RESPA 22 -harjoitus testaa pääkaupunkiseudun varautumista vakaviin sähkön jakeluhäiriöihin
Yritykset, kotitaloudet ja muut yhteiskunnan toiminnot ovat riippuvaisia häiriöttömästä sähkön saatavuudesta. Häiriöitä voi kuitenkin esiintyä sääilmiöiden, kyberiskujen, huolimattomuuden, tietämättömyyden tai onnettomuuksien seurauksena. Niiden kesto, laajuus ja vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia.
RESPA 22 -harjoituksessa pääkaupunkiseudun energiayhtiöt ja viranomaiset harjoittelevat yhteistoimintaa laajassa ja pitkäkestoisessa kanta- ja jakeluverkkojen häiriötilanteessa. Harjoituksessa kuvitteellinen sään aiheuttama häiriö lamauttaa pitkäksi aikaa yhteiskunnan perustoiminnot pääkaupunkiseudulla Helen Sähköverkko Oy:n, Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n ja Caruna Oy:n jakelualueilla.
Harjoitusskenaariossa Pohjois-Suomen siirtoyhteyksien vikaantumisesta alkava tapahtumasarja yhdessä vakavien sääilmiöiden ja perustuotantolaitosten vikaantumisten kanssa johtaa sähköpulaan ja siitä seuraavaan suurhäiriöön.
Tavoitteena on parantaa viranomaisten, kaupunkien ja yritysten toimintakykyä sähkönjakelun vaikeassa häiriötilanteessa. Lisäksi varmistetaan ja kehitetään toimintamalleja sekä teknologian ja erilaisten it-järjestelmien hyödynnettävyyttä viankorjauksen aikana. Harjoituksessa selvitetään yhteistyön ja yhteydenpitojärjestelmien toimivuutta pitkäkestoisessa sähkökatkossa viranomaisten ja elinkeinoelämän välillä, energiayhtiöiden korjaustyössä ja sähköjen palautuksessa. Erityisesti huomiota kiinnitetään viestinnän toimivuuteen organisaatioiden sisällä ja ulkoisille sidosryhmille. Lisäksi testataan kaupunkien kykyä toimia poikkeuksellisissa tilanteissa.
Pitkäjänteinen varautumistyö auttaa toimimaan poikkeustilanteissa
Alkuvuonna 2022 käynnistynyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on käynnistänyt tapahtumaketjun, joka on ajamassa yhteiskuntaa vakaviin haasteisiin energian saannissa. On mahdollista, että tulevana talvena joudumme toimimaan tosielämän sähköpulatilanteessa.
− Energiatoimialalla huoltovarmuusorganisaation puitteissa tehty pitkäjänteinen harjoittelu ja varautumistyö edesauttaa koko yhteiskunnan varautumista myös sähköpulan kaltaisiin poikkeustilanteisiin, sanoo harjoituksen johtaja Arto Pahkin Fingridiltä.
Eri puolilla Suomea järjestettyjen JÄÄTYVÄ-harjoitusten sarja käynnistyi 2017 Kuopion alueella. Pääkaupunkiseudun RESPA 22 -harjoitus on kuudes osa ja päättää tämän sähkönjakelua koskevien harjoitusten sarjan. Harjoitukseen ja sen valmisteluihin osallistuu yli 400 henkilöä huoltovarmuuskriittisistä organisaatioista. Kaikkiaan harjoitussarjaan on osallistunut lähes 3 000 henkilöä.
RESPA 22 -harjoituksen järjestää Huoltovarmuusorganisaation Sähköpooli. Harjoitukseen osallistuvat kutsuttuina yhteistyökumppaneina kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj, Huoltovarmuuskeskus, Helen Sähköverkko Oy, Vantaan Energia Sähköverkot Oy, Caruna Oy, Helsingin, Espoo ja Vantaan kaupungit, alueen pelastuslaitokset, valtioneuvoston kanslia, Yle sekä alueen muita viranomaisia ja yrityksiä kuten teleyhtiöitä.
--
Median edustajilla on mahdollisuus tutustua harjoituksen Helsingissä sijaitsevaan Pelikeskukseen ensisijaisesti keskiviikkona 28.9. klo 13-15. Vierailuja ja haastattelupyyntöjä koordinoi harjoituksen apulaisjohtaja Petri Nieminen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arto Pahkin, valvomopäällikkö, Fingrid Oyj
RESPA 22 -harjoituksen ohjausryhmän puheenjohtaja
p. 0400 756 146
arto.pahkin@fingrid.fi
Petri Nieminen, voimajärjestelmäasiamies, Huoltovarmuuskeskus
p. 029 505 1060
petri.nieminen@nesa.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Huoltovarmuusorganisaation Sähköpooli johtaa voimahuollon eli sähkön tuotannon, siirron sekä jakelun yrityskohtaista varautumista ja valmiussuunnittelua.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Huoltovarmuusorganisaatio
Sjötransportersaktorerna stärkte beredskap genom gemensam övning6.6.2024 10:35:43 EEST | Pressmeddelande
Försörjningsberedskapsorganisationens Sjötransportpool ordnade i Helsingfors en två dagar lång övning för aktörer inom sjöfarten. På drygt två år har säkerhetsläget i Östersjöregionen förändrats avsevärt och risken för allvarliga störningar har ökat. Övningarna är en del av det regelbundna samarbetet mellan försörjningsberedskapskritiska aktörer. Övningarnas syfte är att stärka beredskap och informationsutbytet. I övningen deltog cirka 60 representanter för rederier och andra centrala aktörer inom sjöfarten samt sjöfatsmyndigheter.
Meriliikenteen toimijat vahvistivat varautumista yhteisellä harjoituksella6.6.2024 10:35:43 EEST | Tiedote
Huoltovarmuusorganisaation (HVO) Vesikuljetuspooli järjesti merenkulun toimijoille kaksipäiväisen harjoituksen Helsingissä. Itämeren alueen turvallisuustilanne on reilun kahden vuoden aikana muuttunut merkittävästi ja riski vakavaan häiriöön on kasvanut. Harjoitukset ovat osa huoltovarmuuskriittisen toimijoiden säännöllistä yhteistyötä, jolla vahvistetaan varautumista sekä tiedonvaihtoa. Harjoitukseen osallistui noin 60 edustajaa varustamoista ja muista keskeisistä merialan toimijoista sekä alan viranomaisista.
Jätehuoltopooli tuo alan toimijoita yhteen kehittämään varautumista8.2.2024 13:57:33 EET | Tiedote
Huoltovarmuusorganisaatio (HVO) on täydentynyt Jätehuoltopoolilla, jonka tehtävänä on kehittää jätealan varautumista ja jatkuvuudenhallintaa. Tavoitteena on varmistaa yhteiskunnan edellyttämien jätehuoltopalveluiden tarkoituksenmukainen toiminta niin normaalioloissa kuin vakavissa häiriötilanteissakin.
Saimaan ja meriliikenteen logistisiin muutoksiin on sopeuduttu hyvin20.6.2023 12:42:42 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäyssodan vuoksi Suomen ulkomaankaupassa ja merenkulussa on tapahtunut merkittävä rakenteellinen muutos. Vienti, tuonti ja tieliikenteen transitokuljetukset Venäjältä ovat loppuneet lähes kokonaan. Huoltovarmuusorganisaation (HVO) Vesikuljetuspoolin selvitykset osoittavat sodan vaikutukset Saimaan alueella ja Suomen merikuljetuksissa.
Toimialojen kybervarautuminen hyvää perustasoa14.3.2023 14:00:00 EET | Tiedote
Yritysten kybervarautuminen Suomessa on keskimäärin hyvää perustasoa, selviää tuoreesta Kansallisen kyberturvallisuuden kypsyystason selvityksestä. Tietoisuus kyberuhkista ja varautumisen merkityksestä on parantunut. Keskeisiä haasteita ovat pula kyberturvallisuuden osaajista sekä puutteet kumppaniverkoston hallinnassa. Vaihtelua varautumisen tasossa eri toimialojen välillä ja toimialojen sisällä eri yritysten välillä on runsaasti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme