Perheväkivallan uhka on suurimmillaan avioeroa haettaessa
Tutkimuksessa seurattiin rekisteriaineistojen avulla yli 350 000 suomalaista avioparia, joista yli 22 000 erosi. Perheväkivaltaa mitattiin käyttämällä tietoja rikosilmoituksista ja sairaalahoitoa vaatineista vammoista. Kummallakin tavalla mitattuna väkivallan riski oli suurimmillaan avioeroa edeltävänä vuonna, jolloin avioerohakemus tyypillisesti jätetään.
- Paitsi että aiempi väkivalta voi johtaa eropäätöksen tekemiseen, avioeron hakeminen näyttäisi myös lisäävän väkivallan kärjistymisen riskiä, kertoo väestötieteen yliopistonlehtori Elina Einiö Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksen tuloksissa näkyy myös naisten miehiä kohtaan harjoittama väkivalta. Se on kuitenkin huomattavasti miesten naisiin kohdistamaa perheväkivaltaa harvinaisempaa.
- Jos vaimo on eroprosessin aikana väkivallan tekijä, hän on usein samanaikaisesti myös miehen tekemän väkivallan uhri, Einiö selventää.
Perheväkivaltaa ja uhkauksia myös lapsiperheissä
Fyysisen väkivallan riski on suurentunut avioeroa edeltävänä vuonna myös niillä naisilla, joilla on alle 12-vuotiaita lapsia. Tämän lisäksi lapset näyttäisivät lisäävän todennäköisyyttä sille, että nainen joutuu erovuonna tai sitä seuraavana vuonna laittoman uhkauksen kohteeksi.
- Henkinen väkivalta näyttää jatkuvan hieman todennäköisemmin silloin, kun eronnut pari joutuu pitämään yhteyttä toisiinsa lasten takia, tarkentaa yliopistonlehtori Niina Metsä-Simola Helsingin yliopistosta.
Vaikka henkinen väkivalta ei aiheuta fyysisiä vammoja, se voi aiheuttaa suurta stressiä ja toimia eron jälkeen koston välineenä.
- Aiemmin perheväkivaltaa kohdanneille naisille olisi tärkeää tarjota ammatillista tukea jo eroprosessin alussa, jotta väkivallan kärjistymistä ja sen jatkumista eron jälkeen voitaisiin estää, Metsä-Simola sanoo.
Tutkimus on julkaistu arvostetussa Journal of Marriage and Family -lehdessä ja saatavilla verkossa: https://doi.org/10.1111/jomf.12881
Lisätiedot:
Elina Einiö
Puh. 050 3199368
Sähköposti: elina.einio@helsinki.fi
Niina Metsä-Simola
Sähköposti: niina.metsa-simola@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Naisparien todennäköisyys saada lapsia on kasvanut, mutta vain korkeasti koulutetuilla18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Korkeasti koulutetut naisparit saavat lapsen useammin kuin vähemmän kouluttautuneet naisparit. Koulutuksen merkitys on korostunut entisestään ajan myötä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Lohen geenit paljastavat puberteetin ja evoluution salaisuuksia17.12.2024 12:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miten yksittäinen geeni voi vaikuttaa merkittävästi lohen sukukypsyysikään, joka on ratkaisevan tärkeä lohen elinkaaren kannalta.
Narukuviot valottavat kulttuurien välisiä yhteyksiä ja matemaattisen ajattelun juuria17.12.2024 09:51:50 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäri maailman dokumentoidut sormilla muodostettavat narukuviot voivat viitata jopa vuosituhansia vanhaan yhteiseen kulttuuriperintöön. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia kulttuuristen ilmiöiden kehitystä ja levinneisyyttä matemaattisten menetelmien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme