Sinkki-imeskelytabletti ei lyhentänyt flunssan kestoa
Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin sinkki-imeskelytablettien vaikutusta flunssaan Helsingin kaupungin työntekijöillä. Koehenkilöt saivat kotiinsa pakkauksen, jossa oli sinkkitabletteja tai lumetabletteja, jotta viive flunssan alkamisen ja hoidon aloituksen välillä olisi mahdollisimman lyhyt. Koehenkilöitä ohjeistettiin ensimmäisten flunssaoireiden ilmaannuttua imeskelemään kuusi tablettia päivässä mahdollisimman hitaasti viiden päivän ajan. Sinkkiryhmässä päivittäinen sinkin annos oli 78 milligrammaa.
Tutkimuksen aikana 88 koehenkilöä sairastui flunssaan. Viisipäiväisen hoidon aikana toipumisessa ei ollut eroa sinkkiryhmän ja vertailuryhmän välillä.
Sinkki-imeskelytablettien yksi haitta on maku. Osa ihmisistä kokee sinkkitablettien maun niin epämukavana, etteivät he voi käyttää niitä. Helsingin yliopiston tutkimuksessa 37 prosenttia sinkkiryhmän koehenkilöistä ei kokenut minkäänlaisia haittavaikutuksia sinkkitableteista. Imeskelytablettien käytön määrällä ei ollut eroa ryhmien välillä, joten maku ei vähentänyt keskimääräistä käyttöä.
Ainakin kahdeksassa aiemmassa tutkimuksessa sinkki-imeskelytabletit ovat lyhentäneet flunssan kestoa, mutta monissa muissa tutkimuksissa sinkki on ollut tehoton. Tulosten ristiriitaisuus voi selittyä sinkkitablettien eroilla. Nyt tehdyssä tutkimuksessa käytettiin suomalaisissa apteekeissa myytäviä 13 milligramman sinkkiasetaattitabletteja, joista sinkin on todettu liukenevan hyvin.
– Emme voineet osoittaa sinkki-imeskelytabletteja tehokkaaksi, mutta tutkimuksemme ei myöskään kumoa kahdeksan aikaisemman tutkimuksen havaitsemaa hyötyä, dosentti Harri Hemilä sanoo.
Lisätietoja:
Dosentti Harri Hemilä, Helsingin yliopisto
Puh. 041 532 9987
Sähköposti: harri.hemila@helsinki.fi
Viite: Harri Hemilä, Jari Haukka, Marianne Alho, Jussi Vahtera, ja Mika Kivimäki. Zinc acetate lozenges for the treatment of the common cold: a randomized controlled trial. BMJ Open 2020. https://bmjopen.bmj.com/content/10/1/e031662.full
******************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi 050 478 2906
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto listasi 30 alle 30-vuotiasta tulevaisuuden tekijää13.2.2025 17:00:00 EET | Tiedote
Tulevaisuusfoorumi Kipinässä julkaistulla Helsingin yliopiston 30 alle 30 -listalla on tutkijoita, yrittäjiä, yhteiskunnallisia keskustelijoita ja vaikuttajia.
Nettiterapia on toimiva ja kustannustehokas hoitomuoto masennukseen13.2.2025 07:40:29 EET | Tiedote
Nettiterapia vähentää masennusoireita yhtä vaikuttavasti kuin kasvokkainen psykoterapia ja tarjoaa edullisemman ja helposti saatavilla olevan hoitovaihtoehdon.
Korkeakouluopiskelijoiden kokemukset rasismiin puuttumisesta: Tunneperäiset ja sosiaaliset tekijät keskiössä12.2.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Itsessä heräävät tunteet ja koettu kyky toimia tilanteessa korostuvat rasismiin puuttumisessa. Myös tilanteeseen sidotut tekijät ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät syyt nousivat esiin, kun korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin rasismista.
Lapsen myöhäinen kronotyyppi saattaa ennustaa pitkän aikavälin terveyshaittoja7.2.2025 16:00:04 EET | Tiedote
Suomalaislasten unen, ruokavalion ja painonkehityksen välisiä yhteyksiä selvittänyt uusi tutkimus osoittaa, että vuorokausirytmi saattaa vaikuttaa terveyteen merkittävästi pitkällä aikavälillä.
Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat7.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio on muita epäterveellisempi, mikä voi lisätä kroonisten sairauksien riskiä ja terveyden eriarvoisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme