Simpukka ja Sateenkaariperheet: Sijaissynnytys parantaisi lapsiperheellistymisen mahdollisuuksia
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry ja Sateenkaariperheet ry antoivat toukokuussa lausunnon oikeusministeriön selvitykseen, joka käsittelee ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sallimista lainsäädännössä erikseen määriteltävissä tapauksissa.
Oikeusministeriön tiistaina 4.4.2023 julkaisemaan selvitykseen oli mahdollista antaa lausunto 30. toukokuuta mennessä.
Simpukan ja Sateenkaariperheiden mukaan selvityksestä nousee järjestöjen näkökulmasta sekä ilahduttavia että huolta herättäviä asioita.
Selvitys osoittaa, että Suomessa on viimein tunnistettu tätä monimutkaista ilmiötä koskevan lainsäädännön tarpeellisuus. Selvitys tuo pöytään konkreettisen vaihtoehdon sääntelyn järjestämiseksi. Selvitys osoittaa, että sääntely on mahdollista ja sillä voidaan parantaa nykytilannetta.
Ei-kaupallisen sijaissynnytyksen salliminen parantaisi monien lasta toivovien lapsiperheellistymisen mahdollisuuksia. Osalle sijaissynnytysten salliminen on ainoa mahdollisuus saada lapsi.
Geneettistä yhteyttä ei tule vaatia
Oikeusministeriön selvityksen mukaan alkiolla tulisi olla geneettinen yhteys jompaankumpaan vanhempaan. Järjestöjen mukaan geneettistä yhteyttä ei tule vaatia ei-kaupallisessa sijaissynnytyksessä.
Suomessa tehtävissä lahjasoluhoidoissa geneettistä yhteyttä syntyvään lapseen ei vaadita. Hyvä vanhemmuus tai lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde ei perustu genetiikkaan.
Selvityksessä esiin tuodut tutkimustulokset sijaissynnytettyjen lasten hyvinvoinnista vertautuvat kiinnostavasti sekä sateenkaariperheitä että lahjasolujen avulla lapsen saaneita perheitä koskevien tutkimustulosten kanssa.
Tulosten mukaan lapset voivat näissä perheissä vähintään yhtä hyvin kuin muissa perheissä, sekä joiltain osin jopa paremmin. Positiivisia eroja tuntuvat selittävän vanhempien erityinen motivaatio ja omistautuminen vanhemmuudelle.
Tutkimusten mukaan vanhemmat ovat sitoutuneita lapseen, lapsi on ollut hyvin toivottu ja lapsen saamiseksi on panostettu paljon.
Lahjasolujen ja sijaissynnytyksen avulla lapsiperheellistyneiden kokemuksia käsittelevien kansainvälisten tutkimusten mukaan vanhemmat pohtivat lapsiperheellistymistä hyvin tarkasti. Prosessiin ei lähdetä ilman syvää harkintaa.
Suomessa prosessia ohjaa vahvasti lahjasoluneuvonta sekä Sateenkaariperheet ry:n toteuttama sateenkaariperheiden perhevalmennus ja Simpukan Helminauha-hankkeen tarjoama tuki. Lapset kokevat taustansa normaaliksi, kun ovat saaneet kasvaa tietoon alkuperästään.
Vaatimus lähipiirin sijaissynnyttäjästä kohtuuton
Järjestöjen mukaan yhdenvertaisuutta vastaan sotii myös vaatimus sijaissynnyttäjän löytymisestä aiottujen vanhempien lähipiiristä. Järjestöillä herää huoli lähipiirin liian suppeasta määrittelemisestä. Tämä pienentää sijaissynnyttäjien löytymisen mahdollisuutta.
Selvityksen ongelmallisin esitys on, että sijaissynnyttäjän pitäisi olla aiotun äidin läheinen, jolloin aiotun isän läheinen ei tulisi kyseeseen. Tällaista ei tule missään nimessä säätää. Rajaamalla sijaissynnyttäjäehdokkaat aiotun äidin läheisiin, itsellinen mies tai miespari ei voisi edes teoriassa tulla vanhemmaksi sijaissynnytysjärjestelyn avulla.
Selvityksen taustalla kansainvälinen selvitys
Järjestöjen mukaan on hienoa, että sijaissynnytyksen sääntelystä on nyt olemassa tuore selvitys.
Selvityksessä on erityisen kiitettävää laaja kansainvälinen selvitys sekä se, että se sisältää konkreettisia suuntaviivoja joskus toivottavasti alkavan lainsäädäntötyön pohjaksi. Simpukka ja Sateenkaariperheet kiittävät myös järjestöjen aiheesta tekemän valmistelutyön huomioimista.
Suomenmaan Gallupin (2019) mukaan 50 prosenttia suomalaisista tukee sijaissynnytysten mahdollistamista Suomessa, kun vain 20 prosenttia vastustaa.
Suomessa tulee olla yhdenvertaiset lapsiperheellistymisen mahdollisuudet kaikille lasta toivoville. Tämänhetkinen lainsäädäntö ei mahdollista lapsiperheellistymistä esimerkiksi itsellisille miehille ja kohduttomille henkilöille sekä toistuvista keskenmenoista kärsiville henkilöille. Sijaisynnytysjärjestelyjen sääntely tukisi yhdenvertaisia lapsiperheellistymisen mahdollisuuksia Suomessa.
Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Piia Savio, Lapsettomien yhdistys Simpukka, 040 4808 678, piia.savio@simpukka.info.
Toiminnanjohtaja Juha Jämsä, Sateenkaariperheet, 044 9971 956, juha.jamsa@sateenkaariperheet.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia SavioToiminnanjohtajaLapsettomien yhdistys Simpukka ry
Edunvalvonta, vaikuttaminen, verkostot, Simpukka-lehden päätoimittajuus sekä asiantuntijaluennot.
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampellan Esplanadi 8 B LH 35
33100 TAMPERE
+358 400 844 823http://www.simpukka.info/
Lapsettomien yhdistys Simpukka ry on tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio. Vuonna 1988 perustettu Simpukka edistää lapsettomien asemaa tiedon, tuen ja vaikuttamisen keinoin. Simpukan tavoitteena on, että Suomessa jokainen tahattoman lapsettomuuden kohtaava saa apua ja tukea. Valtakunnallisesti toimivan Simpukan toimisto sijaitsee Tampereella.
Vuodesta 2019 toiminut Helminauha-hanke on Simpukka ry:n alaista toimintaa. Helminauhassa tarjotaan tietoa ja tukea lahjasoluhoidoilla lasta toivoville, lahjasoluhoidoilla lapsiperheellistyneille ja lahjasoluilla alkunsa saaneille henkilöille.
Tiedämme, miltä lapsettomuus tuntuu. Älä jää yksin.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Lapsettomien yhdistys Simpukka ry
Ammattilaiset: Syntyvyyskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus14.11.2024 08:46:30 EET | Tiedote
Hedelmällisyyden ja syntyvyyden osaamiskeskus, hedelmällisyystieto koulujen opetussuunnitelmaan, lisää rahaa hedelmöityshoitoihin, kampanja sukusolujen luovuttamisesta, Kela-korvaukset koskemaan kaikkia hedelmöityshoidoissa käyviä? Suomalaisten lapsitoiveen tukeminen -keskustelutilaisuus kokosi 12.11. Eurooppasaliin ammattilaisia ja päättäjiä keskustelemaan syntyvyydestä, hedelmöityshoidoista ja lapsitoiveesta.
Kun machomies astuu huoneeseen, kaikki naiset tulevat raskaaksi - onko lisääntymiskyvytön mies muiden silmissä vähemmän mies?8.11.2024 10:41:43 EET | Tiedote
Miehen lapsitoive ja tahaton lapsettomuus ovat yhteiskunnassa yhä huonosti tunnistettuja. Yhdenvertaisen lapsitoiveen mahdollistamisen eteen tarvitaan asennemuutos, miehen lapsettomuussurun ja tuen tarpeen huomioiminen sekä sijaissynnytyksen salliminen. Lapsettomien yhdistys Simpukan paneelissa 6.11.2024 keskustelivat Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
“Pitääkö minun tulla näyttämään, miten niitä lapsia tehdään?” Tahattomasti lapsettomat miehet saavat loukkaavia kommentteja29.10.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Lasta toivovat miehet kohtaavat naureskelua ja asiattomia kommentteja. Lapsettomien yhdistys Simpukka ry muistuttaa, että tahaton lapsettomuus on syvä kriisi myös miehelle. Miehen lapsitoive -keskustelupaneeli 6.11.2024 tuo esille erilaisia lapsettomuuskokemuksia. Paneelissa ovat mukana Ville Niinistö, Niko Uusi-Simola, Mio Kivelä ja Tuomas Keski-Kuha.
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt ovat huolissaan syntyvyydestä: “Nuoret eivät tiedä tarpeeksi hedelmällisyydestä”15.10.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiset lapsettomuusjärjestöt The Nordic Fertily Network -yhteistyöverkostosta ovat huolissaan syntyvyydestä ja nuorten hedelmällisyystiedosta. Lapsettomien yhdistys Simpukka toivoo hedelmällisyystiedon lisäämistä peruskoulun ja toisen asteen opetussuunnitelmaan. Nuoret tarvitsevat tietoa hedelmällisyyteen vaikuttavista tekijöistä.
Keskenmenojen puutteellinen hoito voi johtaa lapsitoiveesta luopumiseen8.10.2024 10:14:58 EEST | Tiedote
Keskenmenosta aiheutuva suru, pelko ja puutteellinen hoito ja kohtaaminen terveydenhuollossa voivat johtaa lapsitoiveesta luopumiseen. Lapsettomien yhdistys Simpukan kyselyraportin mukaan keskenmenosta aiheutuvat hyvinvointihaitat vaikuttavat jopa vuosia keskenmenon jälkeen. Tiistaina 15.10.2024 vietettävä keskenmenon kokeneiden päivä antaa äänen keskenmenon kokeneille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme