Rahkasammalen kestävä korjuu tarvitsee kriteerit
Rahkasammalen korjuussa suon pinnalta nostetaan elävää rahkasammalbiomassaa pois. Tutkimusten mukaan uusi rahkasammalkasvusto palautuisi viimeistään 30 vuoden kuluttua korjuusta. Korjuun pitkäaikaisista vaikutuksista ei kuitenkaan ole tutkimustietoa.
Rahkasammalen korjuun ohjaamiseksi ja hallinnollisten menettelytapojen kehittämiseksi on käynnistetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen koordinoima ja ympäristöministeriön rahoittama "Rahkasammalen korjuun menetelmät, ohjaaminen ja seuranta Suomessa" -hanke. Hankkeessa tehdään yhteistyötä viranomaisten, alan toimijoiden ja tutkijoiden kanssa.
Hankkeessa laaditaan kestävän rahkasammalen korjuun kriteerit. Lisäksi hankkeessa selvitetään, miten rahkasammalen korjuuta voidaan ohjata ja tarvitseeko ohjauskeinojen kehittäminen muutoksia lainsäädäntöön.
- Kestävässä rahkasammalen korjuussa keskeistä on korjuun kohdistaminen luonnonarvoiltaan alhaisille soille ja korjuumenetelmien kehittäminen siten, että uusi rahkasammalkasvusto pääsee nopeasti kasvuun, toteaa hankekoordinaattori Ari Koski Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
Rahkasammalta käytetään kasvihuoneissa kasvualustojen materiaalina korvaamaan muun muassa kasvuturvetta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hankekoordinaattori Ari Koski, 0295 027 350, ari.koski@ely-keskus.fi
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Kevyelle liikenteelle uusi väylä Viitostielle Kontiomäen eteläpuolelle (Kainuu)23.4.2025 09:39:21 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on aloittanut liikennejärjestelmästä ja maanteistä säädetyn lain mukaisen tiesuunnitelman laatimisen valtatielle 5 Paltamoon. Suunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Paltamon kunnan kanssa. Tiesuunnitelmassa suunnitellaan erillinen jalankulku- ja pyörätie valtatien 5 varteen välille Kontiomäen huoltoasema - Leppiläntien liittymä. Tie suunnitellaan valtatien 5 länsipuolelle huoltoaseman ja valtatien 22 liittymän välillä ja itäpuolelle valtatien 22 liittymän ja Leppiläntien välillä. Hankkeen tavoitteena on turvata jalankulkijoille ja pyöräilijöille kulkuyhteys kylältä huoltoaseman palveluihin sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen. Suunnittelutyö aloitetaan huhtikuussa 2025 ja tiesuunnitelma valmistuu helmikuussa 2026. Alkuvuodesta 2026 järjestetään Paltamossa avoin vuorovaikutustilaisuus, jossa esitellään suunnitelmaluonnoksia. Vuorovaikutustilaisuudesta tiedotetaan erikseen. Tiesuunnitelman jälkeen hankkeelle laadi
Varsinais-Suomen ELY-keskus teki päätöksen Porin raatihuoneen suojelemisesta (Satakunta, Varsinais-Suomi)17.4.2025 08:58:22 EEST | Tiedote
Varsinais-Suomen ELY-keskus on suojellut Porin raatihuoneen piha-alueineen. Raatihuone on valtakunnallisesti arvokas kohde ja se sijaitsee myös muinaisjäännösalueella.
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut16.4.2025 14:18:44 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien kevätmuutto on alkanut keskimääräistä aikaisemmin. Ensimmäiset kaksi valkoposkihanhea havaittiin perjantaina 7.3. Turun Ruissalossa. Kuluvan jakson suurin muuttoaalto koettiin sunnuntaina 13.4., jolloin useassa havaintopisteessä laskettiin yli 3 000 muuttavaa valkoposkihanhea. Helsingin Kivikossa laskettiin suurin määrä, 3 630 muuttavaa hanhea.
Honkajoen alueella on aloitettu selvitystyö Karvianjoen tilan parantamiseksi (Satakunta, Etelä-Pohjanmaa)14.4.2025 12:34:33 EEST | Tiedote
Karvianjoen päävesistössä Honkajoen alueella selvitetään keinoja, joilla voidaan parantaa Karvianjoen ekologista tilaa. Esiselvitys toteutetaan osana JTF-rahoitteista NEVALA-hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on edistää turvetuotannon kuormittamien vesistöjen kunnostamista. Esiselvityksen toteuttaa KVVY Tutkimus Oy, joka on kotimainen ympäristötutkimusten ja laboratoriopalveluiden ammattilainen.
Näppi T & N Oy:n kiviaineksen ottamistoiminnan laajennusta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma nähtäville (Varsinais-Suomi, Satakunta)14.4.2025 09:13:44 EEST | Tiedote
Näppi T & N Oy suunnittelee kalliokiviainesten ottamistoiminnan laajentamista Eurajoen kunnan ja Rauman kaupungin alueella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme