Päiväperhosten kannat vahvistuneet ja kimalaiset toipuneet viime kesän notkahduksesta

Jaa

Kuluneena kesänä useimmat päiväperhoslajit ovat esiintyneet edellisvuotta runsaampina. Myös kimalaisten lisääntyminen on onnistunut, sillä heinäkuusta lähtien niitä on tavattu tuntuvasti edellisvuotta runsaammin.

Mustakimaainen kukalla
Mustakimalainen on esiintynyt edellisvuotta runsaampana. Kivikkokimalaisesta lajin erottaa varmimmin takasäärien punaisista vasukarvoista. Kuva: Juhani Niiranen

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) keräämien ennakkotietojen perusteella kuluva pölyttäjäkesä on ollut selvästi edellisvuotta parempi. Valtaosaa sekä päiväperhos- että kimalaislajeista on tavattu seurannoissa edelliskesää runsaampina. Tämä on huojentavaa etenkin kimalaisten osalta, sillä viime kesä oli niille epäsuotuisa.

Etelärannikolla on viime vuoden tavoin kärsitty kuivuudesta, mistä on ollut haittaa myös pölyttäjille. Muualla maassa sateita on tullut pölyttäjien kannalta vähintään riittävästi. Elokuussa runsaat sateet ovat vaikeuttaneet havainnointia, joten loppukesän pölyttäjätilannetta on vielä vaikea arvioida.

Useimmat päiväperhoslajit runsastuneet

Ennakkotietojen perusteella runsastuneita päiväperhoslajeja on ollut yli kaksi kertaa enemmän kuin vähentyneitä. ”Perhoskesä näyttää kokonaisuutena katsottuna erinomaiselta. Tässä on kuitenkin alueellista vaihtelua, sillä etenkin etelärannikolla ankara kuivuus on laskenut perhosten määrää”, kertoo tutkija Janne Heliölä Sykestä.

Päiväperhosia tavattiin touko- ja kesäkuussa keskimäärin viimevuotista enemmän. Vähäsateinen ja aurinkoinen sää suosi sekä perhosia että niiden havainnointia. Heinäkuusta alkaen päiväperhosten kokonaismäärät ovat jääneet hieman edelliskesää alemmiksi. Tämä johtunee paljolti epävakaista sääoloista, jotka ovat vaikeuttaneet perhosten havainnointia. ”Loppukesä on ollut sateista huolimatta melko lämmin. Tämä suosii kehittymässä olevia perhostoukkia, ja lupailee hyvää seuraavalle kesälle”, arvelee Heliölä.

Yleisimmistä lajeista tesma- ja lanttuperhonen runsastuivat selvästi parin heikomman vuoden jälkeen. Myös esimerkiksi piippopaksupään ja tummapapurikon sekä niitty-, orvokki- ja ketohopeatäplän kannat ovat vahvistuneet tuntuvasti. Selvimmin ovat vähentyneet nokkos- ja etenkin neitoperhonen. ”Nokkos- ja neitoperhosten kesäpolvi on täysin kateissa. Lienevätkö toukat kärventyneet kuivuuteen”, pohti muuan perhosten havainnoija Lounais-Suomesta.

Vaeltavista perhosista amiraali ja ohdakeperhonen ovat olleet vähälukuisia, kaali- ja naurisperhonen puolestaan viime vuotta runsaampia. Lisäksi saatiin ilahduttavan monta yksittäishavaintoa tummaverkkoperhosesta, kalliosinisiivestä sekä puro- ja lehtohopeatäplästä, jotka ovat kaikki uhanalaisia lajeja.

null
Edellisvuodesta vähentyneiden ja runsastuneiden päiväperhos- ja kimalaislajien lukumäärät. Vasemmalla tuntuvasti vähentyneiden, oikealla tuntuvasti runsastuneiden lajien määrät. Molemmissa pölyttäjäryhmissä runsastuneita lajeja on ollut selvästi enemmän kuin vähentyneitä. Kuva: Syke

Kimalaisten lisääntyminen onnistui edellisvuotta paremmin


Kimalaisten määrä väheni viime kesänä tuntuvasti, minkä vuoksi tänä keväänä kimalaisia havaittiin selvästi edellisvuotta vähemmän. Kesäkuussa kimalaismäärät kuitenkin nousivat jo edellisvuoden tasolle, ja heinä-elokuun aikana yli kaksinkertaisiin lukemiin. ”Tämä kertoo, että tällä kertaa kimalaisten pesänmuodostus ja työläisten tuotanto onnistuivat varsin hyvin. Heikko viime vuosi jäi siten tilapäiseksi notkahdukseksi. Viime viikkojen runsaat sateet ovat pitäneet kukkien medentuotannon hyvänä, mikä lupailee kimalaisille suotuisaa loppukesää”, sanoo Heliölä.

Yleisimmistä kimalaislajeista etenkin kartano- sekä peltokimalainen ovat runsastuneet, samoin hieman harvalukuisemmat musta- ja tarhakimalainen. Vain pensas- ja maakimalaisen havaintomäärät jäivät edellisvuoden tasolle. Harvinaisemmista lajeista hevos- ja uralinkimalaista on havaittu viime vuotta vähemmän, pohjoiseen painottuvaa korpikimalaista puolestaan enemmän.

null
Laskennoissa keskimäärin havaitut päiväperhosten ja kimalaisten kokonaismäärät kuukausittain vuosina 2022 ja 2023. Elokuusta mukana on vain ensimmäinen viikko. Heinäkuusta alkaen kimalaiset ovat olleet tuntuvasti edellisvuotista runsaampia, päiväperhoset puolestaan hieman vähälukuisempia. Kuva: Syke

Pitkäjänteistä pölyttäjäseurantaa

Vapaaehtoiset havainnoijat keräävät vuosittaista seurantatietoa sekä päiväperhosista että kimalaisista. Tässä tiedotteessa esitetyt arviot perustuvat 6.8. mennessä tallennettuihin havaintoaineistoihin, jotka vastaavat yli puolta kesän havaintomäärästä. Syksyllä saatavat lopulliset arviot tulevat tarkentumaan etenkin loppukesän lajien osalta, sillä niiden lento on edelleen käynnissä.

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä Maatalousympäristön päiväperhosseuranta on toiminut vuodesta 1999 lähtien. Seuranta on keskittynyt maatalousalueille, jotka ovat perhoslajistoltaan rikkaimpia elinympäristöjä. Suomessa esiintyy kaikkiaan noin 120 päiväperhoslajia, joista noin puolesta saadaan vuosittaista runsaustietoa seurannan kautta.
Syke ylläpitää myös vuonna 2019 käynnistynyttä kimalaisseurantaa. Seuranta alkoi kaksivuotisena pilottina, mutta laajan kiinnostuksen ansiosta se on saanut jatkoaikaa. Seurannan toiminta pyritään turvaamaan jatkossakin. Suomessa esiintyy yhteensä 38 kimalaislajia, joista seurannassa on tavattu 28.

Pölyttäjiä on tarpeen seurata pitkäjänteisesti, sillä niiden kannat vaihtelevat suuresti lähinnä kesän sääoloista riippuen. Vasta pidempi aikasarja paljastaa vuosien välisen vaihtelun takana piilevät kehitystrendit. Pitkällä aikajänteellä pölyttäjälajistomme muutoksiin vaikuttavat ennen kaikkea sopivien elinympäristöjen väheneminen sekä ilmaston lämpeneminen.
”Kun on jo vuosia omaa reittiä laskenut, niin alkaa olla kokonaiskuva tästä alueesta. Ja silti aina on mielenkiintoista lähteä linjalenkille, jos kuitenkin näkisi jotain uutta!”, toteaa muuan havainnoija.

Tiedotteen kuvat ja graafit ovat tiedotusvälineiden käytettävissä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

tutkija Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus (Syke) p. 040 0148 654, etunimi.sukunimi@syke.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Mustakimalainen kukalla.
Mustakimalainen on esiintynyt edellisvuotta runsaampana. Kivikkokimalaisesta lajin erottaa varmimmin takasäärien punaisista vasukarvoista. Kuva: Juhani Niiranen
Lataa
Pikkuhäiveperhonen
Pikkuhäiveperhonen on ollut tänä kesänä runsaampi kuin lähisukulaisensa häiveperhonen. Kuva: Mikko Kuussaari
Lataa
Tummapapurikko
Tummapapurikon kannat laskivat pitkään, mutta tänä kesänä lajia on taas tavattu runsaammin. Kuva: Juha Sormunen
Lataa
Edellisvuodesta vähentyneiden ja runsastuneiden päiväperhos- ja kimalaislajien lukumäärät. Vasemmalla tuntuvasti vähentyneiden, oikealla tuntuvasti runsastuneiden lajien määrät. Molemmissa pölyttäjäryhmissä runsastuneita lajeja on ollut selvästi enemmän kuin vähentyneitä. Kuva: Syke
Edellisvuodesta vähentyneiden ja runsastuneiden päiväperhos- ja kimalaislajien lukumäärät. Vasemmalla tuntuvasti vähentyneiden, oikealla tuntuvasti runsastuneiden lajien määrät. Molemmissa pölyttäjäryhmissä runsastuneita lajeja on ollut selvästi enemmän kuin vähentyneitä. Kuva: Syke
Lataa
Laskennoissa keskimäärin havaitut päiväperhosten ja kimalaisten kokonaismäärät kuukausittain vuosina 2022 ja 2023. Elokuusta mukana on vain ensimmäinen viikko. Heinäkuusta alkaen kimalaiset ovat olleet tuntuvasti edellisvuotista runsaampia, päiväperhoset puolestaan hieman vähälukuisempia. Kuva: Syke
Laskennoissa keskimäärin havaitut päiväperhosten ja kimalaisten kokonaismäärät kuukausittain vuosina 2022 ja 2023. Elokuusta mukana on vain ensimmäinen viikko. Heinäkuusta alkaen kimalaiset ovat olleet tuntuvasti edellisvuotista runsaampia, päiväperhoset puolestaan hieman vähälukuisempia. Kuva: Syke
Lataa

Linkit

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.

Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande

Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.

Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.

Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release

The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.

Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye