Suomi on pyöräilytaidon oppimisen kärkimaita maailmassa

Hollannissa, Suomessa ja Belgiassa pyöräilytaidon oppimisikä oli merkittävästi varhaisempi verrattuna muihin vertailtuihin maihin. Hollannissa pyöräilytaito on opittu keskimäärin 4,2-vuotiaana, Suomessa 4,8-vuotiaana ja Belgiassa 5,1-vuotiaana. Toista ääripäätä edustaneissa maissa, Portugalissa, Brasiliassa ja Meksikossa, pyöräilytaito opittiin keskimäärin 6,2–7,5-vuotiaana.
– Suomalaislasten tiedetään oppivan motoriset perustaidot kansainvälisesti vertaillen varhain, ja nyt sama ilmiö havaittiin myös pyöräilytaidon oppimisessa. Pyöräilytaito voidaan katsoa yhdeksi perustavanlaatuiseksi lapsuusaikana opittavaksi motoriseksi taidoksi, jolla on elinikäinen käyttöarvo, toteavat yliopistonlehtori Arto Laukkanen ja tutkijatohtori Elina Hasanen.
Pyöräilytaidon oppiminen on varhaistunut useimmissa maissa
Pyöräilytaidon oppimista tarkasteltiin vertailtujen maiden osalta kolmessa eri sukupolvessa: vuosina 1960–1979, 1980–1999 sekä 2000–2019 syntyneillä. Oppimisiän havaittiin keskimäärin pienentyneen sukupolvi sukupolvelta. Vuosien 1960–1979 välillä syntyneillä keskimääräinen oppimisikä oli vielä 6,2 ikävuotta, 1980–1999 syntyneillä 5,7 ikävuotta ja 2000–2019 syntyneillä enää keskimäärin 5,2 ikävuotta.
Oppimisiän kuitenkin havaittiin pienentyneen suhteessa eniten maissa, joissa oppimisikä oli myöhäisin. Esimerkiksi Meksikossa oppimisiän havaittiin pienentyneen vuosina 1960–1979 syntyneiden noin 8,5 ikävuodesta 2000–2019 välillä syntyneiden noin 7 ikävuoteen. Vastaavasti Hollannissa pyöräilytaidon oppimisikä ei ollut juurikaan muuttunut sukupolvien välillä vaan oli säilynyt reilussa neljässä ikävuodessa. Oppimisikään suhteutettu maiden keskinäinen järjestys säilyi lähes muuttumattomana eri sukupolvia vertailtaessa.
Jatkossa olisi tärkeää selvittää, mitkä tekijät selittävät maiden ja sukupolvien välisiä eroja pyöräilytaidon oppimisiässä. Tutkijaryhmä olettaa, että pyöräilytaidon varhainen oppiminen liittyy pyöräilyn vahvaan ja arvostettuun asemaan yhteiskunnassa ja täten muun muassa pyöräilyä suosivaan elinympäristöön. Taidon opettelun mahdollisuudet sekä varhaisen oppimisen hyödyt ovat suurimmat siellä, missä pyöräily nähdään merkittävänä kulkumuotona, ja jonka edistämiseen myös panostetaan yhdyskunta- ja liikennesuunnittelussa.
Kyselytutkimus oli osa Lissabonin yliopiston koordinoimaa L2Cycle-tutkimushanketta, jossa tarkastellaan pyöräilytaidon oppimiseen liittyviä tekijöitä kansainvälisesti yhteensä 29 maassa. Tutkimukseen osallistuneet olivat täysi-ikäisiä ja pyöräilytaidon oppineita. Osallistujat arvioivat oman pyöräilytaitonsa lisäksi lapsensa osalta vastaavat tiedot. Yhteensä tutkimukseen sisältyi Suomesta 906 pyöräilytaidon tapausta.
Alkuperäisjulkaisu:
Cordovil R, Mercê C, Branco M, Lopes F, Catela D, Hasanen E, Laukkanen A, Tortella P, Fumagalli G, Sá C, Jidovtseff B, Zeuwts L, De Meester A, Bardid F, Fujikawa R, Veldman S, Zlatar S and Estevan I (2022) Learning to Cycle: A Cross-Cultural and Cross-Generational Comparison. Front. Public Health 10:861390. doi: 10.3389/fpubh.2022.861390
Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Arto Laukkanen, arto.i.laukkanen@jyu.fi, 040 805 3611
Tutkijatohtori Elina Hasanen, elina.hasanen@jyu.fi, 040 626 2184
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura-Maija Suur-Askolaviestinnän asiantuntija
Puh:+358505628202laura-maija.m.a.suur-askola@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Maankäyttö vaikuttaa boreaalisten järvien energialähteisiin17.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Järviekosysteemit vastaanottavat valuma-alueelta peräisin olevaa eloperäistä ainesta, joka päätyy mikrobien avustuksella ravintoverkkoon. Jyväskyläläinen tutkijaryhmä selvitti vedyn pysyvien isotooppien avulla maalta peräisin olevan eloperäisen energian määriä. Tutkimuksen mukaan pohjaeläinten ja niitä syövien kalojen maalta peräisin olevan energian määrä oli suurempaa kuin ulappa-alueen eläinplanktonin ja niitä syövien kalojen. Kaikkien kuluttajaryhmien maalta peräisin olevan energian määrä väheni tummista happamista metsäjärvistä kohti reheviä järviä, joiden valuma-alueella on paljon maataloutta.
Tuore väitöstutkimus selvittää, miten tragedia auttaa käsittelemään ilmastokriisiä17.4.2025 06:58:00 EEST | Tiedote
Tragediaa pidetään turhaan vanhentuneena ja jopa kuolleena teatterimuotona, vaikka sillä voisi olla paljon annettavaa ilmastonmuutoksen hahmottamisessa ja sen seurausten käsittelemisessä, toteaa YTM Henna Vainio, joka tutki filosofian väitöskirjassaan tragedian mahdollisuutta ja merkitystä erityisesti ilmastonmuutoksen aikakaudella.
Uusi jättivirus eristettiin Jyväskylässä ensimmäistä kertaa Suomessa16.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston nanotiedekeskuksen tutkijat ovat ensimmäistä kertaa Suomessa eristäneet jättiviruksen, joka nimettiin Jyvaskylavirukseksi. Löytö osoittaa jättivirusten olevan luultua yleisempiä pohjoisilla alueilla sekä havainnollistaa, että on vielä paljon rakenteita, joiden alkuperää ja toimintoja ei ole kunnolla tutkittu.
Uudenlainen kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja havaitseva kannettava ilmaisin parantaa säteilyturvallisuutta15.4.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopisto on yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa kehittänyt uudenlaisen kannettavan monikäyttösäteilyilmaisimen, joka havaitsee käytännössä kaikkia ionisoivan säteilyn lajeja. Laitteesta voivat hyötyä mm. teollisuuden ja lääketieteen säteilynkäyttäjät, viranomaiset, ydinenergia-ala, ensivasteen toimijat sekä sotilaskäyttäjät. Teknologialle on haettu patenttia, ja seuraavaksi selvitetään sen kaupallistamismahdollisuuksia.
Tutkimustieto ei puolla perusopetuksen kansallisia kokeita14.4.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Perusopetuksen kansallisia kokeita ei ole koskaan käytetty Suomessa. Kansallisilla kokeilla tarkoitetaan koko ikäluokalle toteutettavia pakollisia kokeita tavallisimmin matematiikassa ja kielissä. Kokeiden käyttöönottoa on viime aikoina pohdittu vastauksena koululaisten oppimistulosten heikentymiseen ja arvioinnin yhdenvertaisuuden ongelmiin. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei valtakunnallisten kokeiden käyttöönottoa voida suositella.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme