Oppilaatkin ovat aktiivisia toimijoita luokkahuonekeskustelussa
Nykyluokkahuoneessa oppilaita kannustetaan osallistumaan ja toimimaan aktiivisesti.
- Oppilaat ovat aineistoni mukaan aloitteellisia ja aktiivisia, ja opettaja monin paikoin ikään kuin luovii oppilaiden aloitteiden virrassa, Pilvi Heinonen kuvaa.
- Hän esimerkiksi kehuu oppilaiden tuottamia kysymyksiä tai muita aloitteita ja osoittaa ne siten merkityksellisiksi.
Opettaja ja oppilaat samanveroisina
- Opettajan arvioinnin muotoilu myös skaalautuu tilanteen mukaan, Pilvi Heinonen huomauttaa.
Esimerkiksi oppilaiden projekteja tai koevastauksia evaluoidaan hyvin hienovaraisin keinoin ("Tossa mä mietin heti, et voisko sitä [tutkielman tutkimusongelmaa] vielä vähän tarkentaa ja supistaa.") ja joskus tunneilmauksia hyödyntäen ("Mua niin harmitti [oppilaan virheellinen koevastaus]").
Tämä osoittaa Heinosen mukaan, että toimijoina opettaja asemoi usein itsensä ja oppilaat ikään kuin samanveroisiksi, vaikkakin erilaista institutionaalista roolia edustaviksi.
Kaksisuuntainen matkiminen
Toisinaan opettaja hyödyntää arvioinnissa samankaltaisia vuorovaikutuksen keinoja kuin oppilaat itse. Toisen puheen kaiuttaminen, matkiminen, on yksi tällaisista ilmiöistä.
- Käytännössä kaiuttaminen näkyy esimerkiksi sellaisessa vuorovaikutustilanteessa, kun oppilas kysyy "Onks pakko esittää [tutkielma]?", johon opettaja vastaa tyylitellysti (erityisellä äänellä) "Onko pakko, jos ei taho, kyllä on." Opettaja siis kaiuttaa oppilaan ääntä ja samalla välittää kriittistä asennetta oppilaan aloitteeseen.
Oppilaan äänen kaiuttaminen on kuitenkin opettajan keinona kaksiulotteinen: siinä on usein samanaikaisesti läsnä vakava ja humoristinen taso, mikä näkyy vuorovaikutuksen rakentumisessa kaiutuksen jälkeen.
Aikaisemmin puheen kaiuttamista on tutkittu kouluetnografisesti esimerkiksi äänimaiseman hallitsemisen välineenä, erityisesti poikaoppilaiden keinona vaientaa tyttöjen ja naisopettajien ääntä luokkatilassa.
Aloitteellisuus opetussuunnitelmassa
Oppilaiden aktiivinen osallistuminen on kirjattu perusopetuksen opetussuunnitelmaan.
- Tutkimustuloksistani on hyötyä opettajille ja opetusalan toimijoille ennen kaikkea siitä näkökulmasta, että opettajat voivat tiedostua arvioivan toiminnan muodoista, merkityksistä ja tehtävistä tilanteissa, joissa oppilaiden toivotaan olevan enenevässä määrin aloitteellisia ja aktiivisia toimijoita, Pilvi Heinonen summaa.
FM Pilvi Heinonen väittelee 16.12.2017 kello 10.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Evaluointi opettajan vuorovaikutustoimintana: osallistujuuden ulottuvuudet luokkahuoneessa". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa HY:n päärakennus, pieni juhlasali. Vastaväittäjänä on dosentti Mia Halonen, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena on professori Marja-Leena Sorjonen.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Pilvi Heinonen
pilvi.heinonen@helsinki.fi
+358 50 542 3169
Avainsanat
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Naisparien todennäköisyys saada lapsia on kasvanut, mutta vain korkeasti koulutetuilla18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Korkeasti koulutetut naisparit saavat lapsen useammin kuin vähemmän kouluttautuneet naisparit. Koulutuksen merkitys on korostunut entisestään ajan myötä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Lohen geenit paljastavat puberteetin ja evoluution salaisuuksia17.12.2024 12:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miten yksittäinen geeni voi vaikuttaa merkittävästi lohen sukukypsyysikään, joka on ratkaisevan tärkeä lohen elinkaaren kannalta.
Narukuviot valottavat kulttuurien välisiä yhteyksiä ja matemaattisen ajattelun juuria17.12.2024 09:51:50 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäri maailman dokumentoidut sormilla muodostettavat narukuviot voivat viitata jopa vuosituhansia vanhaan yhteiseen kulttuuriperintöön. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia kulttuuristen ilmiöiden kehitystä ja levinneisyyttä matemaattisten menetelmien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme