Suomessa jo 12 000 ukrainalaislasta – toteutuvatko lapsen oikeudet?

Suomessa yli 170 kunnassa asuu yhteensä noin 12 000 ukrainalaista lasta, jotka ovat paenneet Venäjän hyökkäystä. Ilman huoltajaa oleviin lapsiin kohdistetuista toimenpiteistä liikkuu vääriä käsityksiä. Sodan jaloista paenneille lapsille on tärkeää turvata vakaa arki uudessa asuinpaikassa ja tilanteessa, joka voi jatkua poikkeuksellisena vielä pitkään.

Lapsiasianeuvottelukunta kokoontui 22.8.2022 keskustelemaan Ukrainan sodasta ja lapsen oikeuksista sekä muodostamaan kuvaa tämän hetken tilanteesta. Alustajina toimivat sisäministeriön johtava asiantuntija Tuuli Tuunanen, Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Maria Kunelius, Opetushallituksen opetusneuvos Katri Kuukka sekä Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström.

– Tilanne Ukrainassa on vaikea ja katastrofaalinen. Jo 13 miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan, eikä paluulle vielä ole edellytyksiä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU:ssa otettiin käyttöön tilapäisen suojelun sääntely, Tuuli Tuunanen sisäministeriöstä kertoo.
– Suomesta tilapäistä suojelua on tähän mennessä hakenut noin 36 000 ukrainalaista. Noin kolmasosa tilapäistä suojelua saavista ukrainalaisista on lapsia. Tällaista määrää ei Suomeen ole aiemmin vastaanotettu.

Suomessa asuu 600 ukrainalaislasta ilman huoltajaa

Suomessa asuvista ukrainalaislapsista noin 600 on Suomessa ilman huoltajaa – osa on saapunut yksin ja osa esimerkiksi sukulaisen kanssa. Ilman huoltajaa Suomessa olevat lapset asuvat joko alaikäisten vastaanottokeskuksessa, joita on perustettu tänä vuonna uusia, tai sukulaistensa kanssa aikuisten vastaanottokeskuksessa tai yksityismajoituksessa.

– Ilman huoltajaa Suomessa oleviin lapsiin kohdistetuista toimenpiteistä liikkuu vääriä käsityksiä, mikä voi johtaa siihen, että kaikki lapset eivät hakeudu palvelujen piiriin. Kansainvälistä suojelua hakevalle ja tilapäistä suojelua saavalle, ilman huoltajaa olevalle lapselle määrätään aina edustaja. Yksityismajoituksessa asuville tehdään olosuhdeselvitys ja hallintopäätös asumisesta lapsen oikeuksien takaamiseksi, Maahanmuuttoviraston Maria Kulenius tähdentää.
– Nämä ovat normaaleja toimenpiteitä kaikkien ilman huoltajaa maassa olevien lasten kohdalla eivätkä tarkoita esimerkiksi huostaanottoa. Ratkaisuissa kuullaan lapsen, hänen sukulaistensa ja mahdollisuuksien mukaan myös Ukrainassa olevien huoltajiensa ääntä.

Vakaa arki tärkeää kriisin keskeltä paenneille lapsille

Sodan keskeltä saapuneille lapsille on tärkeää turvata mahdollisimman tavallinen ja hyvä arki.

Tilapäistä suojelua saavilla lapsilla ei ensimmäisenä vuonna ole vielä oppivelvollisuutta. Lapsilla on oikeus esi- ja perusopetukseen. Osa ukrainalaislapsista osallistuu myös etäopetukseen Ukrainassa, mutta se täydentää, ei korvaa suomalaista koulunkäyntiä.

– Kuntien ja hyvinvointialueiden on tärkeää varautua siihen, että ukrainalaislasten suojelun tarve Suomessa jatkuu vielä pitkään. Erityistä huomiota tulee kiinnittää traumaosaamiseen, jota suojelua tarvitsevien pakolaislasten kanssa työskentelevät tarvitsevat, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen korostaa.

Myös Euroopan lapsiasiavaltuutetut vaihtavat jatkuvasti tietoa tilanteen kehittymisestä.

– Oman erityispiirteensä tilanteeseen tuo se, että ukrainalaiset liikkuvat nyt paljon sekä maan sisällä että eri maiden välillä, Pekkarinen kertoo.

*****

I drygt 170 kommuner i Finland bor det sammanlagt omkring 12 000 ukrainska barn som har flytt Rysslands anfall mot Ukraina. Det cirkulerar felaktiga uppfattningar om åtgärder som riktas till barn som bor i Finland utan vårdnadshavare. Det är viktigt att barn som flytt kriget tryggas en stabil vardag på den nya boendeorten i den exceptionella situation som kan fortgå länge.

Barnombudsmannadelegationen sammanträdde 22.8.2022 för att diskutera kriget i Ukraina och barnets rättigheter samt för att skapa sig en bild av den nuvarande situationen. Föredragande var ledande sakkunnig vid inrikesministeriet Tuuli Tuunanen, överinspektör vid Migrationsverket Maria Kunelius, undervisningsråd vid Utbildningsstyrelsen Katri Kuukka samt specialsakkunnig vid Kommunförbundet Mari Sjöström.

– Situationen i Ukraina är katastrofalt svår. 13 miljoner människor har redan flytt från sina hem, och det finns inte ännu några förutsättningar för dem att återvända. När Ryssland anfallit Ukraina införde man i EU tillfälligt skydd för personer som flyr från kriget, berättar Tuuli Tuunanen från inrikesministeriet.
– Hittills har omkring 36 000 ukrainare ansökt om tillfälligt skydd i Finland. Cirka en tredjedel av ukrainare som erhåller tillfällig skydd är barn. Vi har aldrig tidigare mottagit ett lika stort antal människor i Finland.

600 ukrainska barn bor i Finland utan vårdnadshavare

Av de ukrainska barn som bor i Finland är omkring 600 här utan vårdnadshavare – en del av dem är ensamkommande, och en del har anlänt till Finland till exempel med en släkting. Barn som är i Finland utan vårdnadshavare bor antingen på förläggningar för minderåriga av vilka flera har etablerats i år, eller tillsammans med sina anhöriga på förläggningar för vuxna eller i privat logi.

– Det cirkulerar felaktiga uppfattningar om åtgärder som riktas till barn som bor i Finland utan vårdnadshavare, vilket kan leda till att vissa barn inte söker sig till tjänsterna. För barn som ansöker om internationellt skydd och barn som erhåller tillfälligt skydd och vistas i landet utan vårdnadshavare utser man alltid ett ombud. Man genomför alltid en utredning om förhållandena och fattar ett förvaltningsbeslut om boendet för barn som bor i privat logi för att garantera tillgodoseendet av barnets rättigheter, understryker Maria Kulenius från Migrationsverket.
– Dessa är helt normala åtgärder som gäller alla barn som vistas i landet utan vårdnadshavare, och innebär inte till exempel ett omhändertagande. För besluten hör man barnen, deras anhöriga och i den mån det är möjligt även deras vårdnadshavare som befinner sig i Ukraina.

En stabil vardag är viktig för barn som flytt från krisen

Det är viktigt att barn som flytt kriget till Finland tryggas en så vanlig och god vardag som möjligt.

Barn som erhåller tillfälligt skydd omfattas inte av läroplikten under sitt första år i Finland. Barnen har rätt till förskole- och grundundervisning. En del av de ukrainska barnen deltar också i distansundervisning som anordnas i Ukraina, men denna undervisning ersätter inte skolgången i Finland, utan ses som ett komplettering till den.

– Det är viktigt att kommunerna och välfärdsområdena är beredda för att ukrainska barns behov av skydd i Finland kan fortgå under en lång tid ännu. Särskild uppmärksamhet ska fästas vid kompetens om trauma som är nödvändig för dem som arbetar med flyktingbarn i behov av skydd, betonar barnombudsmannen Elina Pekkarinen.

Europeiska barnombudsmän utbyter också konstant information om hur situationen utvecklar sig.

– Ett särdrag av situationen är att ukrainare rör nu mycket på sig både inom landet och mellan olika länder, säger Pekkarinen.