Sukupuuttoon kuolleeksi epäilty vesikirppulaji löydettiin uudelleen
Tarkan morfologisen tutkimuksen perusteella laji, joka fossiililöytöjen perusteella tunnettiin nimellä Unapertura latens, kuvattiin ja nimettiin uudelleen nimellä Rhynchotalona latens. Tutkimustulokset julkaistiin vastikään Hydrobiologia ja Zootaxa –tiedejulkaisuissa.
Vesikirput ovat pieniä äyriäisiä, joiden koko vaihtelee 0.2-2mm välillä. Ne ovat tärkeitä indikaattorilajeja, eli herkkiä ympäristön muutoksille. Vesikirppujen avulla voidaan tutkia sekä nykyisiä että muinaisia ekosysteemejä.
Vesikirpun löytäneeseen kansainväliseen tutkijaryhmään kuuluu myös tohtori Liisa Nevalainen Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
– Tähän saakka lajin epäiltiin kuolleen sukupuuttoon, sillä siitä oli havaintoja vain fossiiliaineistosta. Voitte kuvitella innostustamme, kun tämä pikkuriikkinen äyriäinen löytyi näytteistämme viidessä kolmestakymmenestä Lapin järvestä, joilla suoritimme tutkimuksia, kertoo Liisa Nevalainen.
– Pienen vesikirpun löytö voi ehkä tuntua suuren yleisön mielestä vaatimattomalta lisäykseltä eläinkunnan monimuotoisuuteen, mutta mielestäni se on kuitenkin merkittävä lisäys niin kutsuttuun "näkymättömään biodiversiteettiin", jota usein ylenkatsotaan ja josta tiedämme vielä verrattain vähän, sanoo Nevalainen.
Tutkimusryhmän taksonominen asiantuntija, saksalaisen Senckenberg Instituutin tutkija tohtori Kay Van Damme on samoilla linjoilla.
– Vaikka vesikirput ovat kooltaan pieniä, on niiden rooli veden puhdistuksessa ja kuolleen eloperäisen aineksen kierrätyksessä ravintoketjun osana erittäin tärkeä, sanoo Van Damme.
– Vanhin fossiililöytö Rhynchotalona latens -lajista ulottuu 10 000 vuoden päähän, mannerjäätikön juuri vetäydyttyä Suomen yltä, joten vesikirppu on ollut maisemissa melko kauan. Löydöt auttavat meitä selvittämään, miten vesieläimet kehittyvät ja sopeutuvat muuttuviin olosuhteisiin jääkauden päätyttyä ja nykyisen ilmastonmuutoksen aikana, lisää Van Damme.
Uudelleen löydetty vesikirppu luokiteltiin kuuluvan Rhynchotalona-sukuun, joka on tunnettu vuodesta 1903 saakka. Vesikirpun tämänhetkinen elinympäristö on matala kylmän ilmanalan järvi, jossa on runsaasti eloperäistä ainesta. Laji elää järven pohjalla, missä se suodattaa ainesta ravinnokseen. Laji vaikuttaa olevan ilmastoherkkä ja sen elinympäristöt saattavat olla uhattuna ilmaston lämpenemisen vuoksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Liisa Nevalainen, puh. 050 4489 403, liisa.nevalainen@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Viestinnän asiantuntija Marjaana Lindy, marjaana.lindy@helsinki.fi, puh. 050 576 2960
Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta muodostaa Suomen näkyvimmän ja laajimman bio- ja ympäristötieteellisten tutkimuksen ja opetuksen kokonaisuuden. Tiedekunta kouluttaa asiantuntijoita yliopistojen, tutkimuslaitosten, valtionhallinnon sekä koulu- ja yritysmaailman tarpeisiin.
Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan edustamilla tieteenaloilla on keskeinen merkitys muun muassa terveydenhuollossa ja lääketieteessä, luonnonvarojen kestävässä käytössä, ympäristöongelmien ratkaisemisessa, elintarviketuotannossa sekä monilla muilla teollisuuden alueilla. Vuoden 2018 alusta tiedekunnassa toimii kolme tutkimusohjelmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Naisparien todennäköisyys saada lapsia on kasvanut, mutta vain korkeasti koulutetuilla18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Korkeasti koulutetut naisparit saavat lapsen useammin kuin vähemmän kouluttautuneet naisparit. Koulutuksen merkitys on korostunut entisestään ajan myötä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Lohen geenit paljastavat puberteetin ja evoluution salaisuuksia17.12.2024 12:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miten yksittäinen geeni voi vaikuttaa merkittävästi lohen sukukypsyysikään, joka on ratkaisevan tärkeä lohen elinkaaren kannalta.
Narukuviot valottavat kulttuurien välisiä yhteyksiä ja matemaattisen ajattelun juuria17.12.2024 09:51:50 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäri maailman dokumentoidut sormilla muodostettavat narukuviot voivat viitata jopa vuosituhansia vanhaan yhteiseen kulttuuriperintöön. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia kulttuuristen ilmiöiden kehitystä ja levinneisyyttä matemaattisten menetelmien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme