Suomalaistutkijat kehittivät tekoälyalgoritmin aivovammapotilaiden tehohoitoon
Tapaturmaiset aivovammat ovat maailmanlaajuisesti yksi merkittävämpiä kuolemaa ja invaliditeettia aiheuttavia sairauksia. Vaikeat aivovammat hoidetaan neurokirurgisilla erikoisteho-osastoilla, mutta hyvästä hoidosta huolimatta jopa kolmasosa vaikean aivovamman saaneista potilaista kuolee.
Vaikean aivovamman saaneet potilaat ovat tajuttomia, minkä vuoksi potilaan voinnin seuranta on haastavaa. Teho-osastolla kerätään joka päivä useita kymmeniä erilaisia elintoimintojen mittausarvoja, jotka epäsuorasti kertovat potilaan voinnista.
Yksikin mitattava muuttuja, kuten esimerkiksi kallonsisäinen paine, saattaa tuottaa satojatuhansia mittausarvoja vuorokaudessa. Miljoonien päivittäin kertyvien mittausarvojen ymmärtäminen ja käyttäminen potilaan hoidossa on ihmisaivoille mahdotonta. Tämän vuoksi HUSin neurokirurgian klinikassa ryhdyttiin kehittämään tekoälyyn perustuva algoritmia, joka auttaisi lääkäreitä vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoidossa. Parhaimmillaan tekoälypohjainen algoritmi voisi ennustaa potilaan henkiinjäämistä ja kertoa hoitohenkilökunnalle objektiivisella tavalla, mihin suuntaan potilaan vointi hoidon aikana kehittyy.
– Tällaista jatkuvasti muuttuvaa ennustemallia ei ole aivovammapotilaille aikaisemmin esitetty. Vaikka kysymyksessä onkin alustava algoritmi ja tulee viemään aikaa ennen kuin se saadaan kliiniseen käyttöön, tämä tutkimus kuvastaa hyvin, miten ja mihin suuntaan moderni tehohoito on kehittymässä, kertoo yksi tutkimuksen päätekijöistä, dosentti Rahul Raj.
Suomi on kärkimaita erikoissairaanhoidon tekoälykehityksessä
Algoritmit ennustavat potilaan 30 vuorokauden kuolleisuuden 80 – 85 prosentin tarkkuudella.
– Olemme kehittäneet kaksi erilaista algoritmia. Ensimmäinen ja yksinkertaisempi algoritmi perustuu ainoastaan objektiiviseen monitorointidataan ja toinen monimutkaisempi sisältää myös hoitajien keräämää tietoa potilaan tajunnantasosta, kertoo yksi algoritmin tekijöistä, tietoanalyytikko Eetu Pursiainen.
– Odotetusti monimutkaisemman algoritmin suoritus on hiukan parempi kuin yksinkertaisemman, mutta molempien tarkkuus on yllättävän hyvä huomioiden, että yksinkertaisempi perustuu ainoastaan kolmeen muuttujaan ja monimutkaisempi viiteen muuttujaan.
Jatkossa algoritmit täytyy vielä testata muiden sairaaloiden potilasaineistoilla. Tällaista aineistoa saadaan Suomesta, mutta tarkoitus on validoida algoritmien luotettavuus kansainvälisen yhteistyön kautta.
– Suomi on erikoissairaanhoidon tekoälykehityksessä maailman kärkimaita, ja HUSilla yhtenä Euroopan suurimmista sairaaloista on merkittävä rooli suomalaisen huippuosaamisen viemisessä myös maailmalle. Tämän takia meistä on tärkeää toimia eettisesti, ja jakaa ainakin osa kehittämistämme algoritmeista avoimesti ja ilmaiseksi kansainvälistä jatkokehitystä varten, HUSin tekoälyohjausryhmän puheenjohtaja, neurokirurgian dosentti Miikka Korja toteaa.
Tutkimus on julkaistu Naturen Scientific Reports -tiedelehdessä, ja algoritmit ovat vapaasti ladattavissa.
Lisätietoja:
Dosentti Rahul Raj, Helsingin yliopisto ja HUS
Puh. 09 4711 (HUS keskus)
Sähköposti: rahul.raj@hus.fi
Viite: Raj Rahul & al. “Machine learning-based dynamic mortality prediction after traumatic brain injury”. Scientific Reports. 27th Nov, 2019. https://www.nature.com/articles/s41598-019-53889-6
************************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 4062043
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Peter Sarlin tekee mittavan lahjoituksen Suomen tekoälytutkimuksen vahvistamiseksi – 13 uutta professuuria suomalaisiin yliopistoihin ja ELLIS-instituuttiin15.1.2025 10:30:27 EET | Tiedote
Mittava lahjoitus tukee tekoälytutkimusta kolmessatoista yliopistossa: Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lapin yliopisto, Maanpuolustuskorkeakoulu, Oulun yliopisto, Svenska Handelshögskolan, Taideyliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi. Lahjoitus tukee kansainvälisen ELLIS-instituutin toimintaa.
KUTSU: Uudistettu Oikeusolot -katsaus antaa eväitä parempaan oikeudenhoitoon, julkaisutilaisuus 22.1. Tiedekulmassa14.1.2025 14:00:30 EET | Kutsu
Suomalainen oikeudenhoitojärjestelmä on kansalaisen näkökulmasta monimutkainen palveluviidakko, mikä voi aiheuttaa haasteita oikeudellisten ongelmien ratkaisemiselle. Tämä ilmenee Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (Krimo) tuoreesta Oikeusolot 2025 -katsauksesta.
Yritysten kannattaa ennakoida tulevaisuutta yhdessä kuluttajien kanssa13.1.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Nopeasti muuttuvilla markkinoilla kuluttajien tulevaisuuden odotusten ymmärtäminen on yrityksille elintärkeää, ilmenee väitöstutkimuksesta, jossa tarkasteltiin kuluttajien tulevaisuusodotuksia.
Lääkkeille vastustuskykyisten syöpäsolujen nujertamiseen uusia keinoja9.1.2025 10:22:36 EET | Tiedote
Lääkeresistenssi hankaloittaa syöpähoitoja, mutta uusi tutkimus paljastaa sen syntymekanismeja ja tarjoaa keinoja estää syöpäsoluja kehittämästä vastustuskykyä lääkkeille.
Ihmisoikeuskasvatuksen puute on uhka demokratialle ja oikeusvaltiolle – Suomi ei ole mallimaa9.1.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Suomalaisesta opettajankoulutuksesta puuttuu systemaattinen ihmisoikeuskasvatus. Tämä puute uhkaa demokratiaa ja oikeusvaltiota, sillä kouluopetuksen puutteiden vuoksi kansalaiset eivät välttämättä saa tarvittavia tietoja ja taitoja, joilla voisi kriittisesti vastuuttaa päättäjiä ihmisoikeuksien toteutumisesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme