Suomen harvinaisin sammakkoeläin tähdittää uutta livelähetystä – tutustu rupiliskoon WWF:n Luontolivessä
Tänä kesänä WWF tarjoaa tilaisuuden kurkistaa erittäin uhanalaisen rupiliskon elämään kirkasvetisessä lammessa Joensuun lähimaastossa. Rupilisko on Suomen harvinaisin sammakkoeläin, ja se elää Suomessa muutamaa erillisesiintymää lukuun ottamatta vain Ahvenanmaalla ja Pohjois-Karjalan alueella. Elinympäristön pitää olla kostea metsä, mieluusti lehto.
”Rupilisko vaatii ympärilleen metsää ja monimuotoista luontoa, jossa se talvehtii. Metsätalouden vesistövaikutukset näkyvät rupiliskon uhanalaistumisessa”, sanoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
Rupiliskon viihtyvät kutemisensa ajan metsälammissa, joiden vedenpinnan korkeus vaihtelee sääolosuhteiden mukaan. Siksi kamera on toteutettu kelluvana.
”Metsälammen kirkas vesi mahdollistaa kurkistuksen kahteen todellisuuteen. Pinnan alle, jossa riittää vilinää ja osin myös rantapenkalle, jossa kuviin voi astua vaikka hirvi. Toteutus on monelta osin kokeellinen ja tässä kerätään samalla kokemusta siitä, mihin livekameroilla kuvaaminen voi venyä", WWF:n digitaalisen viestinnän kehityspäällikkö Justus Hyvärinen selvittää.
Rupiliskot ja vesiliskot elävät samassa, kalattomassa lammessa
Rupiliskokamerassa on odotettavissa suurin piirtein juhannukseen asti rupiliskojen soidinta, munintaa ja muuta eloa. Kutuajan jälkeen ne elävät maalla, yleensä kutulammen lähellä. Kamera sijaitsee Joensuun lähistöllä, ja lähetys on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa.
”Rupiliskokoiras kosii naarasta leyhyttämällä komeaa pyrstöään tämän edessä. Tässä kyseisessä lammessa elää kymmeniä rupiliskoja. Lammen alueella liikkuu paljon muitakin eläimiä, kuten vesiliskoja, suursukeltajia ja nisäkkäitä. Kaloja kamerassa ei tulla näkemään, sillä rupiliskot eivät elä samoissa vesissä kalojen kanssa”, ELY-keskuksen Jari Kontiokorpi huomauttaa.
Suurin osa Suomen rupiliskoista elää Pohjois-Karjalan, erityisesti Joensuun alueella. Rupilisko onkin Joensuun nimikkoeläin.
”Joensuu tunnetaan monesta asiasta, mutta ennen kaikkea haluamme Joensuun tulevaisuudessa muistettavan rupilisko-pääkaupunkina. Tarkkasilmäiset ovat huomanneet, että Joensuussa on myös rupiliskolle pyhitetty lasten leikkipaikka ja esimerkiksi Ilosaarirock on ollut mukana tukemassa kutualueiden kunnostamista. Joensuulle on kunnia olla mukana tässä projektissa”, kertoo Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen.
Miten rupiliskon erottaa vesiliskosta?
Rupiliskon erottaa vesiliskosta kyhmyisestä ihosta, koiraan kutuasun harjasta ja värityksestä. Rupiliskon selän väri vaihtelee mustasta tummanharmaaseen tai tummanruskeaan. Keltaoranssia vatsaa puolestaan koristavat tummat täplät. Koiraalla on kutuasunaan kaksiosainen harja selässä ja pyrstössä. Vesilisko taas on vaaleampi, sen iho on sileämpi ja se on kooltaan pienempi. Kutuaikaisen vesiliskokoiraan harja on yhtenäinen. Vesiliskon kurkku on pohjaväritykseltään vaalea, rupiliskon tumma. Rupilisko voi kasvaa jopa 17 sentin pituiseksi, kun taas vesilisko jää 10 sentin pituiseksi.
WWF:n Luontoliven rupiliskokamera on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Joensuun kaupungin ja Pukki Visualsin kanssa. Luontoliven kamerat välittävät kuvaa upeista mutta harvinaisista eläinlajeista, joiden suojelemiseksi on vielä tehtävä töitä.
Rupiliskokameran löydät osoitteesta wwf.fi/luontolive/rupilisko
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petteri Tolvanen, ohjelmajohtaja, WWF Suomi, 0400 168 939, petteri.tolvanen(at)wwf.fi
Sirkka Hakalisto, yksikön päällikkö, ympäristö ja luonnonvarat, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, 0295 026 175, sirkka.hakalisto(at)ely-keskus.fi
Markku Pyykkönen, markkinointijohtaja, Joensuun kaupunki, 050 340 5826, markku.pyykkonen@joensuu.fi
www.joensuu.fi/rupilisko
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kauppakatu 40 B, PL 69
80101 Joensuu
0295 026 000https://www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat edelleen matalalla marraskuussa18.12.2024 16:08:43 EET | Tiedote
Kuukauden keskilämpötila oli noin 1,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat pääosin vielä matalalla. Osaan erityisesti pienemmistä vesistöistä on muodostunut kantavia jäitä, mutta ihmisiä kehotetaan varovaisuuteen jäillä liikkuessa.
Pielisen poikkeusjuoksutukset mahdollistuvat joustavammin ja varautuminen tulva- ja kuivuustilanteisiin paranee2.12.2024 13:13:31 EET | Tiedote
Luonnonmukaista vedenkorkeutta ja virtaamaa noudattavan Pielisen tulva- tai kuivuustilanteet ovat aiheuttaneet erityisesti parin viime vuosikymmenen aikana suurta haittaa vesistön käytölle. Tähän saakka Pohjois-Karjalan ELY-keskus on hakenut tällaisessa tilanteessa erikseen Itä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa luonnonmukaisesta juoksuttamisesta poikkeamiseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden 28.11.2024 antamalla päätöksellä poikkeusjuoksutusmenettely helpottuu, ja tulva- ja kuivuushaittoihin voidaan reagoida aiempaa nopeammin. Pielinen säilyy edelleen säännöstelemättömänä järvenä.
Pohjois-Karjalan maakunnallinen ympäristöpalkinto Janne Raassinalle26.11.2024 16:11:02 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalan ELY-keskus myönsi vuoden 2024 maakunnallisen ympäristöpalkinnon 26.11.2024 Janne Raassinalle. Palkitsemisen perusteena oli Raassinan tekemä pitkäaikainen ja esimerkillinen ympäristön ennallistamis- ja kunnostustyö.
Pohjois-Karjalassa oli lokakuussa 9 360 työtöntä26.11.2024 08:02:00 EET | Tiedote
Pohjois-Karjalassa oli lokakuun lopussa 9 360 työtöntä työnhakijaa, 336 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettuna oli 531 henkilöä. Lomautettujen määrä laski 165 henkilöllä vuoden takaiseen verrattuna.
Pohjois-Karjalan vedenpinnat olivat lokakuussa matalalla15.11.2024 14:31:38 EET | Tiedote
Kuukauden keskilämpötila oli noin 1,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vesistöjen vedenkorkeudet olivat pitkän aikavälin tarkastelua matalammalla. Pintaveden lämpötilat pysyivät kuun loppuun saakka ajankohdan keskiarvoa korkeammalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme