Suomen Pankki

Suomen Pankin väliennuste: Talouden toipuminen viivästyy

Jaa

Suomen Pankin tänään julkaiseman väliennusteen mukaan Suomi on taantumassa vuonna 2023. Hinta- ja korkotason nousu sekä heikentynyt vientikysyntä painavat taloutta. Työllisyyden jo pidempään jatkunut hyvä kehitys pysähtyy, mutta kotimainen inflaatio on nyt hidastumassa nopeasti. Talouden elpyminen kestää kuitenkin aiemmin arvioitua pidempään. Talouden kehitykseen liittyvät negatiiviset riskit ovat kasvaneet.

"Suomen taantuman odotetaan edelleen jäävän lieväksi, mutta talous toipuu myös hitaammin kuin vielä kesällä arvioitiin. Kesällä saatu tilastotieto viittaa heikkoon loppuvuoteen, ja lisäksi sekä kotimaisen että kansainvälisen talouden riskit ovat kasvaneet", sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

Suomen Pankin syyskuun 2023 väliennusteen mukaan bruttokansantuote supistuu 0,2 % vuonna 2023. Toipuminen taantumasta lähtee käyntiin jähmeästi vuonna 2024. Bruttokansantuotteen kasvu on vuonna 2024 hitaampaa kuin Suomen Pankin kesäkuun ennusteessa, vain 0,2 %. Vuonna 2025 talouskasvu vauhdittuu, mutta vain 1,4 prosenttiin.

Inflaatio hidastuu selvästi – työllisyysaste notkahtaa

Pitkään vahvistunut työllisyys notkahtaa taantumassa. Vuoden 2024 aikana 20–64-vuotiaiden työllisyysaste vajoaa 77,7 prosenttiin. Vuonna 2025 talouskasvun voimistuessa työllisten määräkin alkaa taas kasvaa ja työllisyysaste palautuu lähelle vuoden 2022 tasoa. Kotitalouksien ostovoimaa rasittavat kallistuneet hinnat, mutta ansiotason nousu ja inflaation hidastuminen parantavat kotitalouksien mahdollisuuksia kuluttaa. Inflaatio hidastuu yhteen prosenttiin vuonna 2024, mutta palveluiden hintojen nousu jatkuu vielä aiempaa nopeampana.

Ennusteen riskit painottuvat heikomman kehityksen suuntaan. Geopoliittinen vastakkainasettelu ja korkojen nousun välittyminen talouteen saattavat tuottaa negatiivisia kehityskulkuja. Kansainvälisen talouden hitaampi kasvu vähentäisi entisestään suomalaisten yritysten mahdollisuuksia viennin lisäämiseen. Korkotason nousu jarruttaa myös investointeja ja vaikuttaa kiinteistömarkkinoiden toimintaan. Suomessa asuinrakentamisen näkymät ovat heikentyneet nopeasti asuntomarkkinoiden jähmettymisen vuoksi, ja alan vaikeudet saattavat kärjistyä ja heijastua ennustettua voimakkaammin työllisyyteen ja talouteen.

Suomen talouden väliennuste, syyskuu 2023

Lisätiedot:

Ennustepäällikkö Meri Obstbaum
etunimi.sukunimi@bof.fi
+35891832363

Avainsanat

Linkit

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Lånen för idkande av näring har minskat28.3.2025 10:00:00 EET | Pressmeddelande

Vid utgången av februari 2025 hade de finländska näringsidkarna[1] lån som tecknats för affärsverksamhet från finländska banker till ett värde av 3,5 miljarder euro. Utlåningen har minskat utan avbrott sedan slutet av 2016 och minskade också i februari med 5,4 % på årsbasis. Som störst har utlåningen varit 5,2 miljarder euro i september 2014. Minskningen i det utestående beloppet beror delvis på att utbetalningarna av nya lån har minskat. Utbetalningarna per månad började minska kort före coronapandemin och har de senaste ca två åren stabiliserats så att de nu ligger under den nivå som föregick coronatiden. I februari 2025 lyfte näringsidkarna nya lån för affärsverksamhet till ett värde av 39 miljoner euro, vilket är mindre än hälften av den genomsnittliga utlåningen för februari som statistikförts före coronatiden. Enligt Statistikcentralen registreras nya företag som är fysiska personer fortfarande i samma utsträckning som tidigare. Till minskningen i lånebeloppen kan emellertid bidr

Elinkeinon harjoittamiseen myönnettyjen lainojen määrä pienentynyt28.3.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Suomalaisilla elinkeinonharjoittajilla[1] oli liiketoimintaa varten otettuja lainoja suomalaisista pankeista 3,5 mrd. euroa helmikuun 2025 lopussa. Lainakanta on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 2016 lopulta asti ja supistui myös helmikuussa 5,4 prosentin vuositahtia. Suurimmillaan lainakanta on ollut 5,2 mrd. eurossa syyskuussa 2014. Lainakannan supistumiseen vaikuttavat osaltaan vähentyneet uusien lainojen nostot. Kuukausittaiset nostomäärät alkoivat vähentyä hieman ennen koronapandemian alkua ja ovat noin kahden viime vuoden aikana vakiintuneet korona-aikaa edeltäviä määriä pienemmiksi. Helmikuussa 2025 elinkeinonharjoittajat nostivat uusia, liiketoimintaan tarkoitettuja lainoja 39 milj. euron edestä, mikä on alle puolet korona-aikaa edeltävien tilastoitujen helmikuisten nostojen keskiarvosta. Tilastokeskuksen mukaan uusia luonnollisten henkilöiden yrityksiä rekisteröidään yhä aiempaan tapaan. Lainamäärien pienentymiseen voivat kuitenkin vaikuttaa erilaiset syyt lainojen kysynnäss

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye