Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia

Purentaelimistön toimintahäiriöiden Käypä hoito -suositus päivitetty: Potilaalla on tärkeä rooli purentaelimistön vaivojen hoidossa

Jaa
Purentaelimistön toimintahäiriöt ja kivut (Temporomandibular Disorders, TMD) ovat hammassäryn jälkeen toiseksi yleisimpiä kasvojen alueen kiputiloja, joiden takia hakeudutaan hoitoon. Potilaat pystyvät usein itse helpottamaan TMD-oireita karsimalla kuormittavia elämäntapoja ja noudattamalla hammaslääkärin yksilöllisiä omahoito-ohjeita. Päivitetty TMD:n Käypä hoito -suositus tarjoaa myös hammaslääkäreille uusia, näyttöön perustuvia diagnostisia työkaluja, jotka tukevat yksilöllisen hoidon suunnittelua.
Hammaslääkäri tutkii purentaelimistöä palpoiden eli käsin tunnustellen. Kuva: Pirjo Päkkilä
Hammaslääkäri tutkii purentaelimistöä palpoiden eli käsin tunnustellen. Kuva: Pirjo Päkkilä

Jopa puolet aikuisväestöstä kärsii joskus TMD-oireista, ja oireet ovat moninaiset: kipua pään ja kasvojen alueella, päänsärkyä, leukojen jäykkyyttä, naksumista ja lonksumista. TMD:n luonnolliseen kulkuun kuuluu oireiden ja löydösten sekä oireettomien jaksojen vaihtelu. Oireita esiintyy yleisemmin 30–50-vuotiailla ja enemmän naisilla kuin miehillä. Oireet ovat yleisiä myös kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla.

TMD-vaivat ovat useimmiten lieviä ja ohimeneviä, jolloin moni potilas pystyy itse helpottamaan oireitaan omalla toiminnallaan.

– Monet asiat vaikuttavat purentaelimistöön ja myös kivun kokemiseen. Potilas voi tehdä paljon itse vähentämällä kuormittavia elämäntapoja, miettimällä ryhtiä ja asentojaan sekä pyrkimällä hyvään stressinhallintaan, listaa Käypä hoito -työryhmän pj., professori Kirsi Sipilä.

Toistuvat tai jatkuvat kivut vaativat hammaslääkärin tutkimusta ja hoitoa. Noin 10 %:lla väestöstä diagnosoidaan hoitoa vaativa TMD. Diagnoosin ja riskitekijöiden perusteella potilaalle tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma.

– Purentaelinvaivoja hoidetaan perustuen hammaslääkärin tekemään tutkimukseen ja diagnoosiin, ja jokainen saa yksilölliset hoito-ohjeet hammaslääkäriltään. Esimerkiksi lihas- ja nivelperäisiin vaivoihin on erilaiset hoito-ohjeet ja harjoitteet, muistuttaa Sipilä.

Hammaslääkärin ohjeistamalla omahoidolla voidaan merkittävästi helpottaa oireita, ja suositus tarjoaa nyt uusia lisämateriaaleja ja ohjevideoita myös omahoidon tueksi. Harjoitteiden ja omahoidon lisäksi hoitona käytetään tarvittaessa muun muassa purentakiskoa, fysioterapiaa ja lyhytaikaista kipulääkitystä. Hoitoja yhdistämällä saadaan usein parempia tuloksia kuin yksittäisillä hoidoilla. TMD-potilaista suurin osa voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa, ja hoidon ennuste on yleensä hyvä. Vain pieni osa (10–15 %) TMD-diagnoosin saaneista potilaista tarvitsee vaativampaa hoitoa, kuten psykologin tai kipuklinikan apua, erikoissairaanhoitoon kuuluvia toimenpiteitä tai kirurgista hoitoa.

Uusia työkaluja hammaslääkäreille

TMD:n Käypä hoito -suosituksessa on nyt mukana TMD:n diagnostiikkaan kehitetty uusi kansainvälinen menetelmä (DC/TMD), joka tarjoaa tukea hammaslääkärin ja myös lääkärin työhön. Mukana on työkaluja tarkempaan kliiniseen diagnostiikkaan, kroonistumisen riskitekijöiden ja psykososiaalisen kuormituksen arviontiin sekä uusia materiaaleja, ohjeistuksia ja videoita. Suositukseen on koottu myös uusia erityisesti lapsille soveltuvia toiminnallisen tutkimuksen keinoja, ja suositus kehottaa puuttumaan lasten TMD-vaivoihin herkästi.

– TMD-oireet ovat yleisiä myös lapsilla. Ne voivat muun muassa olla toistuvan päänsäryn yksi syy. Lasten TMD-oireisiin on tärkeä puuttua varhain, ettei kipu pääse kroonistumaan, Sipilä muistuttaa.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseuran asettama työryhmä on päivittänyt TMD:n Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti.

Tutustu päivitettyyn TMD:n Käypä hoito -suositukseen.

Lisätietoja:

Professori, Käypä hoito -työryhmän pj. Kirsi Sipilä, kirsi.sipila (at) oulu.fi, p. 050 359 6888

HLT, EHL, Käypä hoito -toimittaja Marja Pöllänen, marja.pollanen (at) duodecim.fi, p. 040 723 5818

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Hammaslääkäri tutkii purentaelimistöä palpoiden eli käsin tunnustellen. Kuva: Pirjo Päkkilä
Hammaslääkäri tutkii purentaelimistöä palpoiden eli käsin tunnustellen. Kuva: Pirjo Päkkilä
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia
Bulevardi 30 B 5
00120 HELSINKI

p. 09 6803 120, toimisto@apollonia.fihttps://www.apollonia.fi

Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia on 1892 perustettu tieteellinen yhdistys. Apollonia järjestää riippumattomaan tietoon perustuvaa täydennyskoulutusta, tukee hammaslääketieteellistä tutkimusta ja välittää tutkimustietoa suunterveydestä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia

Hampaiden kiinnityskudossairauksien esiintyvyys kasvaa – Käypä hoito -suositus päivitetty12.2.2025 08:09:44 EET | Tiedote

Terve Suomi -väestöterveystutkimuksen mukaan hampaiden kiinnityskudossairauksien esiintyvyys ei ole vähentynyt, vaan kasvaa. Kahdella kolmasosalla aikuisväestöstä on kiinnityskudossairauksista kertovia syventyneitä ientaskuja, ja vaikeaa kiinnityskudossairautta löytyy jo 20-vuotiailta aikuisilta. Kiinnityskudossairaudet ovat alidiagnosoitu kansansairaus, painottaa juuri päivitetty parodontiitin Käypä hoito -suositus.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye