Oulujoen vesistön tilan parantamista edistetään vesistövisiolla
Suomessa on toteutettu useita vesivisiohankkeita vuoden 2015 jälkeen. ”Oulujoen vesistöalueen vesistövisio on näistä mittavin, kun otetaan huomioon käsitellyt aihepiirit, maantieteellinen alue ja sidosryhmien osallistuminen”, kertoo ryhmäpäällikkö Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksesta.
Kaikkien panosta tarvitaan toteuttamiseen
Kaikilta mahdollisilta toimijoilta, kuten kunnilta, yrityksiltä ja järjestöiltä, toivotaan osallistumista ehdotusten toteuttamiseen. Toimijoita kannustetaan aktiiviseen yhteistyöhön hankkeiden valmistelussa ja rahoituksen hakemisessa.
Jotta ehdotetut toimet saadaan käyntiin, vesistövisiotyölle on haettu keväällä 2023 jatkorahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta, alueen kunnilta ja yrityksiltä.
Esimerkkejä vesistövision toimenpide-ehdotuksista
Vesien tilan parantaminen auttaa myös kalakantoja
Vesien tilaa parannetaan kestävimmin ehkäisemällä kuormituksen syntyä. Rehevöitymisen lisäksi myös vesien tummumiskehitykseen tulisi puuttua. Visiossa ehdotetaankin, että uusilla metsänhoidon toimenpiteillä, kuten matalammilla metsäojilla ja heikosti puuta tuottavien suometsien ennallistamisella, vähennetään vesistökuormitusta.
Myös turvetuotannosta poistuneiden alueiden jälkikäytössä, maanviljelyssä ja kaivosteollisuudessa kannustetaan ottamaan käyttöön tutkimustietoon perustuvia parhaita toimia, joilla kuormitusta voidaan vähentää.
Visiotyössä esitetään useita ehdotuksia, joilla pyritään vähentämään ilmastonmuutoksen kielteisiä vaikutuksia vesistön tilaan ja tulvaherkkyyteen.
Merilohen ja -taimenen vaellusta ja lisääntymismahdollisuuksia halutaan parantaa etenkin Oulujoen alajuoksulla. Järvitaimenen vaellusmahdollisuuksia parannetaan ja lisääntymisalueita kunnostetaan Oulujärven yläpuolisilla alueilla. Kalakantojen hoidossa pyritään luontaiseen elinkiertoon ja istutuksissa vesistöalueen alkuperäisiin kalalajeihin ja -kantoihin. Lähikalan käyttöä julkisissa ruokahankinnoissa halutaan lisätä.
Vesivastuulliset yritykset lisäävät alueen veto- ja pitovoimaa
Oulujoen vesistöalueen vesivoimatuotannolla on säätöominaisuuksien vuoksi suuri merkitys kansallisessa sähköntuotantojärjestelmässä. Lyhytaikaissäännöstelyn aiheuttamia haittoja vesiluonnolle ja vesistön virkistyskäytölle halutaan kuitenkin vähentää. Säännöstellyissä järvissä pyritään myös pienentämään ”kevätkuoppaa” eli talvisten juoksutusten aikaansaamaa matalaa vedenpintaa.
Vesistövisiossa ehdotetaan, että alueen yritykset osallistuisivat erilaisiin hankkeisiin toimimalla yrityskummeina tai järjestämällä vesistökunnostuksia yhteistyössä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan vesistökunnostusverkostojen kanssa. Samalla ne voisivat vahvistaa omaa brändiään Oulujoen vesistön tilan parantamisen avulla.
Vesivastuullisuuteen sitoutuminen olisi jo nyt yrityksille mahdollisuus tarkastella ja pienentää vesijalanjälkeään ja veteen liittyviä riskejä. Tavoitteena on, että vesistöalueella olisi useita vapaaehtoisen vesivastuusitoumuksen tehneitä yrityksiä.
Vesistöalueen luontomatkailukohteita halutaan kehittää harkitusti. Vesistöön liittyviä aktiviteetteja sekä tarinoita ja ruokakulttuuria toivotaan yhdistettävän kiinnostaviksi matkailutuotteiksi.
Oulujoen vesistöalueen vesistövisio 2035 -hanke
Vesistövisio laadittiin toukokuussa päättyvässä ARVOVESI-hankkeessa ”Elinvoimaa Kainuun järviltä Perämeren rannikolle – Oulujoen vesistöalueen vesistövisio 2035”.
Hankkeen toteuttajia olivat Suomen ympäristökeskus (vesien tilaan ja maankäyttöön liittyvät selvitykset), Luonnonvarakeskus (kalakannat) ja Oulun yliopisto (vesivoima ja aluetalous). Kaikkiaan mukana oli 35 organisaatiota: tutkimusorganisaatioiden lisäksi alueen kuntia, viranomaisia, yrityksiä ja järjestöjä. Visiotyöhön osallistui yhteensä yli 140 ihmistä.
Hankkeen osarahoittaja oli EU:n aluekehitysrahasto EAKR. Myös mukana olleet kunnat ja yritykset sekä Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus ja Oulun yliopisto rahoittivat hanketta.
Oulujoen vesistöalueen vesistövision päätösseminaari
Seminaari järjestetään keskiviikkona 19.4.2023 klo 13.00–16.00 Oulun teatterilla. Päätösseminaaria voi seurata verkossa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vesistövisio: ryhmäpäällikkö Mika Marttunen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 411, etunimi.sukunimi@syke.fi
Vesien tila: erikoistutkija Jarno Turunen Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 229, etunimi.sukunimi@syke.fi
Kalakannat: johtava tutkija Pekka Hyvärinen, Luonnonvarakeskus, puh. 0295 327641, etunimi.sukunimi@luke.fi
Vesivoima: tutkija Hannu Huuki, Oulun yliopisto, puh. 0294 487209, etunimi.sukunimi@oulu.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
- Esite: Oulujoen vesistöalueen vesistövisio 2035 (pdf)
- Hankkeen verkkosivut: Vesistövisio 2035 - Visio Oulujoen vesistöalueen kestävästä tulevaisuudesta
- Vesistövision loppuraportti: Oulujoen vesistöalueen vesistövisio – ARVOVESI-hankkeen tulokset. Marttunen M, Turunen J, Kukkonen M, Vilmi A, Mustajoki J, Huuki H, Härkönen L, Hyvärinen P, Louhi P, Räsänen S, Kopsakangas-Savolainen M. ja Hellsten S 2023. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 8/2023. 158 s.
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Kommunernas konsumtionsbaserade utsläpp långt ifrån en hållbar nivå17.12.2024 06:01:00 EET | Pressmeddelande
Finlands miljöcentral (Syke) har publicerat alla finländska kommuners konsumtionsbaserade växthusgasutsläpp från 2019. Enligt resultaten är kommunerna i Finland mycket långt ifrån hållbar konsumtion.
Kuntien kulutusperäiset päästöt kaukana kestävästä tasosta17.12.2024 06:01:00 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskus (Syke) on julkaissut kaikkien Suomen kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2019. Tulosten mukaan Suomen kunnissa ollaan hyvin kaukana kestävästä kulutuksesta.
Hushållen behövs för klimattalko - Den förnyade räknaren Klimatdiet.fi hjälper till att bedöma det egna koldioxidavtrycket17.12.2024 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Hushållens koldioxidavtryck har minskat betydligt under 2000-talet, från cirka 14 ton koldioxidekvivalenter (CO2e) till 7,7 ton. Orsaken är dock inte att finländarnas konsumtionsvanor skulle ha förändrats, utan att växthusgasutsläppen från produktionen minskat både i Finland och utomlands.
Kotitalouksia tarvitaan ilmastotalkoisiin - Uudistunut Ilmastodieetti.fi-laskuri auttaa arvioimaan oman hiilijalanjäljen17.12.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitalouksien hiilijalanjälki on laskenut tuntuvasti 2000-luvulla noin 14 hiilidioksidiekvivalenttitonnista (CO2e) 7,7 tonniin. Syynä ei kuitenkaan ole suomalaisten kulutustottumusten muutos vaan tuotannon kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen niin Suomessa kuin ulkomailla. Suomen ympäristökeskus on päivittänyt Ilmastodieetti.fi-työkalun, jolla kotitaloudet voivat laskea oman kulutuksensa hiilijalanjäljen.
Kysely: suomalaisilta vahva tuki puhtaalle energiasiirtymälle10.12.2024 06:00:00 EET | Tiedote
Suomalaiset tukevat puhdasta energiasiirtymää, kertovat Suomen ympäristökeskuksen kyselytutkimukset. Tuuli- ja aurinkoenergiaan suhtaudutaan myönteisesti ja enemmistö vastanneista kannattaa myös ydinvoiman lisäämistä. Vesivoima ja puunkäyttö energiantuotannossa jakavat mielipiteitä. Hiili- ja turvevoiman perään kansalaiset eivät juurikaan haikaile.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme