologiaan. Helsingin yliopiston tutkimuksessa tätä teknologiaa on hyödynnetty SARS-CoV-2 viruksen pinnan piikkiproteiinin toiminnan estämiseksi.
– Kun tämä TriSb92-molekyylin estovaikutus kohdennetaan koronaviruksen piikkiproteiinissa sellaiseen kohtaan, joka on eri virusmuunnoksille yhteinen, voidaan tehokkaasti ehkäistä kaikkien tunnettujen virusmuunnosten, myös omikronin, kyky aiheuttaa infektio, Mäkelä selittää.
TriSb92:lla on mallivirustutkimuksissa voitu ehkäistä jopa 2000-luvun alussa ihmiskuntaa uhanneen SARS-viruksen leviäminen.
– Voimme siis varsin luottavaisin mielin olettaa, että myös tulevat SARS-CoV-2-muunnokset ja kenties kokonaan uudetkin pandemiauhkia aiheuttavat koronavirukset ovat sille herkkiä, Mäkelä vahvistaa.
Nenään annosteltava valmiste voisi siis tulevaisuudessa toimia eräänlaisena biologisena, limakalvoille suihkutettavana suojana koronavirustartuntaa vastaan.
Rokotteita tarvitaan edelleen
Mäkelä työskentelee Helsingin yliopistossa professori Kalle Sakselan laboratoriossa. Saksela puolestaan on mukana kehittämässä kotimaista, nenään annosteltavaa koronavirusrokotetta, jonka odotetaan etenevän ihmisillä tehtävään testaukseen keväällä. Mäkelä ja Saksela korostavat, että TriSb92 ei ole rokotteiden kanssa kilpaileva vaan niitä täydentävä teknologia.
– Tämän tyyppisillä tartuntaa ehkäisevillä molekyyleillä, sen paremmin kuin viruslääkkeilläkään, ei ole mahdollista korvata rokotuksia väestön suojaamiseksi koronataudilta, Saksela tähdentää.
Uusille keinoille, joilla rokotteilla saatavaa suojaa voitaisiin tehostaa, on kuitenkin suuri tarve.
– Erityisesti tulee mieleen henkilöt, joiden immuunijärjestelmä ei riittävästi reagoi rokotteisiin. Toisaalta tiedämme, että uudet virusmuunnokset, varsinkin omikron, voivat huolestuttavan hyvin väistää tehokastakin rokotevastetta. TriSb92 voisi olla hyödyllinen syystä tai toisesta puutteellisen rokotesuojan omaaville ennen kaikenlaista sosiaalista kanssakäymistä. Siitä voisi olla epidemiatilanteesta riippuen hyötyä myös täysin rokotetuille henkilöille ennen mahdollisia korkeamman altistumisriskin tilanteita, Saksela arvioi.
Lisätietoja
Anna Mäkelä, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
p. 050 547 7224
Alkuperäinen artikkeli (toistaiseksi vertaisarvioimaton): Anna R. Mäkelä, Hasan Uğurlu, Liina Hannula, Petja Salminen, Ravi Kant, Riku Fagerlund, Anu Haveri, Tomas Strandin, Lauri Kareinen, Jussi Hepojoki, Lev Levanov, Arja Pasternack, Rauno A. Naves, Olli Ritvos, Pamela Österlund, Tarja Sironen, Olli Vapalahti, Anja Kipar, Juha T. Huiskonen, Ilona Rissanen, Kalle Saksela: Intranasal inhibitor blocks omicron and other variants of SARS-CoV-2. Biological Sciences, DOI: 10.21203/rs.3.rs-1196079/v1
Anna Mäkelä kertoo TriSb92-molekyyliä käsittelevästä tutkimuksesta Helsingin yliopiston COVID-19-seminaarissa 25.1.2022 kello 12. Lisätietoja ja zoom-linkki verkkolähetykseen verkkosivuillamme.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Rahapelilainsäädäntö: asiantuntijoita medialle27.3.2025 13:27:49 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on julkaissut tutkimuksen perustuvan politiikkasuosituksen rahapelilainsäädännöstä. Tutkimustieto osoittaa selvästi, että rahapelien markkinointia on säädeltävä huomattavasti uutta lakiehdotusta tiukemmin haittojen ehkäisemiseksi.
J. V. Snellman -palkinto ravitsemustieteen professori Maijaliisa Erkkolalle26.3.2025 17:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman -palkinnon professori Maijaliisa Erkkolalle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Erkkola on puolustanut ja popularisoinut ravitsemukseen liittyvää tutkimustietoa rohkeasti ja pitkäjänteisesti.
Helsingin yliopisto oli jälleen hakijoiden ykköstoive yhteishaussa26.3.2025 11:09:31 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 35 000. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden määrän että hakijoiden kokonaismäärän perusteella. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Lääkehuollon kriisijohtaminen pandemian aikana vahvisti yhteistyötä ja Suomen terveydenhuollon kriisivalmiutta21.3.2025 07:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tuore tutkimus analysoi lääkehuollon kriisijohtamista koronapandemian aikana ja tuo esiin sekä onnistumisia että kehityskohteita. Tiedon ja resurssien jakaminen sekä yhteinen ongelmanratkaisu lisäsivät kriisinhallinnan tehokkuutta.
Miksi imusuonilla on palapelimäinen rakenne?20.3.2025 11:08:30 EET | Tiedote
Tutkijat ovat pitkään tunteneet imusuonten pintarakenteen, mutta nyt uraauurtava tutkimus selvitti, miksi se on kuin palapeli. Palapelimäisyys auttaa soluja sietämään nestepaineen muutoksia, kuten turvotusta. Samankaltaista solumuotoa esiintyy myös kasvien lehtien pinnalla, ja palapeliperiaatetta on hyödynnetty myös ihmisen tekemässä suunnittelussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme