Perinnebiotooppien lajistoa voidaan auttaa kaupunkien viherrakentamisessa
Perinnebiotoopit kuten niityt ja kedot ovat kulttuuriympäristön helmiä, ja ne ovat tärkeitä elinympäristöjä monelle uhanalaiselle lajille. Perinneympäristöjen vähentyessä kaupunkien luontoalueista on tullut tärkeitä uuselinympäristöjä monille lajeille. Lappeenrannan niittyverkostolla tuetaan perinnebiotooppien lajistoa ja samalla edistetään viherrakentamisen kiertotaloutta.
Suomen ympäristökeskus (Syke) ja Lappeenrannan kaupunki
Peräti neljäosa Suomen uhanalaisista lajeista elää perinnebiotoopeilla. Niiden määrä on kuitenkin vähentynyt 99 prosenttia viimeisen sadan vuoden aikana maatalouden rakennemuutoksen ja yleisen rehevöitymisen johdosta. Niittyjä uhkaavat umpeenkasvu ja laidunnuksen loppuminen.
”Perinnebiotooppien tilaa voidaan parantaa hoitamalla. Perinnebiotooppien taantuvat lajit voivat löytää uutta elintilaa myös kaupunkien uuselinympäristöistä kuten puistojen niittylaikuilta, ruderaateilta ja viherkatoilta”, sanoo erityisasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskuksesta.
Lappeenrannan niittyverkosto tukee kaupunkiluonnon monimuotoisuutta
Myös kaakkoisessa Suomessa perinnebiotoopit ovat lähes tyystin kadonneet, mutta osa niiden lajistosta on löytänyt elintilaa kaupungin hoidetuilta avoimilta viheralueilta.
Lappeenrannan kaupunkialueelle on vuodesta 2020 alkaen perustettu niittyverkostoa lajiston turvaamiseksi. Pääosin entisistä nurmikkoalueista koostuva niittyverkosto kattaa tällä hetkellä yli 40 niittykohdetta, joita hoidetaan luonnon monimuotoisuutta vahvistaen. Niittyverkosto sijaitsee lähellä rakennettuja alueita ja sitä tukevat kaupunkimetsien reunavyöhykkeet, viljelypalstat, puistot ja puutarhat.
Niittyverkoston rakentamisessa on hyödynnetty kiertotalouden periaatteita. Esimerkiksi kaupungin leikkipaikkojen ja katujen kunnostustöistä syntyneitä puhtaita ylijäämämaita on käytetty uudelleen läheisillä nurmialueilla muotoilemalla maa-aineksista loivia kumpuja ja kylvämällä niille niittykasveja.
”Niittyverkostolla voidaan tukea kaupunkiympäristön luontoarvoja sekä samalla saada kustannussäästöjä viheralueiden hoidossa ja pienentää kaupungin hiilijalanjälkeä. Niittyverkosto vahvistaa alueellista imagoa, maiseman arvoja ja monipuolistaa asukkaiden virkistysympäristöä”, kertoo ympäristösuunnittelija Anna Vuori Lappeenrannan kaupungilta. Niityt toimivat myös suojavyöhykkeinä asutuksen ja liikenneväylien välissä, sillä ne sitovat paremmin pölyä kuin nurmikot.
Lappeenrannan niittyverkostoon kuuluvat muun muassa Rakuunamäen ja Pikisaaren puistoalueet, lähes puolet arboretumin alueesta mukaan lukien Pappilanpellon niitty sekä keskustan alueelle sijoittuvan linnoituksen vallirinteiden niityt.
Kaupunkiniityt tärkeitä pölyttäjille
Kaupunkiniityillä viihtyvät myös monet pölyttäjät. Etenkin kimalaiset hyötyvät paahteisten kaupunkiniittyjen hallitusta hoitamattomuudesta ja monivuotisten kukkakasvien istuttamisesta.
Kaupungeissa tavataan suhteellisesti enemmän sellaisia pölyttäjiä, jotka ovat ravinnonkäytöltään ja elinympäristövaatimuksiltaan generalisteja. Niiden runsaus, monimuotoisuus tai ravinnonkeruuaktiivisuus saattaa olla suurempi kuin maatalous-, metsä- tai luonnonsuojelualueilla.
Lue lisää
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja antavat:
• ympäristösuunnittelija Anna Vuori, Lappeenrannan kaupunki, etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi, p. 040 570 1044
• kaupunginpuutarhuri Laura Ratilainen, Lappeenrannan kaupunki, etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi, p. 040 653 0935
• erityisasiantuntija Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 040 509 8654
Circwaste-hanke
Suomen ympäristökeskus koordinoi ”Circwaste – Kohti kiertotaloutta” -hanketta. EU Life -ohjelmaan kuuluvan seitsenvuotisen hankkeen budjetti on lähes 19 miljoonaa euroa. Hankkeen tavoitteena on edistää kiertotaloutta käytännön toimenpitein rakentamisessa, maataloudessa, teollisuudessa, elintarvikeketjussa ja kotitalouksissa. Hankkeessa tunnistetaan tehokkaimpia konkreettisia toimia kiertotalouden edistämiseksi. Lappeenrannan kaupunki on yksi Circwasten kiertotalouden edelläkävijäkunnista.
Tiedotteen kuvat ovat median käytettävissä.
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Number of moths has remained stable for 30 years, but the species have changed significantly27.6.2024 15:21:49 EEST | Press release
The 30th anniversary report of the national Nocturna moth monitoring, coordinated by the Finnish Environment Institute (Syke) and launched in 1993, presents the history, background and changing species of moths in Finland. Nocturna is one of Finland's longest-running monitorings of species and the third longest-running moth monitoring in Europe. As moths are sensitive to changes in the environment, their monitoring provides valuable information about the effects of global warming, for example.
Antalet nattfjärilar har hållits stabilt i 30 år, men artbeståndet har förändrats avsevärt27.6.2024 15:20:36 EEST | Tiedote
Finlands miljöcentrals 30-årsrapport om den riksomfattande Nocturna-nattfjärilsuppföljningen som inleddes 1993 presenterar nattfjärilsuppföljningens historia, bakgrund och nattfjärilsarter som förändras i vårt land. Nocturna är en av Finlands längsta uppföljningar av organismgrupper och den tredje längsta uppföljningen av nattfjärilar i Europa. Nattfjärilarna uttrycker lätt förändringar i miljön, så uppföljningen av dem ger värdefull information om bland annat effekterna av den globala uppvärmningen.
Det varma vädret ökade antalet observationer av cyanobakterier i insjöarna, vid kusterna och i Finska viken27.6.2024 13:06:21 EEST | Tiedote
Antalet observationer av cyanobakterier har ökat sedan förra veckan. Till följd av det varma vädret förekommer det något mer cyanobakterier i insjöarna än genomsnittet för tidpunkten. Observationerna av cyanobakterier har ökat betydligt i Finska vikens havsområde och i norra delen av Östersjöns huvudbassäng.
Warm weather has increased blue-green algae observations in inland waters, on the coasts and in the Gulf of Finland area27.6.2024 13:04:13 EEST | Press release
The number of blue-green algae observations has increased since last week. As a result of the warmer weather, the occurrences of blue-green algae in inland waters are slightly above average for the time of year. There has been a significant increase in blue-green algae observations in the Gulf of Finland and in the northern part of the Northern Baltic Proper.
Lämmin sää lisäsi sinilevähavaintoja sisävesillä, rannikoilla sekä Suomenlahden alueella27.6.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt viime viikosta. Lämpimien säiden seurauksena sinilevää esiintyy sisävesillä ajankohtaan nähden hieman keskimääräistä enemmän. Sinilevähavainnot ovat lisääntyneet merkittävissä määrin Suomenlahden merialueella ja Itämeren pääaltaan pohjoisosassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme