Suomen ympäristökeskus

Perinteiset ja biohajoavat katemuovit kuormittavat maatalousmaata

Jaa

Suomen ympäristökeskuksen vetämä MicrAgri-tutkimushanke selvitti maa- ja puutarhatalouden muovikuormitusta maaperään. Tutkimuksissa selvisi, että maatalousmaahan päätyy mikromuoveja viljelyssä käytetyistä katemateriaaleista. Lisäksi havaittiin, että biohajoaviksi luokiteltujen muovien kappaleet hajosivat viileässä peltomaassa hyvin hitaasti. Maatalousmaan muovikuorman vähentämiseksi biohajoaville muoveille tulisikin kehittää uudet Suomen pohjoisiin olosuhteisiin sopivat hajoamisvaatimukset ja maatalousmuovijätteen lajittelua ja keräämistä pois maatiloilta tulisi tehostaa.

Katekalvoa pellolla. © Salla Selonen
Katekalvoa pellolla. © Salla Selonen

Maatalousmuoveja päätyy maaperään

”Otimme maanäytteitä pelloilta, joissa oli käytetty erilaisia katemuoveja ja -kankaita ja analysoimme niistä isompikokoiset muovit ja osasta näytteitä mikromuovit. Isompikokoisia muoveja kerättiin myös maan pinnalta. Näin selvitimme, onko materiaaleista irronnut maaperään muovinpalasia tai -hiukkasia”, Syken erikoistutkija Salla Selonen kertoo. 

Eri peltokohteiden maaperästä löytyi eniten kyseisellä kohteella käytettyä muovityyppiä, mikä viittaa siihen, että nämä materiaalit ovat maaperän makro- ja mikromuovien lähteitä. Yli kahden millimetrin kokoisia muoveja löytyi eniten kohteilta, joissa oli käytetty monivuotista biohajoavaa kalvoa. Mikromuoveja puolestaan löytyi eniten kohteilta, joissa oli käytetty auringonvalon vaikutuksesta pilkkoutuvaa oksohajoavaa kalvoa. Oksohajoavien muovien tuominen markkinoille on nykyisin kielletty EU-alueella (2019/904/EU).  

Kohteilta, joissa oli käytetty polyeteeni-mansikkamuovia, löytyi myös runsaasti mikromuoveja, mutta suurempia kappaleita vain vähän. Tämä voi heijastaa viljelijöiden aktiivisuutta suurempien muovinkappaleiden keräämisessä tai mikro- ja makromuovien erilaista syntymekanismia. Makromuoveja irtoaa katekalvoista repeämällä, kun taas mikromuoveja voi muodostua kulumisen kautta. Katemateriaalien lisäksi maaperän mikromuovilähteitä ovat tutkimusten mukaan esimerkiksi jätevesilietepohjaiset lannoitteet. 

Biohajoava katemuovi hajoaa hitaasti viileissä olosuhteissa 

Laboratoriokokeissa perinteisestä polyeteeni-katekalvosta jauhettujen mikromuovien vaikutukset olivat maaperässä vähäisiä. Sen sijaan biohajoavaksi luokitellusta muovista jauhetut mikromuovit ja selluloosa lisäsivät korkeilla pitoisuuksilla (1 %) maan liukoisen hiilen määrää, mikä todennäköisesti oli syynä maaperän typenkierrossa havaittuihin muutoksiin. Biohajoava muovi muutti myös maaperän mikrobiyhteisöä. Kiivas hajotusaktiivisuus ja maaperän vedenpidätyskyvyn kasvu vaikuttivat todennäköisesti myös kasveihin ja lieroihin. 

Toisessa laboratoriokokeessa havaittiin, että isompien biohajoavien muovinkappaleiden hajoaminen maaperässä oli hidasta. Kylmässä (1–3 °C) hajoamisen merkkejä ei ollut juuri laisinkaan ja lämpimässäkin (21–22 °C) hajoamisen merkit olivat vähäisiä 21 kuukautta kestäneen kokeen aikana. Biohajoavien muovien hajoaminen Suomen pohjoisissa ympäristöolosuhteissa on siis hidasta. 

Ratkaisuja etsittiin yhdessä viljelijöiden kanssa 

Hanke keräsi kyselytutkimuksella viljelijöiden havaintoja muovien esiintymisestä maaperässä sekä ehdotuksia muovikuormituksen vähentämiseksi. Aihe herätti kiinnostusta, ja vastauksia tuli yli 300 kappaletta. Vastauksissa maatalousmuovien kierrätyksen tehostaminen nousi yleisimmäksi ehdotukseksi maaperän muovikuormituksen vähentämiseksi. Myös materiaalien ja menetelmien kehittämistä pidettiin tärkeänä.  

Toimenpiteitä pohdittiin myös alan asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. MicrAgri-hankkeen suositukset toimenpiteiksi on nyt julkaistu Suomen ympäristökeskuksen raportteja -sarjassa sekä Toimintasuositukset-julkaisussa

Maaperän muovikuormituksen vähentämiseksi tarvitaan sääntelyä, valvontaa ja tutkimustietoa. Tietoa parhaista käytännöistä tulisi kerätä ja ylläpitää keskitetysti niin, että ne ovat kaikkien viljelijöiden saatavilla.  

Suomen ympäristöolosuhteet tulisi huomioida sekä biohajoavien materiaalien kehityksessä että hajoavuuskriteereissä. Lisäksi tarvitaan pakollisia tuotemerkintöjä ja valvontaa biohajoavien katemuovien hajoamisesta maaperässä sekä tutkimustietoa biohajoavien muovien jäämistä ja vaikutuksista erilaisissa maaperä- ja ilmasto-olosuhteissa. Perinteisten ja biohajoavien muovien hyödyt ja haitat tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti koko elinkaaren ajalta. Lisäksi esimerkiksi jätevesilietteen ravinteiden talteenottoa ja hyödyntämistä tulisi kehittää niin, etteivät lietteessä olevat haitta-aineet ja mikromuovit päätyisi maaperään.  

Maatalousmuovien tutkiminen jatkuu  

Maa- ja metsätalousministeriön Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) rahoittamassa hankkeessa MicrAgri: Mikromuovit maatalousmaassa – päästöt, vaikutukset ja vähentäminen pureuduttiin maatalousmaan muovikuormitukseen Suomen ympäristökeskuksen (Syke), Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Ruokaviraston yhteistyönä. Samalla tutkittiin, miten perinteiset ja biohajoavat mikromuovit vaikuttavat maaperään, kasveihin ja maaperäeliöihin. 

“Siinä missä mikromuoveja on tutkittu meriympäristössä jo pari vuosikymmentä, huoli maaperän mikromuoveista nousi selkeästi myöhemmin. Viime vuosina aihetta koskevat tutkimukset ovat lisääntyneet nopeasti”, Selonen kertoo. 

Tällä hetkellä käynnissä on EU:n Horizon2020-ohjelmasta rahoitettu hanke PAPILLONS, jossa pureudutaan maatalousmaan mikromuovikuormitukseen ja sen vaikutuksiin Euroopan tasolla. Suomesta hankkeessa ovat mukana sekä Suomen ympäristökeskus että Luonnonvarakeskus. EU:n LIFE-ohjelman alla rahoitettu hanke PlastLIFE jalkauttaa Suomen Muovitiekarttaa, jossa yksi toimenpide-ehdotus on tehostaa muovin kierrätystä ja korvaamista maataloudessa ja puutarhoilla. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus, ja siinä on mukana lukuisia partnereita tutkimuslaitoksista, oppilaitoksista, kuntasektorilta, järjestöistä ja yritysmaailmasta. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Katekalvoa pellolla. © Salla Selonen
Katekalvoa pellolla. © Salla Selonen
Lataa

Linkit

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Väitös: Pahamaineiset sinilevälajit hyödyntävät kevätkukinnan jälkeistä fosfaattia oletettua vähemmän19.11.2024 08:30:00 EET | Tiedote

Rihmamaiset sinilevälajit, joista osa on myrkyllisiä, hyödyntävät kevätkukinnasta jäljelle jäävää fosfaattia oletettua vähemmän. Tähän tulokseen päädyttiin Mari Vanharannan väitöskirjassa, joka tarkastetaan 22.11.2024. Väitöskirjassa tutkittiin kevätkukinnan jälkeisen planktonyhteisön kykyä hyödyntää ylijäämäistä fosfaattia. Ylijäämäisen fosfaatin ja sinileväkukintojen välisen yhteyden ymmärtäminen on tärkeää sinileväkukintojen riskiarvioiden laatimisessa ja Itämeren rehevöitymisongelman hallitsemisessa.

Fosforläckaget från jordbruket kan minskas med hjälp av strukturkalk och jordförbättringsfiber som uppkommer som biprodukter i industrin14.11.2024 07:50:00 EET | Pressmeddelande

Användning av strukturkalk och jordförbättringsfiber som jordförbättringsmedel minskade erosion från åkrarna enligt en färsk studie. Därmed minskade också belastningen av fosfor på hav, sjöar och vattendrag. Belastningen från tillrinningsområdet minskade med omkring tio procent. På enstaka åkrar sjönk fosforhalterna i vattnet som rinner ut via täckdikena med upp till 70 procent. Strukturkalk och jordförbättringsfiber förbättrar markens struktur, vilket minskar läckaget från åkrarna till vattendragen. Studien visade också att skörden kan bli bättre. Effekterna av jordförbättringsmedel undersöktes för första gången för stora tillrinningsområden på över 100 hektar.

Maatalouden fosforikuormaa vesiin voidaan vähentää teollisuuden sivutuotteina syntyvillä rakennekalkilla ja ravinnekuidulla14.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Rakennekalkin tai ravinnekuidun käyttö pellolla maanparannusaineena vähensi uuden tutkimuksen mukaan kiintoaineen kulkeutumista pelloilta ja siten myös kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin kuormitusta vesiin. Fosforikuorma valuma-alueelta väheni noin kymmenen prosenttia. Yksittäisillä pelloilla salaojavesien fosforipitoisuudet laskivat jopa 70 prosenttia. Rakennekalkki ja ravinnekuitu parantavat maan rakennetta, jolloin huuhtouma pelloilta vesiin vähenee. Tutkimus osoitti myös sadon paranemista. Maanparannusaineiden vaikutuksia vesistökuormitukseen tutkittiin ensimmäistä kertaa laajoilla, yli 100 hehtaarin valuma-alueilla.

Policy Brief: Limiting sulphate load of wastewaters calls for environmental quality standards7.11.2024 07:55:00 EET | Press release

The clean energy transition and the green transition are bringing mining and battery technology industries to Finland. As a result, sulphate discharges into inland waters and the Baltic Sea will increase. Sulphate also has beneficial effects in water bodies, and it is not currently classified as a harmful substance. However, a high local load may adversely affect aquatic organisms, especially in lakes with a naturally low sulphate concentration. In its new Policy Brief, the Finnish Environment Institute issues recommendations for reducing the harmful effects of the sulphate load in wastewaters.

Politiikkasuositus: Jätevesien sulfaattikuorman rajoittamiseksi tarvitaan ympäristönlaatunormit7.11.2024 07:45:00 EET | Tiedote

Siirtyminen puhtaaseen energiaan ja vihreä siirtymä ovat tuomassa Suomeen kaivostoimintaa ja akkuteknologiateollisuutta. Tämän seurauksena jätevesien sulfaattikuorma sisävesiin ja Itämereen kasvaa. Sulfaatilla on vesistöissä myös hyödyllisiä vaikutuksia, eikä sulfaattia nykyisin luokitella haitalliseksi aineeksi. Suuri paikallinen kuorma voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti vesieliöstöön etenkin järvissä, joissa sulfaattia on niukasti. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu antaa suosituksia jätevesien sulfaattikuorman haittojen vähentämiseksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye