Peruskoulu-uudistus johti masennusoireiden yleistymiseen korkeakoulutetuista perheistä tulevien naisten keskuudessa

Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkijana ja Jyväskylän yliopiston professorina työskentelevän Petri Böckermanin ja Jyväskylän yliopiston apulaisprofessorin Mika Haapasen ym. tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen peruskoulu-uudistuksen vaikutuksia mielenterveyden oireisiin aikuisuudessa. Mielenterveyttä mitataan hoitojaksoilla erikoisterveydenhuollossa.
Koulutuksen ja terveyden välistä yhteyttä on tutkittu laajasti. Tehdyissä tutkimuksissa on hyödynnetty koulujärjestelmään tehtyjä muutoksia, joiden vaikutuksia väestöön on voitu tutkia. Muutosten avulla voidaan eristää koulutuksen kausaalinen vaikutus väestön terveyteen.
Tutkimuksessa käy ilmi, että peruskoulu-uudistus ei vaikuttanut keskimäärin arvioituna koulujärjestelmästä valmistuvien mielenterveyteen aikuisuudessa. Uudistus kuitenkin johti masennusoireiden yleistymiseen sellaisten naisten osalta, jotka olivat korkeasti koulutetuista perheistä.
”Masennusoireiden yleistyminen voi johtua siitä, että peruskoulu-uudistuksen jälkeen kilpailu jatko-opiskelupaikoista kiristyi.”, arvioi tutkija Petri Böckerman.
Nyt julkaistu tutkimus perustuu 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen alueellisesti porrastettuun toteutukseen Suomessa. Uudistuksen myötä siirryttiin rinnakkaiskoulujärjestelmästä yhtenäiskouluun ja valinta ammatillisen koulutuslinjan ja akateemisen koulutuslinjan välillä siirtyi myöhäisemmäksi 11 ikävuodesta 16 ikävuoteen. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin Suomessa vaiheittain. Ensimmäisenä uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön vuonna 1972 Lapin läänissä, mistä uudistus asteittain levitettiin koko Suomeen. Viimeisenä peruskoulujärjestelmään siirryttiin pääkaupunkiseudulla. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen siirtyivät uuteen järjestelmään vuonna 1977.
Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen ja THL:n kokoamia suomalaisia rekisteriaineistoja ja sen rahoitti Strategisen tutkimuksen neuvoston WIP-hanke.
Tutkijaryhmä:
Petri Böckerman, Jyväskylän yliopisto, PT ja IZA
Mika Haapanen, Jyväskylän yliopisto
Christopher Jepsen, University College Dublin and IZA Institute of Labor Economics
Alexandra Roulet, INSEAD and Centre for Economic Policy Research
Yhteyshenkilöt
Petri Böckermanerikoistutkija
Puh:040 091 3189petri.bockerman@labour.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Palkansaajien tutkimuslaitos eli PT on itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään riippumatonta ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn taloustiede mukaan lukien koulutuksen tutkimus, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Eläkkeiden inflaatiovakauttajan olisi voinut suunnitella toisin16.4.2025 06:45:00 EEST | Blogi
Tammikuussa sovittu eläkeuudistus toi mukanaan inflaatiovakauttajan, joka leikkaa eläkkeitä inflaatiopiikkien aikana. Uudistuksen tarkoituksena on vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitus, mutta onko se onnistunut valinta? Tässä blogissa pohdimme, millaisia seurauksia inflaatiovakauttajalla voi olla eläkeläisten toimeentuloon ja makrotalouden vakauteen – ja olisiko samoihin tavoitteisiin voinut päästä vähemmän haitallisin keinoin.
Ekonomisk prognos 2025-2027: Ekonomin återhämtar sig under osäkra tider3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2025 kommer Finlands ekonomi att växa med 1,4 procent under 2025. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,9 procent respektive 1,4 procent. Långsammare inflation och räntesänkningar kommer att stödja tillväxten i bostadsbyggande, privat konsumtion och export. Den internationella osäkerheten är exceptionellt hög, vilket innebär en ökad risk för långsammare tillväxt än väntat.
Talousennuste vuosille 2025–2027: Jousitus kovilla, talous elpyy epävarmuuden aikana3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne paranee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,9 ja 1,4 prosenttiin. Hidastunut inflaatio ja koronlaskut tukevat asuinrakentamisen, yksityisen kulutuksen ja viennin kasvua. Kansainvälinen epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, mikä merkitsee kohonnutta riskiä ennustettua hitaamman kasvun toteutumiselle.
Tansanian shokkiherkkä sosiaaliturva – tutkimus peräänkuuluttaa uudistuksia12.3.2025 07:10:00 EET | Tiedote
Tansania kohtaa yhä vakavampia humanitaarisia kriisejä, joita aiheuttavat ilmastonmuutos, terveyskriisit ja lähialueiden konfliktit. Tuore tutkimus korostaa kiireellistä tarvetta shokeilta suojaavan sosiaaliturvan kehittämiselle, jotta kriisien vaikutukset voidaan minimoida ja tarjota väestölle parempaa suojaa. Tutkimuksessa suositellaan sosiaaliturvan rahoituksen lisäämistä, ennakoivaa suunnittelua, lainsäädännön vahvistamista, kriisejä ennakoivien teknisten työkalujen hyödyntämistä ja humanitaarisen avun parempaa integrointia kansallisiin sosiaaliturvajärjestelmiin. Ilman rakenteellisia uudistuksia miljoonat tansanialaiset jäävät taloudelliseen ja sosiaaliseen ahdinkoon.
Talous & Yhteiskunta 1/2025 | Yritystuet ja teollisuuspolitiikka7.3.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Yritystuet ovat harvoja leikkauskohteita, jotka sekä taloustutkijat että kansa hyväksyisivät. Siitä huolimatta tukia tulee koko ajan vain lisää. Eivätkö yritykset pärjää, ellei niitä tueta verovaroin? Mitä tuilla oikeastaan saadaan aikaan?
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme