Palokin koskireitin kalatalousratkaisujen vaikutuksia selvitettiin (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo)
Vesistö- ja kalatalousvaikutukset vaihtelevat suuresti eri vaihtoehdoissa. Lisäksi työssä arvioitiin Palokin voimalaitoksen merkitystä sähkömarkkinoilla liittyen energiaomavaraisuuteen ja fossiilienergiasta luopumiseen. Säätösähkömarkkinoilla vesivoiman rooli tulee asiantuntijoiden mukaan säilymään tärkeänä, mutta Palokin voimalaitoksen ei katsottu olevan kuitenkaan korvaamaton.
Matkailulle ja kalataloudelle suurimmat hyödyt
Ohitusuomatyyppisellä ratkaisulla pyritään yhteensovittamaan vesivoimaa ja kalataloutta johtamalla ympäristövirtaama Nälönpadon kautta ohitusuomaan sekä rakentamalla teknisen ja luonnonmukaisen kalatien yhdistelmä Koskijärven ja voimalaitoksen alakanavan välille. Ohitusuoman mitoituksena käytettiin 2 m3/s virtaamaa. Virtaama arvioidaan olevan riittävä kalojen houkuttelevuuden kannalta ja on noin 10 % Palokin keskivirtaamasta. Nälönvirran poikastuotanto olisi noin 1500–1800 vaelluspoikasta vuodessa. Virtaaman lisääminen toisi jonkin verran lisäarvoa matkailuun.
Palokin koskien ennallistaminen mahdollistaisi enimmillään noin 26 ha koskialueiden kunnostamisen lohikalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueiksi. Vaelluskalojen poikastuotannoksi arvioitiin noin 8 000–32 000 kpl/v. Palokin alueen koskien entisöinnin lisäarvo matkailulle laskettiin kahden skenaarion mukaan. Kalastusmatkailuun perustuvan tulon alueelle laskettiin olevan 330 000 euroa vuodessa edellyttäen, että vaelluskalakannat elpyvät siihen tilaan, että koskikalastus voidaan järjestää. Toisessa skenaariossa laajaan virkistyskäyttöön perustuva matkailu sisältäisi monipuolisia liikuntaan, luontoon ja virkistäytymiseen kohdistuvia aktiviteetteja. Laaja matkailukäyttö edellyttäisi alueen kaavoittamista, suunnitelmallista ja omistukseen perustuvaa rakentamista. Saavutettava matkailutulo riippuisi rakennettavan majoituskapasiteetin määrästä vaihdellen, 50 petipaikkaa tuottaisi noin 650 000 euroa ja 150 petipaikkaa noin 1 950 000 euroa vuodessa.
Palokki on sekä kansallisen kalatiestrategian kärkikohde että Vuoksen vesistöalueen järvitaimenkantojen toimenpideohjelman kärkikohde ja lisäksi Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukainen kohde. Heinäveden reitin kosket muodostavat koko Vuoksen alueen tärkeimmän vapaana virtaavan vaelluskalakantojen luonnonympäristön. Selvitystyön toteuttivat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Työ tehtiin maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.
Koko selvitys liitteineen löytyy ELY-keskuksen verkkosivuilta Kalatalous - ely - ELY-keskus (valitse aluevalinnaksi Pohjois-Savo)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kalatalous, Pohjois-Savon ELY-keskus:
Kalastusbiologi Teemu Hentinen p. 0295 024 037, teemu.hentinen@ely-keskus.fi
Kalatalouspäällikkö Timo Takkunen p. 0295 026 626, timo.takkunen@ely-keskus.fi
Vesistöasiat, Pohjois-Karjalan ELY-keskus:
Vesitalousasiantuntija Teppo Linjama, p. 0295 026 199, teppo.linjama@ely-keskus.fi
Johtava asiantuntija Paula Mononen p. 0295 026 204, paula.mononen@ely-keskus.fi
Liitteet
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Saimaannorpan suojelusta aiheutuvia taloudellisia menetyksiä korvaava avustusten haku avautuu kaupallisille kalastajille 1.8.2024 (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)1.8.2024 12:26:09 EEST | Tiedote
Kalastukselle aiheutuvien taloudellisten menetysten vuoksi myönnettävä avustus vuosille 2024–2027 on nyt haettavissa. Avustuksen hakuaika on 1.8.-31.8.2024.
Sinilevätilanne rauhoittunut Saaristomerellä, sisävesilläkin tilanne hyvä (Varsinais-Suomi, Satakunta)1.8.2024 11:35:29 EEST | Tiedote
Sinilevätilanne on rauhoittunut viime viikosta Lounais-Suomen alueella. Saaristomerellä sinilevää on vielä esimerkiksi Korppoon ja Rymättylän alueella runsaasti, rannikolla ja sisäsaaristossa levää on jonkin verran. Myös Rauman ja Pyhärannan edustalla on viikon takaiseen tilanteeseen nähden rauhallisempaa sinilevätilanteen osalta.
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hankkiman linja-autoliikenteen talvikausi alkaa (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)29.7.2024 10:29:11 EEST | Tiedote
Talviaikataulut astuvat voimaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hankkimassa linja-autoliikenteessä viikolla 32. ELY-keskus hankkii liikennettä usealla eri reitillä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Aikataulut pysyvät pääosin ennallaan edelliseen talveen verrattuna, mutta joidenkin reittien liikenteeseen tehdään muutoksia. Kokonaan uutta liikennettä käynnistyy reiteillä Oulu–Raahe ja Oulainen–Raahe.
Sinilevätilanne jatkuu runsaana Lounais-Suomessa (Varsinais-Suomi, Satakunta)25.7.2024 11:52:03 EEST | Tiedote
Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet Lounais-Suomen meri- ja sisävesialueilla viime viikkoon nähden. Sekä Saaristomerellä että Selkämerellä on havaittu runsaita sinileväesiintymiä. Saaristomerellä levää on havaittu hyvin runsaissa määrin aina sisäsaaristosta ulkosaaristoon, esimerkiksi Naantalissa, Kaarinassa, Kemiönsaarella ja Paraisilla sinilevää on ollut paljon.
Sinilevätilanne heikentynyt Lounais-Suomen alueella (Varsinais-Suomi, Satakunta)18.7.2024 11:48:48 EEST | Tiedote
Lounais-Suomen sinilevähavainnot ovat lisääntyneet viime viikosta satelliittikuviin ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannan tietoihin perustuen. Sinilevää on havaittu hyvin runsaissa määrin erityisesti Saaristomeren sisä- ja välisaaristossa, mutta runsaita havaintoja on myös Selkämereltä. Suurin osa leväesiintymistä on sijainnut merialueilla, mutta myös joillakin sisävesialueilla on havaittu sinilevää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme