Saimaan järvilohen pelastamiseen lisääntymisalueita, vaellusväyliä ja resursseja
Äärimmäisen uhanalainen järvilohi on ahdingossa, säilytysviljelyä vaivaa vesihome ja luonnossa ei ole vaellusmahdollisuuksia järvilohen luontaisille lisääntymisalueille ilman ihmisen apua. Järvilohen pelastamisessa riittää työtä vuosikymmeniksi ja siihen tarvitaan tehokkaita lisäpanostuksia. Nykyisillä resursseilla Saimaan järvilohen häviäminen on todennäköisempää kuin säilyminen. Pitkän aikavälin tavoitteena on uhanalaisuusluokituksen kohentuminen ja Saimaan järvilohen säilyttäminen Vuoksen vesistössä luonnossa lisääntyvänä lajina.
Järvilohi on yksi Saimaan ja Pielisen uhanalaisista lajeista ja luonnon monimuotoisuuden helmiä. Sen menettäminen olisi kansallinen häpeä. Järvilohella on kaksi hoitoaluetta, suurjärvemme Pielinen – Lieksanjoki kokonaisuus sekä Pielisjoki – Ala-Koitajoki – Saimaa.
ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen kertoo, että molemmat hoitoalueet ovat järvilohen kannalta haasteellisia, luonnonkierto ei voi toteutua ilman ihmisen apua. - Harvoja valonpilkahduksia on havaittu, kun Lieksanjoella emokalojen ylisiirtojen ansiosta luonnonkudusta syntyneet pienpoikaset ovat selviytyneet jokivaiheesta ja vaeltaneet onnistuneesti Pieliselle. Tämä on iso askel järvilohen suojelussa, joka on ollut vuosikymmeniä pelkästään laitosviljelyn varassa, Hentinen kertoo toiveikkaana.
Järvilohen pelastamista seurataan ensimmäistä kertaa tulosmittareilla
Viime vuosina muun muassa järvilohen säilytysviljelyyn, elinympäristökunnostuksiin ja tutkimukseen on käytetty merkittäviä summia. Myös kalastusrajoituksia on tiukennettu. Järvilohen tilasta kertovaa seurantajärjestelmää ja mittareita ei ole ollut käytössä. Tulosmittaristo on tarpeen kokonaiskuvan luomiseksi järvilohen tilanteesta. Tulosmittareilla voidaan viestiä toimenpiteiden onnistumisesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Mittarit kuvaavat lajin säilyttämisen ja luonnonlisääntymisen kehittymistä.
Seurattavat mittarit ovat 1) kannanhoidollisten, rasvaevällisten istukkaiden määrä Pielisjoella ja Lieksanjoella, 2) emokalojen määrä Pielisjoella ja Lieksanjoella, 3) järvilohen käytettävissä olevat poikastuotantoalueet ja 4) keskimääräinen poikastiheys poikastuotantoalueilla. Maaliskuussa saatiin valmiiksi kaksi ensimmäistä mittaria ja kaksi muuta otetaan käyttöön kevään aikana. Lisäksi seurataan vesihomeen haittojen torjuntaan ja tutkimukseen liittyviä hankkeita. Laajapohjainen järvilohityöryhmä tekee työtä järvilohen pelastamiseksi ja edistävät tavoitteen saavuttamista.
- Tulosmittareiden perusteella ollaan lajin häviämisen kynnyksellä, mikäli järvilohen hoitokohteissa ja säilytysviljelyssä sekä resursseissa ei tapahdu nopeita muutoksia. Kannanhoidollisten poikasten elossa säilyminen tulee kohentua Saimaalla ja Pielisellä, sillä nykyään poikasista noin 99,8 % ei selviä järvivaelluksesta takaisin, kalastusbiologi Hentinen arvioi.
Mittareilla havainnollistetaan säilytysviljelyn ja syönnösvaelluksen onnistumista. Kudulle palaavien emolohien määrä ratkaisee, kuinka paljon voidaan tehdä ylisiirtoja lisääntymisalueille ja kuinka paljon säilytysviljelyyn sekä poikaskasvatukseen saadaan materiaalia. Tavoitteena on istuttaa vuosittain 100 000 järvilohen 2-vuotiasta poikasta Pielisjokeen ja 60 000 poikasta Lieksanjokeen. Järvilohen poikaset suuntaavat Pielisjoesta Saimaan suurille selkävesille kasvamaan, aina Etelä-Saimaalle ja Yövedelle saakka. Sukukypsänä ne palaavat Pielisjoelle, Kuurnan voimalaitoksen alapuolelle. Lieksanjokeen istutetut järvilohen poikaset vaeltavat suurjärveemme Pieliseen ja palaavat lyhyemmän järvivaelluksen jälkeen Lieksanjoelle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Järvi-Suomen kalatalouspalvelut:
Kalastusbiologi Teemu Hentinen, ELY-keskus, puh. 0295 024 037, teemu.hentinen@ely-keskus.fi
Kalatalousasiantuntija Heli Peura, ELY-keskus, puh. 0295 026 088, heli.peura@ely-keskus.fi
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Vilkas maanteiden korjaus- ja päällystystyökausi lopuillaan Itä-Suomessa4.10.2024 10:46:06 EEST | Tiedote
Päällystyskausi käynnistyi toukokuun alussa ja viimeiset päällystystyöt ovat käynnissä parhaillaan. Kesän sääolosuhteet ovat olleet suosiolliset päällystystöiden toteuttamiselle.
Valkoposkihanhien syysmuutto etenee vauhdilla3.10.2024 07:57:11 EEST | Tiedote
Viime viikonloppu ja alkanut viikko on tuonut lukuisia valkoposkihanhia Suomeen. Jakson suurimmat havainnot on tehtiin lauantaina 28.9. Pohjois-Karjalan Rääkkylässä, jossa havaittiin 40 000 valkoposkihanhea sekä tiistaina 1.10. Päijät-Hämeen Iitin Sääksjärvellä, jossa havaittiin 70 000 valkoposkihanhea.
Uutta tietoa Kokemäenjoen merilohen ennallistamispotentiaalista: Kalateiden rakentaminen ei ELY-keskuksen mukaan parantaisi luontaisen lohikannan tilaa, ellei joen rakennusaste ratkaisevasti laske2.10.2024 10:35:06 EEST | Tiedote
Lohen luonnonkierron ennallistamisen suurin haaste Kokemäenjoessa on lajille soveltuvan lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden vähäinen määrä. ELY-keskuksen arvion mukaan uusien selvityksien tulokset osoittavat, että Kokemäenjoen tilannetta ei merkittävästi parantaisi edes luonnonmukaisten kalateiden rakentaminen voimalaitosten yhteyteen. Merkittävin potentiaali lohen luonnonlisääntymiseen sijaitsee joen alajuoksulla ja Harjunpäänjoessa.
Uudet maanteiden hoitourakoitsijat aloittavat Kuusamon ja Kuhmon hoitourakoissa 1.10. (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)1.10.2024 14:52:55 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella on kilpailutettu maanteiden hoitourakoitsijat Kuusamon ja Kuhmon hoitourakoihin. Kilpailutusten myötä alkavien maanteiden hoitourakoiden urakoitsijat vaihtuvat molemmissa urakoissa. Kuusamon urakoitsijana aloittaa Destia Oy ja Kuhmossa Terranor Oy. Alueurakoitsijat aloittavat viisivuotisen toimikautensa lokakuun alusta.
Avustushaku kalastusmatkailun edistämiseen itäisessä Suomessa käynnistyy 1.10.2024 (Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Kaakkois-Suomi, Lappi)1.10.2024 08:37:25 EEST | Tiedote
Pohjois-Savon ELY-keskuksen avustushaku kalastusmatkailun kehittämiseen itäisessä Suomessa on auki 1.10-31.11.2024. Avustus kohdistuu erityisesti kalastusmatkailun edistämiseen tähtääviin markkinointitoimenpiteisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme