Simpukka ry:n kyselyraportti paljasti merkittäviä puutteita keskenmenojen hoidossa - Käypä hoito -suosituksen valmistelu alkamassa

Keskenmeno on elämän perusteita ravisteleva kriisi, jota värittävät suru, epäonnistuminen, ahdistus, häpeä ja syyllisyys. Noin 15 prosenttia todetuista raskauksista päättyy keskenmenoon. Keskenmeno voi aiheuttaa kokonaisvaltaisia ja pitkäkestoisia hyvinvointihaittoja ja heikentää etenkin psyykkistä vointia.

Lapsettomien yhdistys Simpukka julkaisi huhtikuussa kyselyraportin, jonka taustalla on elokuussa 2022 toteutettu kysely keskenmenosta ja sen hoidosta. Kyselyyn vastasi 761 henkilöä, joista lähes kaikki olivat itse olleet raskaana keskenmenoon johtaneessa raskaudessa.

Kyselytulosten mukaan keskenmenojen hoito näyttäytyy kirjavana ja sirpaleisena. Potilaita pompotellaan hoitopaikasta toiseen, ja moni jää ilman tärkeitä hoito-ohjeita ja jopa kivunhoitoa. Täysin hoidotta kokee jääneensä joka kymmenes keskenmenon kokenut.

Kyselyn mukaan harva saa keskenmenoon ammattimaista psyykkistä tukea. Myös hoitohenkilöstön empatian osoitukset jäävät usein uupumaan, vaikka niillä olisi potilaan selviytymisessä valtavan iso merkitys. Myötätunnon sijaan moni kohtaa jopa töykeitä tai suorastaan musertavia kommentteja.

– Aineistosta piirtyy lohduton kuva keskenmenon hoidon tilasta Suomessa. Vastauksissa toistuivat keskenmenon kokeneiden järkytys, turhautuminen ja pettymys saatuun hoitoon sekä kokemus yksin jättämisestä ja saaduista ajattelemattomista kommenteista. Keskenmenon hoitokäytännöt vaihtelevat suuresti, kertoo Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Piia Savio.

Keskenmenon kokemuksesta toipuminen vie pitkään

Lähes kaikilla keskenmenon kokeneilla (95 %) on huomattavia pelkoja siitä, että uusi raskaus ei jatku normaalisti. Viidennes vastaajista (21 %) kertoo keskenmenon vaikuttaneen negatiivisesti heidän lapsilukutoiveeseensa tai toteutuneeseen lapsilukuunsa.

Keskenmenon jälkeen koetut hyvinvointihaitat ovat pitkäkestoisia: kolmen vuoden kuluttua keskenmenosta selkeä enemmistö vastaajista (65 %) koki yhä jotakin psyykkistä, sosiaalista tai fyysistä hyvinvointihaittaa, kuten pelkoja, mielialanvaihteluita ja ahdistusta.

Simpukka mukana Käypä hoito -suosituksen laadinnassa

Simpukka iloitsee keskenmenojen Käypä hoito -suosituksen hyväksymisestä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecimin verkostovaliokunta päätti kokouksessaan 10.5.2023 hyväksyä Käypä hoito -suosituksen aiheeksi ”Alkuraskauden verenvuoto, keskenmeno ja toistuva keskenmeno”.

Simpukka oli mukana Artikla 3 -ihmisoikeus­järjestön puheenjohtajan, lääkäri Marika Kaksosen aloitteessa Käypä hoito -suosituksen saamiseksi keskenmenojen hoitoon.  Aloitteessa olivat myös mukana Raskaudenaikaisen menetyksen kokeneiden Tähti ry ja lapsikuolemaperheiden Käpy ry.

Simpukka osallistuu asiantuntijaorganisaationa asiaa valmistelevaan kokoukseen syyskuussa 2023. Suosituksen tekeminen alkaa vuoden 2024 alkupuolella. Prosessiin kuluu aikaa keskimäärin kaksi vuotta.

– On upeaa, että Käypä hoito -suosituksen laadinta on nyt käynnistymässä, ja Simpukka saa olla mukana tuomassa laadintaan kokonaisvaltaista kuvaa tahattoman lapsettomuuden ja keskenmenojen kokemuksesta. Hoitopolun ja tuen tulee olla selkeästi ymmärrettäviä niin ammattilaisille kuin keskenmenon kokeville. Toivotaan, että tämä tuo valmistuttuaan paljon kaivattua selkeyttä hoitopolkuun ja tarjolla olevaan tukeen, Savio sanoo.

Keskenmenon kokemuksesta sanottua

Lainauksia Simpukka ry:n keskenmenon hoitopolun kyselystä. Raportti julkaistiin huhtikuussa 2023.

“Pahinta oli päivä, jolloin yritettiin lääkkeellistä tyhjennystä. Hoitaja oli tökerö, `syö tämä nappi ja soita kelloja, jos ilmenee kipuja`. Ei mitään varoitusta verenvuodon runsaudesta tai kipujen voimakkuudesta tai riskistä, että hoito epäonnistuu. Karmiva päivä.” 

”Keskenmeno ja hoito tapahtui päivystysaikaan synnytysvastaanotolla. Todella kiireinen aika, lääkäri oli tyly ja istukka revittiin ilman kivunlievitystä ulos.”

”Raskauduin, mutta en pysynyt raskaana. Sain usein kuulla miten vaikea meitä olisi auttaa. Hoitava lääkäri vaihtui useasti ja tausta oli selitettävä useaan kertaan. Itse oli pidettävä kokonaisuus hallussa tehdyistä tutkimuksista ja hoidoista. Lääkärit tuskailivat neuvottomuuttaan edessäni.”

”Kokemusta vähäteltiin ja tunnelma oli kireä ja syyllistävä. Hoito oli liukuhihnamaista ja annettiin ymmärtää, että olen lähinnä ruuhkauttamassa systeemiä.”

”Kun hankalan tyhjennyksen jälkeen pääsin kotiin sunnuntaina, minulle huomautettiin, että jos jatkossa tulee jotain, kannattaa tulla viikolla, kun on enemmän henkilökuntaa paikalla. Tämä kommentti sai minut kyllä hiljaiseksi – aivan kuin keskenmenon ajankohdan voisi valita itse.”

”Koin jääneeni oman onneni nojaan lääkkeellisessä tyhjennyksessä. Raju toimenpide kotona tehtäväksi.”

“Kamalinta ja traumaattisinta oli, kun kaksosraskaus meni kesken ja jouduin jakamaan huoneeni raskaana olevan odottajan kanssa, joka kärsi pahoinvoinnista samaan aikaan kun itse synnytin kaksosia.” 

”Olin ennen keskenmenoa pyytänyt neuvolasta lähetteen psykologille, se oli tehty. Neuvolasta kuitenkin sanottiin, että asiakkuus loppuu, kun raskaus loppuu. Yritin päästä kaupungin pariterapiaan, mutta sieltä vastattiin, että se on vain lapsiperheille tai raskaana oleville. Tuntui kauhealta, kun juuri olin synnyttänyt kuolleen vauvan, jätettiin niin yksin.”

Käypä hoito -suositukset

• Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, joiden tavoitteena on parantaa hoidon tasoa. 
• Suositukset sisältävät tiiviissä muodossa tietoa eri sairauksien hoidosta. Terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät hoitosuosituksia muun muassa suunnitellessaan hoitoa potilaan kanssa.
• Suomalainen Lääkäriseura Duodecimissa toimii Käypä hoito -toimitus, joka kokoaa jokaiselle hoitosuositukselle asiantuntijatyöryhmän. Työryhmän jäsenet arvioivat, kuinka luotettavaa ja yleistettävää on sairauden hoidosta saatavilla oleva tieto. Työryhmä antaa suosituksia siitä, miten tutkimuksesta saatua tietoa voidaan soveltaa suomalaisessa terveydenhuollossa.
• Suosituksen laadintaan kutsutaan myös potilaita. Potilaiden kokemuksia ja näkemyksiä kerätään kyselylomakkeen avulla. Potilaiden edustajista kootaan viiteryhmä, jonka edustaja kutsutaan myös asiantuntijatyöryhmän jäseneksi.
• Lähde Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.