Suomesta löytyi uusi hyttyslaji, joka pystynee levittämään malariaa
Anopheles daciae on kuvattu omaksi lajikseen vasta vuonna 2004. Laji kuuluu Anopheles maculipennis -kompleksiin, josta on aikaisemmin löytynyt Suomessa kolme lajia. Lajit muistuttavat toisiaan ulkoisesti, mutta erot ovat havaittavissa DNA:n sekvensoinnilla.
Kompleksiin kuuluva Anopheles messeae on Euroopan keskeisin malariaa välittävä hyttyslaji. On oletettavaa, että tämä laji toimi malarian välittäjänä myös Suomessa, kunnes malaria katosi maasta 1950-luvulla.
Helsingin yliopiston tohtorikoulutettavan Lorna Culverwellin mukaan eri patogeeneja, myös malariaa, välittävien hyttyslajien levinneisyydestä Euroopassa on tärkeää saada tietoa erityisesti ilmastonmuutoksen takia.
– Suomessa ei tällä hetkellä esiinny endeemistä malariaa, joten syytä paniikkiin ei ole. Koronapandemia on kuitenkin osoittanut, että meidän on oltava valmiita mihin tahansa hätätilanteeseen, Culverwell sanoo.
– Malarian, Usutu- ja Sindbis-virusten ja muiden hyttysten levittämien tautien ehkäisyn ja hallinnan näkökulmasta on tarpeen, että meillä on perustieto Suomessa esiintyvistä hyttyslajeista, niiden levinneisyysalueista sekä siitä, mitä taudinaiheuttajia kukin laji voi välittää. Tieto antaa puitteet mahdollisille toimenpiteille, hän jatkaa.
Kartoituksen hyttyset kerättiin eri puolilta Suomea vuosina 2013–2018. Useimmat keräsi Lorna Culverwell.
Potentiaalisia malariaa välittäviä hyttyslajeja Anopheles daciaeta tai Anopheles messeaeta havaittiin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, Päijät-Hämeessä, Satakunnassa ja Ahvenanmaalla.
Lisätietoja:
Lorna Culverwell, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto (haastattelut engl.)
Sähköposti: lorna.culverwell@helsinki.fi
Viite: Culverwell, C.L., Vapalahti, O.P. & Harbach, R.E. (2020) Anopheles daciae, a new country record for Finland. Medical and Veterinary Entomology, 34, 145–150. https://doi.org/10.1111/mve.12431
************************************
Ystävällisin terveisin
Miia Soininen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
miia.soininen@helsinki.fi, 050 478 2906
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Naisparien todennäköisyys saada lapsia on kasvanut, mutta vain korkeasti koulutetuilla18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Korkeasti koulutetut naisparit saavat lapsen useammin kuin vähemmän kouluttautuneet naisparit. Koulutuksen merkitys on korostunut entisestään ajan myötä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Lohen geenit paljastavat puberteetin ja evoluution salaisuuksia17.12.2024 12:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miten yksittäinen geeni voi vaikuttaa merkittävästi lohen sukukypsyysikään, joka on ratkaisevan tärkeä lohen elinkaaren kannalta.
Narukuviot valottavat kulttuurien välisiä yhteyksiä ja matemaattisen ajattelun juuria17.12.2024 09:51:50 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäri maailman dokumentoidut sormilla muodostettavat narukuviot voivat viitata jopa vuosituhansia vanhaan yhteiseen kulttuuriperintöön. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia kulttuuristen ilmiöiden kehitystä ja levinneisyyttä matemaattisten menetelmien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme