Ruokavalion kontrollointi ja syömishäiriöt ovat yhteydessä vammariskiin naisurheilijoilla
Tutkimuksen tulosten mukaan edeltävän vuoden aikana urheiluvamman oli kokenut 62 % rajoittuneesta syömiskäyttäytymisestä raportoivista urheilijoista ja 68 % nykyisestä tai aikaisemmasta syömishäiriöstä raportoivista urheilijoista. Urheilijoilla, jotka eivät raportoineet rajoittuneesta syömiskäyttäytymisestä tai syömishäiriöstä, luvut olivat 54 % ja 53 %. Kuukautiskierron häiriöistä raportoineista urheilijoista 40 % oli joutunut jättämään harjoituksia tai kilpailuita väliin viimeisen vuoden aikana vähintään kolmen viikon verran. Urheilijoilla, joilla ei ollut kuukautiskierron häiriöitä, vastaava luku oli 27 %.
– Tutkimuksessa tietoa kerättiin yhtenä ajankohtana, eli syömiseen liittyvien tekijöiden, kuukautiskierron häiriöiden ja vammojen yhteyksiä selvittäneiden tulosten perusteella ei voida vetää johtopäätöksiä syy-seuraussuhteista, huomauttaa väitöskirjatutkija Suvi Ravi liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
– Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään kuitenkin, että urheilijoiden rajoittunut syömiskäyttäytyminen ja syömishäiriöt johtavat monissa tapauksissa kulutukseen nähden liian alhaiseen energiansaantiin ja tätä kautta altistavat urheilijan monille terveyshaasteille. Myös häiriöt kuukautiskierrossa voivat johtua liian alhaisesta energiansaannista, Ravi tarkentaa.
Syömisen ja kuukautiskierron haasteet ovat melko yleisiä
Tutkimuksessa selvitettiin myös rajoittuneen syömiskäyttäytymisen, syömishäiriöiden ja kuukautiskierron häiriöiden yleisyyden eroja urheilijoiden tason, iän ja lajityypin suhteen tarkasteltuna. Tulosten mukaan eroa ei ollut korkeamman tason eli kansallisen ja kansanvälisen tason urheilijoiden ja alemman tason eli kilpakuntoilijoiden ja piiri- tai aluetason urheilijoiden välillä. Sen sijaan kun verrattiin nuorempia (15–24-vuotiaita) ja vanhempia (25–45-vuotiaita) urheilijoita, nuoremmat raportoivat useammin kuukautiskierron häiriöistä ja vanhemmat useammin nykyisestä tai aikaisemmasta syömishäiriöstä.
Kun urheilijat jaettiin lajityyppien mukaan painoherkkien ja ei-painoherkkien lajien harrastajiin, havaittiin, että rajoittunut syömiskäyttäytyminen, nykyinen tai aikaisempi syömishäiriö ja kuukautiskierron häiriöt olivat yleisempiä painoherkkien lajien harrastajilla. Painoherkillä lajeilla tarkoitettiin lajeja, jossa paino tai ulkonäkö ovat suorituksessa keskeisessä asemassa. Tällaisiksi lajeiksi luettiin esteettiset ja kestävyyslajit sekä painoluokka- ja hyppylajit, kun taas ei-painoherkiksi katsottiin tekniset lajit sekä teho- ja palloilulajit.
– Tulostemme mukaan haasteet syömisessä ja kuukautiskierrossa ovat kohtalaisen yleisiä kaikilla naisurheilijoilla aina kilpakuntoilijasta kansainvälisen tason urheilijoihin. Olisikin tärkeää, että urheilijat ja heidän kanssaan toimivat henkilöt kiinnittäisivät tarpeeksi aikaisessa vaiheessa huomiota syömisen haasteisiin ja kuukautiskierron häiriöihin. Kontrolloidulla syömisellä ja painon optimoinnilla haetaan usein parempaa suorituskykyä, mutta tämä voikin joissain tapauksissa päinvastoin johtaa vammoihin ja harjoittelun keskeytymiseen, sanoo Ravi.
Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston ja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen Naisurheilija 2.0 -hanketta, jossa tietoa kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimusta johtaa liikuntatieteiden tohtori Johanna Ihalainen. Tähän rajoittuneen syömiskäyttäytymisen, syömishäiriöiden, kuukautiskierron häiriöiden ja vammojen yhteyksiä selvittäneeseen tutkimukseen osallistui 846 iältään 15–45-vuotiasta naisurheilijaa, jotka kilpailivat yhteensä 67:ssä eri lajissa.
Alkuperäisjulkaisu:
Suvi Ravi, Johanna K. Ihalainen, Ritva S. Taipale-Mikkonen, Urho M. Kujala, Benjamin Waller, Laura Mierlahti, Johanna Lehto & Maarit Valtonen. Self-reported restrictive eating, eating disorders, menstrual dysfunction, and injuries in athletes competing at different levels and sports. Nutrients 2021, 13(9), 3275; https://doi.org/10.3390/nu13093275.
Lisätietoja:
Suvi Ravi
väitöskirjatutkija
liikuntatieteellinen tiedekunta
suvi.m.ravi@jyu.fi
+358406707282
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Luokan ulkopuolella tapahtuva kielenoppiminen osaksi myös vieraan kielen opetusta ja arviointia22.11.2024 08:58:00 EET | Tiedote
FM Elisa Räsäsen väitöstutkimus osoittaa, että kielenoppijoilla on monia mahdollisuuksia käyttää opiskelemaansa kieltä luokan ulkopuolella myös vieraan kielen oppimisen kontekstissa. Oppitunneilla voidaan tukea tätä luokan ulkopuolella tapahtuvaa oppimista tarjoamalla välineitä teknologiavälitteisen ympäristön hyödyntämiseen ja kielenkäytön reflektoimiseen.
Väärällä tiedolla vaikuttaminen toi Vuoden Uno -palkinnon Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakouluun - Misinformaation tutkimukseen merkittävä rahoitus Strategisen tutkimuksen neuvostolta20.11.2024 12:38:30 EET | Tiedote
Professoriliiton Jyväskylän osasto on myöntänyt Vuoden Uno -palkinnon viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aholle syyskokouksessaan 19.11.2024. Samana päivänä Strategisen tutkimuksen neuvosto “sinetöi” nimityksen myöntämällä Luoma-ahon tutkimusryhmälle lähes 500 000 euron rahoituksen liittyen tekoäly- ja informaatiovaikuttamiseen. Vuodesta 2014 lähtien Jyväskylän yliopistossa kahdessa eri tiedekunnassa professorina työskennellyt Luoma-aho on tehnyt monipuolista ja ansiokasta tutkimusta muun muassa viestinnän luotettavuuden, vaikuttavuuden sekä misinformaation parissa.
Flerspråkiga barns hemspråk kan också beaktas i tvåspråkig undervisning20.11.2024 09:05:00 EET | Tiedote
Anu Palojärvi vid Jyväskylä universitet har i sin doktorsavhandling undersökt hur en expertlärare, som arbetar med tvåspråkig (finsk-svensk) undervisning på daghem med flerspråkiga barn, tänker och agerar. Resultaten tyder på att utvecklande av tvåspråkig undervisning och inkludering av de flerspråkiga barnens hemspråk kan ske samtidigt. En skicklig lärare kan därför både stödja inlärning av nya språk genom tvåspråkig undervisning och visa uppskattning för och ge utrymme åt de flerspråkiga barnens hemspråk, vilket gör undervisningen mer socialt rättvis.
Monikielisten lasten kotikielet voidaan huomioida myös kaksikielisessä opetuksessa20.11.2024 09:00:50 EET | Tiedote
KM Anu Palojärvi selvitti väitöstutkimuksessaan kaksikielistä pedagogiikkaa (suomi-ruotsi) varhaiskasvatuksessa toteuttavan eksperttiopettajan ajattelua ja toimintaa monikielisten lasten kanssa. Tulosten perusteella kaksikielisen opetuksen kehittäminen ja monikielisten lasten kotikielien mukaan ottaminen toimintaan voivat tapahtua samanaikaisesti. Taitava opettaja voi siis tukea sekä uusien kielten oppimista kaksikielisellä opetuksella että osoittaa arvostusta ja antaa tilaa monikielisten lasten kotikielille, mikä tekee opetuksesta sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa.
Läheinen ihminen voi vahvistaa tai horjuttaa sijoitetun nuoren selviytymiskykyä19.11.2024 12:10:00 EET | Tiedote
Sijoitettuna olleiden nuorten aikuisten selviytyminen on vaihtelevaa, ja läheisillä ihmissuhteilla on ratkaiseva merkitys heidän resilienssinsä kehittymisessä. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tarkastelee perhesijoitettuna olleiden nuorten aikuisten resilienssiä heidän läheisten ihmissuhteiden ja niihin liittyvien jännitteiden, selviytymiskeinojen ja toimijuuden näkökulmasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme